1. Äitiyslomani loppuu joulukuussa. Haluaisin jäädä kotiin hoitamaan
lapsia, heitä kun on kolme alle kouluikäistä. Valitettavasti
kodinhoidontuki ei perheemme taloudellisessa tilanteessa (opintolainat
ym.) suo tätä mahdollisuutta. Onko mahdollisuutta tehdä tästäkin
hoitomuodosta todellinen vaihtoehto myös velkaisille lapsiperheille? Esim.
valtion takaaman opintolainan korkoavustuksen laajentaminen hoitovapaankin
ajalle.
"Kotihoidon tuen parantaminen valtakunnallisesti ei varmaankaan etene
tämän hallituksen aikana. Se ei ole hallitusohjelmassa, eikä asiasta ole
riittävää yksimielisyyttä. Sen sijaan kuntalisillä kotihoidontukea voidaan
korottaa ja on korotettukin. Veronmaksajille kuntalisän kautta tehty
korotus ei tule sen kalliimmaksi kuin valtion käskemä. Ajatus opintolainan
korkotuen jatkamisesta hoitovapaan ajalta ei ole huono; se vastaisi myös
kysymykseen, miksi koulutetut naiset lykkäävät ensimmäisen lapsen
synnyttämistä niin pitkällle."
2. Onko millään mahdollista, että päihderiippuvaisten asioihin puututaan
huomattavasti kovemmalla kädellä kuin tähän asti? Nimittäin niin, että
tarjotaan tilaisuutta hoitoon, kuten myllyhoito Kalliolassa. Jos ei ota
hoitoa vastaan tai jättää kesken, niin armottomasti vaan kaikki maksut
poikki ja vaikka vankilaan jos tekee
rikoksen.
Pointti on siinä, että kaikille tarjotaan mahdollisuus. Olen itse päässyt
aikanaan Kalliolaan ja nyt on kuusi vuotta raittiutta takana. Kaikki on
mahdollista , kun ei juo. Niin yksinkertaista se on.
"En ole kovin innokas käyttämään pakkoa päihderiippuvaisten hoidossa niin
kauan kuin vapaaehtoisesti hoitoon hakeutuvillekaan ei hoitopaikkaa irtoa.
Nyt on mahdollista määrätä viideksi vuorokaudeksi pakkokatkaisuun.
Huumehoitoa pohtinut työryhmä esittää ajan pidentämistä 20 vuorokauteen -
samalla kun päätöksentekoa vaikeutettaisiin. Esitys tuntui perustellulta.
Jos ei muuta ilmene, aion viedä tätä esitystä eteenpäin.
Myllyhoito toimii joidenkin kohdalla, toisten kohdalla taas ei lainkaan;
päihderiippuvaisuudessa kun on kyse kovin eri asioista eri ihmisillä.
Juoppouden lopettaminen sillä, että lopettaa juomisen, voi toisille olla
yksinkertaista, toisille se ei ole lainkaan yksinkertaista."
3. Voisitko ystävällisesti ja ymmärrettävästi kertoa, miksi valtuuskunta
otti juuri ennen liittokokousta äänestäen kantaa EU:n liittovaltiomallin
(?) puolesta ja mikä päätöksen sisältö ja merkitys oikein oli?
Onko missään kuvattu ja varsinkaan toteutettu "hajautettua federalismia,
jossa alueellisilla yksiköillä (?) on vahva asema". Mikä onkaan
konventti-malli etc? Mikäli kysymyksiä on liian monta, voit vastata
laajemmin ensimmäiseen, koska menettelytavoilla ja
marssijärjestykselläkinkin on merkitystä.
"En osallistunut valtuuskunnan liittovaltiokannanoton valmisteluun, koska
en tuolloin kuulunut valtuuskuntaan enkä puoluehallitukseen. Ajoitus
johtui siitä, että kannanotto piti esittää puoluekokoukselle, jolloin se
tietysti piti valtuuskunnassa käsitellä ennen puoluekokousta.
Radikaaleinta tuossa kannanotossa oli sen nimitys. Sekään ei ollut kovin
radikaali. Myös Paavo Väyrynen on puhunut - joskus - hajautetusta
liittovaltiosta.
Minä tulkitsin kannanoton pääsisällön siten, että haluamme helpottaa
päätöksentekoa ympäristönsuojelua sosiaalista tasa-arvoa koskevista
minimivaatimuksista, jotta yhteinen Eurooppa voisi kunnolla puolustaa
eurooppalaista hyvinvointivaltiota markkinavoimia vastaan. Ylikansallista
päätöksentekoa haluttiin helpottaa, jotta yksi maa ei voisi kaataa muiden
haluamaa uudistusta - kuten Britannia on monta kertaa kaatanut
ympäristöverot tai pääomaverotuksen minimikannat. Nythän EU:ssa toimivat
hyvin kilpailulait, mutta sosiaalinen suojelu ei toimi, mikä ajaa
kokonaisuutta kovin markkinaliberalistiseen suuntaan. Liittovaltiota
esityksessä oli paitsi määräenemmistöpäätösten lisääminen, myös
parlamentin vallan korostaminen. Nykyiselläänhän päätösvalta EU:ssa on
ministerineuvostolla, jossa eri maiden hallitukset neuvottelevat keskenään
antamatta parlamenttien liikaa häiritä asiaa. Suomessa tosin eduskunta on
hyvin mukana prosessissa.
Muuten kannanotossa toistettiin monia vihreiden aiemmin ottamia kantoja."
4. Työuupumus on suurin kansantauti. Mikä on näkemyksesi siihen, että
ainakin osa suomalaisista uupuu työn paljouteen? Oletko miettinyt
millaisen esimerkin itse annat tunnetusti "työhulluna" julkisuuden
henkilönä? Onko työnarkomania vihreiden joukossa yleistäkin?
"Juuri nyt näytän ulospäin huonoa esimerkkiä. Ministerillä on liikaa
töitä ja paljon vielä enemmän voisi tehdä. Työuupumus on kummallinen
juttu. Meillä on käytössämme niin tehokkaat koneet verrattuna maailmaan,
jossa isovanhempamme elivät, että luulisi työtaakan käyneen peräti
vähäiseksi. Kuitenkin keskinäinen kilpailu on vienyt elämänmuotoa aivan
toiseen suuntaan.
STM on suuntaamassa työsuojelun voimavaroja ja työterveyshuoltoa
työuupumuksen hoitamiseen. Tarkoitus on esimerkiksi tehostaa ylitöiden
valvontaa.
Sitä en osaa sanoa, ovatko vihreät sen työhullumpia kuin muut. Voi olla
toisin päinkin."
|
