1. Kannatatko hallituksen esittämää työtekijöiden sairasvakuutusmaksun
korottamista? Jos et, niin mikä on ehdotuksesi rakenteellisen alijäämän
poistamiseksi?
Sairasvakuutusmaksun ongelma on, että se on tasasuuruinen ja kohtelee
siten kovimmin kaikista pienituloisimpia. Mikäli työntekijöiden
sairasvakuutusmaksu korotetaan eläkeläisten sairasvakuutusmaksun tasolle,
tulee korotus kompensoida tulonjaon kannalta oikeudenmukaisella tavalla,
esimerkiksi progressiivisen tuloverotuksen kautta. Mikäli korotusta
vastaava tulo halutaan saavuttaa muulla tavoin, tulee se niinikään
toteuttaa progressiivisesti eli siten, etteivät pienituloiset muutoksesta
kärsi.
2. Mitä Vihreä liitto aikoo tehdä paljastaakseen Helsingin kaupungin
virkakoneiston jo pitkään harjoittaman rikollisuuden sen jatkaessaan
keskustatunnelin suunnittelua (=lue: rahan haaskaamista keskiluokkaisten
espoolaisten etujen mukaiseen luksushankkeeseen) samaan aikaan kun yhä
suurempi osa kaupungin = Helsingin kansalaisista, aikuisista, nuorista ja
lapsista syrjäytetään yhteiskunnasta karsimalla heille ihmisinä kuuluvia
sosiaali- terveys- ja koulutuspalveluja ?
Vihreä liitto luottaa Helsingin vihreiden osaamiseen, aktiivisuuteen
ja asiantuntemukseen tässä asiassa, niin kuin yleensäkin paikallispolitiikan
piiriin kuuluvissa asioissa on tapana.
3. Yhdysvallat on onnistunut hyvin yhdistämään entiset "pikku valtionsa"
yhteen. Nyt EU yrittää samaa. Uskotko EU:n yhteiseen armeijaan, USA:n
mallin mukaan? Mitä hyvää, mitä huonoa?
Liittovaltionakaan EU tuskin tulee, eikä varsinkaan omien näkemyksieni
mukaan tule, vastaamaan Yhdysvaltojen liittovaltiomallia. Yhteinen
puolustus eli EU-armeija käytännössä vain lisäisi puolustusmenoja eli
suuntaisi käytettävissä olevia veromarkkoja tavallisten ihmisten arjen
kannalta väärin tuomatta kuitenkaan oleellisesti vakaampaa turvallisuutta.
Liittovaltio voi toimia monella eri tavalla eli ei ole mitenkään kiveen
hakattuja ne asiat, jotka on välttämättä hoidettava yhteisesti, mitkä
kunkin jäsenvaltion toimesta. Nyrkkisäännön on oltava se, että yhteisesti
päätetään vain sellaisista asioista, joiden hoidon kannalta se on paras
ratkaisu.
4. Voitko selittää lyhyesti meille tavallisille kansalaisille, mitä
asioita Attac ajaa?
Attac ry on globalisaatiokriittinen järjestö, joka vastustaa globaalin
talousjärjestelmän eriarvoistavia ja epädemokraattisia vaikutuksia. Attac
pyrkii tuomaan esiin vaihtoehtoisia tapoja hoitaa ja säännellä globaalia
talouspolitiikkaa. Esimerkkejä Attacin ajamista konkreettisista
uudistuksista ovat valuuttakeinottelun verottaminen Tobin-verolla,
kehitysmaiden velkojen anteeksianto ja kansainvälisten
talousinstituutioiden kuten Maailman kauppajärjestön demokratisoiminen.
Attac haluaa saada takaisin demokraattisen päätöksenteon piiriin meidän
kaikkien arkeen esimerkiksi julkisten palveluiden kautta vaikuttavat
talouspoliittiset päätökset.
5. Pitääkö globalisaatiota kritisoida?
Globalisaatio käsitteenä pitää sisällään monenlaisia ilmiöitä, kuten
kulttuurisen, sosiaalisen ja taloudellisen globalisaation. Kulttuurista
globalisaatiota edustaa paitsi internet, myös esimerkiksi amerikkalaisen
pikaruokakulttuurin ylivalta. Olennaisinta on kuitenkin tuoda esiin se,
että talouden nykyisenkaltaiselle hallitsemattomalle globalisaatiolle,
joka tuottaa eriarvoisuutta, köyhyyttä, kärsimystä ja ympäristökysymysten
ohittamista, on vaihtoehtoja. Globalisaatiota on mahdollista säännellä
niin, että vauraus ja hyvinvointi jakaantuisivat tasaisemmin. Vain yhdellä
prosentilla rikkaiden maiden BKT:sta voitaisiin poistaa absoluuttinen
köyhyys maailmasta.
6. Sinut valittiin juuri Attacin johtokuntaan. Miten tuo järjestö on tähän
asti kyennyt toteuttamaan globalisaatiokriittisiä tavoitteita?
Attac on herättänyt paljon kiinnostusta paitsi kansalaisten keskuudessa,
myös mediassa. Siksi esimerkiksi Attacille tärkeä teema Tobin-vero on
noussut esiin poliittisen keskusteluun niin, että jokaisella poliitikolla
on pakko olla asiasta mielipide. Opintopiiriensä kautta Attac on
onnistunut herättämään keskustelua ja kasvattamaan ihmisten tietoisuutta
nykymuotoisen talouden globalisaation haitoista.
7. Demarit ovat harkitsemassa eroa Attacista. Onko Vihreilläkin syytä
linjan tarkistamiseen suhteessa järjestön nykyjohdon pysähtyneisiin
tavoitteisiin?
Attacissa on edelleenkin demareita siinä missä aikaisemminkin. Attacin
puheenjohtajisto - Merja Leskinen, Juhani Lohikoski ja Jan-Otto Andersson
edustaa varsin hyvin Attacin jäsenistöä ja Attacin sisällä vallitsee
demokratia. Mikäli kysyjä viittaa pysähtyneisyydellä Attacin 21 -jäsenisen
työryhmän jäseneen Yrjö Hakaseen, hän kuvittelee yhdellä ihmisellä olevan
kohtuuttoman paljon valtaa isossa järjestössä.
8. 31-v. merkonominainen sai lopputilin. Tulevaisuus on avoin. Olisiko
ideoita miten käyttää aikansa?
Aina kannattaa liikkua ihmisten ilmoilla. Se on paitsi hauskaa, sitä
kautta voi kuulla vinkkejä ja saada hyviä ideoita uusista työpaikoista.
Lykkyä tykö!
|
