1. Olet YK:n hyväntahdon lähettiläs. Miten sellaiseksi pääsee?
YK on historiansa aikana kutsunut hyväntahdonlähettilääksi n. 60 ihmistä
eri puolilta maailmaa. Meistä suurin osa on taiteilijoita, jotka työssämme
tai sen ohessa olemme ottaneet aktiivisesti kantaa ihmisoikeuskysymyksiin
tai kestävän kehityksen pyrkimyksiin. Oma taustani tähän tehtävään syntyi
viidentoista vuoden kehitysmaavierailuilla ja kansalaisjärjestötoiminnalla
- lähettiläisyys luo tälle työlle sateenvarjon joka auttaa tehokkaampaan
yhteistyöhön. Erityisalueeni liittyy YK:n Väestörahaston (UNFPA)
ohjelmaan: naisten aseman parantamiseen, raskauden aikaisen
terveydenhuollon ja perhesuunnittelun haasteisiin sekä
hiv/aids-epidemiaan.
2. Mitä mieltä olet Irakin sodasta? Onko se hyväksyttävä?
Sota on aina katastrofi. Irakin sota ei ole tässä poikkeus: suurimman
hinnan maksavat köyhät ihmiset joiden parissa tehdyt ponnistelut
ihmisoikeuksien parantamiseksi valuvat nyt hiekkaan. Henkilökohtaisesti
koen ahdistavimmaksi Bushin hallinnon vallanhimon ja manipuloinnin.
Seurasin sodan syttymistä kehitysmaamatkalla pelkän CNN:n varassa
raivostuen yhä uudelleen sille tietämättömyydelle, röyhkeydelle ja
tyhmyydelle, jolla silmitön uho ja pelko luodaan. YK:n roolille tämä sota
repäisee myös haavan, jonka paikkaaminenon mielestäni ratkaisevaa jotta
voisimme oppia virheistä.
3. Pitäisikö Suomen liittymisestä Natoon tehdä kansanäänestys?
Ehdottomasti, jos sellaiseen tilanteeseen ajaudumme. Yhtä tärkeää tulisi
olla perustellun ja riittävän monipuolisen tiedon välittäminen kansalle
jotta äänestys olisi mielekäs.
4. Pitäisikö YK:n rangaista USA:ta rauhansopimuksen rikkomisesta?
Pidän todennäköisenä, että USA ajautuu toimiensa myötä yhä eristyneempään
asemaan maailmanpoliittisesti. Uskon sodan pirstovan myös EU:n
mahdollisuuksia yhdenmukaiseen päätösentekoon. YK:n aseman tulisi
mielestäni näin ollen korostua - tämä vaatii kuitenkin YK:n roolin
selkeyttämistä ja arvovallan vahvempaa tiedostamista.
5. Miten kehitysmaiden köyhyys poistetaan?
Määrätietoisella ja laadukkaalla kehitysyhteistyöllä. YK asetti selkeät
Vuosituhattavoitteet ja aikataulun vuoteen 2015 saakka. Näihin päämääriin
kuuluu muun muassa äärimmäisen köyhyyden puolittaminen.
Vuosituhattavoitteet on YK:n jäsenmaiden, YK-järjestöjen ja
kansainvälisten rahoituslaitosten allekirjoittama sopimus kansainvälisen
yhteistyön pelisäännöistä. Tavoitteet eivät ole mahdottomia mutta vaativat
onnistuakseen yhteistä sitoutumista entistä tehokkaammin. Omalla
kohdallamme ensimmäinen askel on vaatia esimerkiksi uusia kansanedustajia
puolueineen pysymään lupauksissaan ja korottaa kehitysyhteistyömäärärahat
YK:n suosittamaan 0,7%:iin BKT:stä. Meillä on tähän varaa nyt paremmin
kuin koskaan.
Lisätietoa: http://www.fi.undp.dk
Kansalaisjärjestötoiminta, oman elän valinnat ja kulutus tarjoavat
haastetta kenelle tahansa meistä samojen päämäärien saavuttamiseksi.
Suosittelemiani linkkejä:
www.unfpa.org
http://www.fi.undp.dk
http://www.facetoface.org
http://www.plan-suomi.org
www.maailma.net
|
