Miten näet tulevaisuudessa ympäristöasiantuntijoiden työllistymisen?
"Hyvänä. Ympäristöteknologia ja ympäristöä säästävän toiminnan tutkimus tulee lisääntymään. Mm. Kioton ilmastoprosessi vaatii tätä. Lainsäädännössä ympäristöasiantuntemusta tulee lisätä. Ministeriöiden tulisi liittää kaikkiin hallituksen lakiesityksiin analyysi niiden ympäristövaikuttavuudesta. Ympäristöindikaattorit ovat tässä hyvä työkalu. Myös yksityinen liike-elämä tarvitsee jatkuvasti lisää ympäristöasiantuntijoita. Biotieteet, ympäristöteknologia ja -tieteet sekä informaatioteknologia ovat kolme kovaa kehittyjää."
Eikö ole ns. vasemmistolta itsekästä ja lyhytnäköistä vaatia lisää fyffeä
pelkästään köyhille? Jos rikkaat eivät saa pitää ansaitsemiaan rahoja, ei
heitä kohta kiinnosta tehdä hommia lainkaan.
"Ei ole lyhytnäköistä vaan nimenomaan oikein. Maailman povattiin romahtavan, jos absoluuttinen kuninkuus tai aateliston erioikeudet poistetaan. Samaa povattiin ennen yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta. Kyllä ahneus on edelleen suurempi voimavara kuin ihmisen sinänsä luontainen halu huolehtia myös heikoimmista ja apua tarvitsevista lauman/yhteiskunnan jäsenistä. Nyt arvot ovat vain karanneet
yksityisbisnestä ja ihmisten hyväksikäyttöä mahdollistavaan suuntaan. Näin Suomessa, mutta erityisesti globaalisti.
Hyvätuloinen tutkija tms. on palkkansa ansainnut. Hän tai hänen lapsensa eivät kuitenkaan voi olla tulevaisuudestaan huolettomia, jos emme panosta koulutukseen, sosiaaliturvaan ja ihmisten tasa-arvoon, myös taloudelliseen tasa-arvoon."
Olitko kunnallisvaaliehdokkaana kotikunnassasi Kotkassa? Miten kävi?
"Kyllä olin, koen Kotkan asiat tärkeiksi. Menin läpi valtuustoon
1660 äänellä, joka on 7,2 prosenttia kotkalaisten antamista äänistä. Vastaava
prosenttiluku esimerkiksi Ben Zyskowiczin kohdalla on alle neljä prosenttia.
Vasemmistoliiton kannatus nousi Kotkassa 18,1 prosenttiin, mihin olen myös
tyytyväinen."
Olet ollut menneenä kautena kunnanvaltuustossa ja Kotkan
kaupunginhallituksen jäsen. Miten aikasi on riittänyt?
"Hyvin. Sen suhteen ei ole ollut ongelmaa. Olen ollut lisäksi hallituksessa
Kymen liitossa, joka on koko ajan tulossa tärkeämmäksi maakuntatason
vaikuttajana."
Mitä mieltä olet vaalien alhaisesta äänestysaktiivisuudesta (valtakunnan
tasolla 55,8 %)?
"Järjestelmä on kriisissä tai vähintäänkin nopeasti kriisiytymässä. Kun
äänestysprosentti putoaa alle 50 prosentin, niin kuin monilla paikkakunnilla
nyt kävi, on kunnallisen päätöksenteon
legitimiteetti kyseenalainen. Kotkassa jäätiin äänestysaktiivisuudessa 54
%:iin. Olemme kaupungin hallituksessa menneellä valtuustokaudella tehneet
toimenpiteitä kuntalaisten vaaliosallistumisen kannustamiseksi, esimerkiksi
järjestäneet käytyihin vaaleihin ylimääräisiä ennakkoäänestyspaikkoja. Näin
myös ne ihmiset, joilla ei ole omaa autoa, voisivat ennakkoäänestää. Täytyy kuitenkin yrittää vielä kovemmin vaikuttaa alueisiin, joilla ihmiset kokevat itsensä ulkopuolisiksi."
Ovatkohan monet jättäneet äänestämättä, koska ovat tyytyväisiä asioiden
laitaan?
"En usko. Voisi kuvitella, että varsinkin rikkaat ihmiset ovat tyytyväisiä,
mutta toisaalta hehän ovat ahkerimpia äänestäjiä. Eräs syy äänestämättä
jättämiseen on ollut protestointi kansanedustajien
palkankorotuksia vastaan. Puolueiden on taas kerran nähty pelaavan peliään.
Vastineeksi viime kuussa haastattelemannelle kansanedustaja Anni
Sinnemäelle: vasemmistoliittolaiset eivät livenneet
äänestyksessä palkankorotusten toteuttamisesta. Olimme jo alun perin
todenneet, että asialla on oltava kaikkien ryhmien tuki takanaan. Kun
kristilliset olivat palkankorotuksia vastaan, katsoimme
olevamme itsekin vapaita hylkäämään ehdotuksen. Henkilökohtaisesti pidin
vanhaa palkkatasoa aivan kohtuullisena ja sen vertaamista korkeiden
virkamiesten tai muiden maiden edustajien palkkoihin
epäolennaisena."
Olet eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja. Miksi?
"Ympäristön huomioon ottaminen on minulle toiminnassani keskeistä. Esimerkiksi jo kaksikymmentä vuotta sitten olin mukana perustamassa Kotkan ympäristöseuraa, jonka puheenjohtaja olen edelleen. Minua on parinkymmenen vuoden ajan mm. Kotkassa moitittu siitä, "että se Tiusanen puhuu aina ympäristöstä ja ekologiasta". Puhumisen lisäksi olemme myös tehneet paljon. Tuloksia ovat mm. Kymijoen alavirtaaman luonnontilaisten koskien pelastaminen koskiensuojelulakiin ja Suomen vanhimman puupaloaseman, Kotkan paloaseman pelastaminen."
Johdit tänä aamuna ympäristövaliokunnan kokousta. Mitä asioita käsittelitte
siellä?
"Kävimme läpi kaivoslain osauudistusta ja EU:n direktiiviä uusiutuvien energialähteiden suosimisesta
sähköverkossa. Ensin mainittu asia juontaa juurensa maankäyttö-
ja rakennuslain uudistuksesta. Jälkimmäinen kysymys
puolestaan perustuu EU:n asiaa koskevaan direktiiviin. Sähköverkot
omistavien yhtiöiden tulisi antaa verkkoon pääsyn suhteen etusija uusiutuvan
energian tuottajille. Tätä ajatusta on vaikea toteuttaa
Suomessa, koska täällä on haluttu jättää energiantuotanto vapaiden
markkinoiden hoidettavaksi. Toisaalta sähköverkon omistajat voivat käyttää
kyseenalaista valtaa ja kohdella halutessaan huonosti
alueellaan toimivia energiantuottajia. Asia on monisärmäinen, mutta
mielestäni sähköyhtiöille pitäisi asettaa velvollisuuksia, jotta
energiantuotanto saataisiin kestävämmälle pohjalle."
Onko ympäristövaliokunnalla painoarvoa eduskunnan päätöksenteossa?
"On, ja yleensä jääkin huomaamatta kuinka paljon. Eduskunnan suuressa
valiokunnassa käsitellään tasavertaisesti eri valiokuntien argumentteja.
EU:lta tulevien asioiden suhteen ongelmana eduskunnassa on se, että asioita käsitellään liikaa kansallisina kysymyksinä. Ei oteta huomioon, että kyse on asioista, jotka on tarkoitus
toteuttaa yhtäläisesti koko unionin alueella. Otetaan vaikkapa kysymys ajoverkkokalastuksesta, jossa Suomi ja Espanja ovat poikenneet unionin linjasta. Mainitun kysymyksen taustalla on myös
globaalisti suuri ongelma, kun esimerkiksi japanilaiset käyttävät tuhoisasti kilometrien pituisia verkkojaan."
Mikä on näkemyksesi YK:n tämänhetkisestä tilasta?
"Tämä kansojen foorumi on taloudellisesti ja poliittisesti kriisissä.
Esimerkiksi Yhdysvallat ei tue YK:ta tarpeeksi päätöksillään eikä
dollareillaan. Nähdäkseni YK:ssa pitäisi voida päättää asioista
sitovammin, jotta saataisiin aikaan tulosta. Olisi esimerkiksi huutava tarve
niin sanotuille bioturvajoukoille, jotka voisivat puuttua maapallon
biodiversiteettiin kohdistuviin rikoksiin. Näitä
joukkoja kyllä jotkut kritisoisivat kolonialismin harjoittamisesta, jos
yksittäisiä maita pakotettaisiin olemaan tuhoamatta ympäristöään… Silti,
esimerkiksi se hävitys, jonka Indonesiaan suuntautuneella valiokuntamatkalla taannoin näin, olisi pitänyt estää ajoissa. Sademetsää oli kaadettu virheeksi osoittautuneen - mutta sellaiseksi jo
etukäteenkin tiedetyn Mega Rice -projektin nimissa 1,7 miljoonaa hehtaaria
eli täsmälleen puolet Etelä-Suomen Läänin pinta-alasta."
|
