1. Oletko sitä mieltä, että Helsingin päärautatieaseman kummallakin puolella
on oltava valtava puisto, sekä Kaisaniemen puisto että Töölönlahden
eteläpuoleinen alue, jonne eräiden mielestä ei saa rakentaa yhtään mitään
VR:n makasiinien lisäksi?
"Tätä vaaraa ei ole, sillä Töölönlahden alueelle on jo nyt tulossa vaikka
mitä alkaen VR:n hotellista ja Sanomien kakkostalo-optiosta, läpi
vedetystä bussiliikenteestä ja niin edelleen. Makasiineja taas ei tarvitse
rakentaa koska ne ovat siellä jo. Makasiinien puolustaminen ei muutenkaan
ole ollut kaiken rakentamisen vastustamista. Idea on siinä, millä mielellä
Töölönlahden alueen kokonaisuus toteutuu.
Seuraavaksi käsiteltävässä kaavaluonnoksessa on pielessä se, että
makasiinien päälle olisi tulossa Musiikkitalo ja radan varteen rivi
massiivisia liikerakennuksia. Töölönlahden luonnonrantaosuus on täytetty
ja tapahtumakenttä on laitettu ihan sen reunaan, jolloin lintuja siellä ei
enää pesi, se on varma. Lisäksi sieltä on johdettu keinotekoinen ja kallis
vesiaihe Kiasmalle asti.
Kaisaniemen puistosuunnitelmasta taas ei sovi unohtaa sitä, että siellä
pitäisi edelleen olla junnujen fudiskenttä ja muuta ei-kaupallista
liikuntatilaa, joten se ei ole ihan samanlainen puisto- ja
kulttuuritapahtuma-alue kuin Töölönlahdelle on jäämässä riippumatta siitä
onko lähtökohtana ennemmin makasiinien (kuten toivon) kuin musiikkitalon
ja liikerakennusten pönäkän rivin luonne kaupunkitilana. Makasiinit ja
musiikkitalo voisi myös olla hauska yhdistelmä."
2. Tuomas hyvä.
Synnyitkö tähän maailmaan vouhkaajana vai missä vaiheessa moisen
luonteenpiirteen kehitit?
"Ihan aluksi huudin kuulemma kolme kuukautta putkeen, mutta sen jälkeen
olen kehittänyt monimutkaisempia ja kierompiakin vaikuttamisen tapoja.
Hyvän asian puolesta on hyvä välillä vouhkatakin, ettei kaikesta
vaikuttamisesta tulisi liian laskelmoitua ja kyynistä. Kun on aika kauan
ollut lähellä poliittista päätöksentekoa on koko ajan kiusaus määrittää
myös tavoitteitaan enemmän järjestelmän heikkouksien kuin omien tunteiden
mukaan ja se ei ole aina ihan oikea järjestys. Mutta toisaalta jos
vouhkaisi koko ajan, siitä tulee helposti itse tarkoitus ja asian mukana
voi hukkua tyystin toimintakykykin. Ja kotonakin tuli sanomista."
3. Miksi vihreät sitkeästi vastustavat Vuosaaren satamaa, vaikka
kaupunginvaltuusto on hyväksynyt hankkeen?
"Siksi, kun
vihreät eivät ole hyväksyneet hanketta, vaikka valtuuston
enemmistö näin tekikin. Ei vähemmistönä oleminen ole väärin, vaikka juuri
tästä meitä on kuritettu liiankin kanssa. Ympäristöperusteet ovat edelleen
todellisia ja esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton edustama kanta
asiasta tehdyissä valituksissa on se, että tästä voi tulla Euroopan
laajuudessa ennakkotapaus, jonka jälkeen luonnonsuojelupäätöksiä voi
muuttaa taloudellisin perustein helpommin kuin olisi järkevää.
Käsitykseni mukaan tuore ympäristökomissaarin kanta ei ole ratkaiseva
asian käsittelyn kannalta. Silti voi toki käydä niin että EU:n
lopullinenkin kanta on satamalle suopea. Silloin satama tehdään vihreiden
mutinoista huolimatta. Olisi hyvä että asia joka tapauksessa ratkeaisi
nopeasti, koska Helsingillä on kiire ryhtyä joko rakentamaan satamaa ja
sen alta vapautuvia alueita tai sitten etsiä satamalle korvaava paikka.
Uskon myös, että jos Vuosaari kaatuisi, hankkeelle löytyisi nopeastikin
toinen (ylikunnallinen) vaihtoehto."
4. Osmo
Soininvaaran mukaan lähivuosikymmeninä pääkaupunkiseudulle muuttaa
tampereellinen ihmisiä. Minne sijoittaisit 100 000 asukasta Helsingissä?
"Tuo muuttoluku riippuu aika paljon koko maan talouden ja aluepolitiikan
kehityksestä myös. Toki siihen vaikuttaa sekin miten suureen
muuttajamäärään Helsinki valmistautuu, mutta en ensimmäiseksi esitä siksi
rakentamisen rajoittamista, koska siitä on seurauksena kurjuuden
kasaantumista ikävällä tavalla.
On paikkoja, joille mahtuu uusia isoja asuinalueita, kuten Malmin
lentokenttä ja nykyisten satamatoimintojen alueet, jos ajatellaan, että
satama on siirtymässä joka tapauksessa. Soininvaaran pitämässä, tulevaa
asemakaavaa koskeneesa vihreiden linjapuheessa lähdettiin siitä, että
kaupunki voi tiivistyä myös siten että se rakentuu hyvien julkisen
liikenteen syöttöväylien (erityisesti juna) varrelle. Vantaan kanssa
yhdistyminen siis palvelisi tätä asiaa mitä suuremmissa määrin. Vaikka
etäisyys keskustasta on pitempi kuin jos rakennettaisiin Helsingin niemeä
aivan täpötäyteen, etäisyys ajassa ja saavutettavuudessa on silti hyvä.
Tällaiseen lähtökohtaan sopii nokkelasti myös metron jatkaminen
Katajanokalta Laajasaloon, jolloin sinne rakentaminen tulee entistä
mielekkäämmäksi. Haluaisin kuitenkin olla tarkkana ettei Kruunuvuoren
alueen erityisen hienot luontoarvot tai vaikka Santahaminan
rakentamattomat rannat tulisivat kokonaan uhratuksia tällekään
ajatukselle."
5. Sinulla
on taustaa muun muassa Luonto-Liitosta. Näetkö ristiriitaa
poliitikon ja kansalaisjärjestöaktiivin roolien välillä?
"Totta kai. Ei ole hyväksi esiintyä samaan aikaan kahdessa roolissa
esimerkiksi kysyjänä painostusjärjestön edustajana ja sitten vastaajana
edustuksellisen päätöksenteon puolella. Yritän välttää sitä, enkä heilu
enää Luonto-Liiton nimissä muutenkaan. On jotenkin outoa, että esimerkiksi
kansainvälisten kokouksiin erikseen nimettyinä ngo-edustajiksi (NGO =
Non-Governmental-Organization) jotkut järjestöt lähettävät lähellä olevia
hallituspuolueiden kansanedustajia.
Mutta en tarkoita, etteikö parlamentaarikko tai kaupunginvaltuutettu voisi
olla aktiivi jossain järjestöjutuissa tai vaikka Voima-lehdessä kuten itse
olen. Politiikassa on tärkeää tehdä läpinäkyväksi, kuka mitäkin edustaa ja
missä rooleissa.
Edustuksellisuus ja ulkoparlamentarismi täydentävät toisiaan. Siinä
mielessä on eduksi että vaikka kaupunginvaltuustossa on tyyppejä, jotka
ovat tottuneet ajattelemaan laajemmalla poliittisella repertuaarilla kuin
napin painaminen tai vaalikampanjointi ja tuntevat myös
kansalaisjärjestöverkostot.
Ay-liikkeellä ja firmoilla on omat miehensä ja naisensa vallankahvassa; ne
ovat muodollisella puolella jopa yliedustettuna verrattuna muihin
tiedonlähteisiin. Kansalaisjärjestöyhteydet ovat vielä näihin kytköksiin
verrattuna viattomampia koska niiden maailma on kauhean monimuotoinen ja
enemmän asialähtöinen kuin rahasidonnainen. Syntyvä vuorovaikutusssuhde on
käsittääkseni myös vähemmän ohjaava kuin niillä joiden etujärjestö- tai
firmakamut maksavat vaikka vaalibudjetitkin. Minua muuten kovasti
mietityttää, miksi ulkoministerille pidetään epäsopivana kuulua Attaciin.
Paljon vähemmän kohistaan monien ministereiden ja kansanedustajien
osakesijoituksista tai muista yrityskytkyistä, joiden johdosta heidän
kantansa vaikka maan talouspolitiikkaan luulisi olevan enemmänkin jäävi."
|
