1. Onko EU kehittynyt sellaiseen suuntaan kuin mitä jäsenyyden vastustajat
pelkäsivät 10 vuotta sitten? Mitä mieltä olet Lipposen ehdottamasta EU:n
perustuslaista ja pienten jäsenmaiden edut turvaavasta komission aseman
vahvistamisesta?
Kuulun niihin, jotka pitävät Euroopan Unionin epädemokrattiisuutta sen
Akilleen kantapäänä. Suomenkin EU-jäsenyyden aikana EU:n valtaoikeuksia on
laajennettu merkittävästi jäsenmaiden kustannuksella. Muutokset
merkitsevät demokratian taantumaa Länsi-Euroopassa. Kansanvallan
menetyksen syvemmät vaikutukset tulevat esille
vasta vuosien saatossa.
Arvioisin kuitenkin että EU:n epädemokraattisuudella on jo ollut
merkittäviä seurauksia. EU-maissa on viime vuosina muun muassa rajoitettu
kansalaisvapauksia ja yksityistetty julkisia
palveluja rajusti. Myös Länsi-Euroopan nousu Maailman kauppajärjestössä
Yhdysvaltojen ohi kehitysmaiden pahimmaksi viholliseksi olisi arvioni
mukaan ollut mahdotonta ennen EU:n valtajärjestelmän tiivistymistä.
Lipponen on tunnetusti puhdasverinen federalisti. Liittovaltio tarvitsee
perustuslain. On kuitenkin huomattava, että EU:n oikeusnormiston on jo
Amsterdamin sopimuksen mukaan määräävä suhteessa kansalliseen
lainsäädäntöön. EU:n vähäisinkin asetus ohittaa siis jo nyt Suomen
perustuslain laintulkinnassa.
Komissio on EU:n valtajärjestelmän toiseksi epädemokraattisin osa ja
suurin ongelma. Kommission aseman vahvistaminen vie turmioon, kuten
eduskunta onkin huomannut ja lausunut. Lipposen linja häviää ja Suomi
kannattaa jatkossa EU:n kehittämistä hallitusten välisen yhteistyön
perusteella. Suomi kannattanee myös EU:n ylivallan rajoittamista ja
presidentti Tarja Halosen aiemman esityksen mukaan, joidenkin
valtaoikeuksien palauttamista unionilta jäsenmaille. Senkin ratkaisun
voisi kirjata perustuslakiin.
Totta kuitenkin on, että paine keskitetyn liittovaltiosuuntaan on
yritysten ja poliittisen eliitin
puolelta kova.
Aiheesta lisää toimittamassani teoksessa EU vaakalaudalla: kirjoituksia
Suomen ja Euroopan tulevaisuudesta (Like, huhtikuu 2002).
2. Kumpi on parempi, Suomen vai EU:n ympäristöpolitiikka?
Jos ympäristöpolitiikka ymmärretään kapeasti suuria eroja ei ole, enkä
edes tunne kaikkia yksityiskohtia. Suurimpana ympäristöuhkana voidaan
perustellusti pitää teollista kasvuyhteiskuntaa ja uusliberaalia
talouspolitiikka. EU vie meitä johdonmukaisesti yhä syvemmälle näiden
muodostamaan sivilisaatiohistorialliseen umpikujaan. Suuri kysymys on,
olisiko Suomi EU:n ulkopuolella yhtään sen parempi.
3. Milloin EU hajoaa?
V. 2013. (Ks. J.P. Roosin artikkeli ja oma johdantoni em. teoksessa).
4. Minkälaisen filosofian mukaan Suomea pitäisi kehittää?
Kantilais-habermasilaisen proseduraalisen demokratiateorian sekä
gandhilaisen talous- ja valtateorian mukaan.
5. Aiotko osallistua seuraaviin eduskuntavaaleihin?
Kyllä - ainakin äänestäjänä. Teen tietysti joka päivä työtä vaikuttaakseni
vaalikampanjan teemoihin, hallitusratkaisuun ja seuraavaan
hallitusohjelmaan. Nato-kansanääenstys olisi varmistettava ennen
maaliskuuta 2003. Myös Suomen veto EU:n liittovaltiolle pitää saada
varmaksi ennen tätä.
Vaikka toiminkin edelleen vain kansanliikkeissä ja kansalaisjärjestöissä
pidän toimintaa puolueissa tärkeämpeänä kuin koskaan. Amerikkalainen tai
italialaismallinen depolitisoituminen ja kryptofasismi ovat meilläkin
vaarana.
6. Miten aiot viettää kesän?
Muutan perheeni kanssa maalle. Enimmäkseen oleskelemme, myös työtä tehden,
kesäyhteisössämme Tammisaaren Bromarvissa. Varsinaisen loman vietämme
Ahvenanmaan saaristossa, jossa kolmen perheen yhteinen uusi torppa saattaa
valmistua kesän kuluessa. Jos raksa takkuilee lähdemme kenties Lappiin tai
Vienanmerelle.
|
