Vihreä Lanka: planeetan paikallislehti

Ari Heikkinen

1. Oletko maalainen vai kaupunkilainen? Onko Kerava maalla?

Lähtökohtaisesti tunnen varmaan aina olevani maalainen, koska olen Siilinjärvellä lapsuuteni ja nuoruuteni elänyt maalaismaisemissa. Viihdyn kyllä erinomaisesti kaupungissa ja pääkaupunkiseudulla, mutta esimerkiksi kesälomalla haluan päästä luonnonhelmaan pois liikenteen melusta ja pakokaasuista.

Kerava on pieni kaupunki, hyvin kompakti kokonaisuus radan varressa. Keravalla tehdään parasta aikaa ratkaisuja, jotka muuttavat sitä entistä enemmän lähiöidyllistä oikeaksi kaupungiksi ja keskustaltaan hyvinkin urbaaniksi paikaksi. Kun Uudellamaalla väkimäärä kasvaa, on järkevää rakentaa uusia asuntoja ja työpaikkoja nimenomaan radan varteen. Kun rakennetaan keskustaa, se on tehtävä tehokkaasti, mutta sen pitää tarkoittaa samalla kaunista ja viihtyisää. Suomessakin sitä jo osataan, ja luotan siihen että Keravan päättäjät ovat myös riittävän viisaita valitsemaan luovia ja ennakkoluulottomia suunnittelijoita toteuttamaan vihreän Keravan visioita.

2. Aiotko yrittää kohottaa omaa ja vihreiden puoluesihteerin imagoa sellaiseksi kuin monilla muilla puolueilla on eli mennäänkö myös vihreissä "vahvan puoluesihteerin aikaan"?

Puolueen johtaminen on tiimityötä, jossa johto koettaa keskenään sopia, millainen rooli kullakin toimijalla on. Puoluesihteerin rooli on, varsinkin sen jälkeen lähdimme pois hallituksesta kolme vuotta sitten, painottunut organisaation kehittämiseen ja johtamiseen, puolueen sisäisen työn uudistamiseen ja kentän kiertämiseen.

Uuden puheenjohtajiston kanssa olemme suunnitelleet erityisesti varapuheenjohtajien näkyvyyden parantamista. En näe estettä, etteikö puoluesihteerin näkyvyyttä voitaisi lisätä samalla. Puoluesihteerin vahvuus on puolueen vahvuutta, pidän tärkeänä tiimityötä ja demokraattista päätöksentekoa puoluetyössäkin.

3. Miten puolueen jäsenhankintaa lisätään? Miksi puolue niin hanakasti tyytyy olemaan pienpuolue, ja esimerkiksi Vihreän Langan pääkirjoitus lähtee heti kärkeen nimeämään Cronbergin ulkopuoliseksi? Kaikki eivät voi syntyjään olla vihreitä tai helsinkiläisiä.

Ensinnäkin on tietysti niin, että Vihreä Lanka ja sen toimitus vastaa nimeämisistään. Tosiasia silti tietysti on, että Tarja Cronberg on ollut varsinaisessa puolueen työssä varsin vähän aikaa mukana. Tarja on nyt puheenjohtaja ja tiukasti puolueen ruorissa kiinni.

Jäsenmäärämme on viime vuosina ollut kasvussa, viime vuonna kasvua oli jopa noin 30 prosenttia. Silti on niin, että noin 2500 jäsentä on kokoisellemme puolueelle vähän. En kuitenkaan sanoisi, että "tyydymme pysymään pienpuolueena", sillä olemme jo tehostaneet jäsenhankintaa ja ensi syksynä tapahtuu taas uusia asioita, saattepa nähdä. Ja kannatuslukuihimmekaan emme tyydy. Tarja Cronberg on asettanut pitkän aikavälin tavoitteeksi nousta 15 prosentin puolueeksi. Kova tavoite se on, mutta jo seuraavissa eduskuntavaaleissa vajaan parin vuoden päästä saamme nähdä, että sinne mennään lujaa vauhta!

4. Mikä on vihreiden keski-ikä ja miten se on muuttunut? Mikä on vihreiden sukupuolijakauma ja miten se on muuttunut?

Minulla ei nyt tässä ole käytössäni kuin muutaman viime vuoden ikätilastot. Niiden mukaan jäsenkuntamme keski-ikä muutama vuosi takaperin pyöri 43 vuoden kieppeillä. Tuorein lukema viime vuodelta näyttää 41 vuotta, mikä on tietona erityisen merkityksellinen, kun tiedetään jäsenmäärän olevan kasvussa. Nuori väki on siis ryntäämässä puolueeseen! Ja kuten Kokkolassa näimme, näyttää myös oleva kovasti vallan perään. Niin sen elävässä puolueessa pitää ollakin!

Jäsenkunnan sukupuolijakauma on viime vuodet pysytellyt hyvin vakiintuneesti lukemissa naiset 56 ja miehet 44 prosenttia. Hankitaan lisää sekä nais- että miesjäseniä!

5. Onko feminismiä esittää virkoihin aina naista – pätevyydestä riippumatta? Eroaako se, että esitetään vihreisiin virkoihin aina pelkästään naista siitä, että esitettäsiin pelkästään miestä? Jos niin miten?

Oli minulle esitetyksi kysymykseksi hiukan kryptinen tämä. Vihreissä on pidetty tarkkaa huolta siitä, että sukupuoli ei määrää valintaa meidän omissa tehtävissämme. Olisi tietysti epärehellistä ja naiivia väittää, etteikö sukupuolella olisi väliä. Totta kai on, mutta nimenomaan niin, että pidämme huolen molempien sukupuolten edustuksesta päätöksenteossamme, meillähän on 40 prosentin kiintiöperiaate.

Mitä tulee esimerkiksi toimiston väkeen, olemme omaksumallamme "pätevin valitaan" -periaatteella saaneet aika hyvin pidettyä sukupuolten tasapainoa yllä puoluetoimistollakin. Feminismin määritelmiä on monia, mutta usein feminismiksi leimataan myös sellaisia aatteellisia vääristymiä, jotka näyttäytyvät toisen sukupuolen syrjimisenä. Sellaiseen tosifeminismi ei käsitykseni mukaan koskaan pyri.

Suomessa ja maailmassa meillä feministeillä on vielä paljon työtä: naisten asema on edelleen kaikkialla monella tavalla onneton.

Meillä Suomessa päällimmäisinä minun mielestäni ovat palkkatasa-arvon edistäminen, vanhemmuuden kustannusten jakaminen kaikkien työnantajien kesken sekä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen. 11-vuotiaan tyttären isänä näen myös sukupuolen mukaan jakavan kulttuurin vaikutukset muun muassa koulutuksessa epätasa-arvoa ylläpitävänä ja vahvistavana.

Globaalisti tärkeitä asioita ovat esimerkiksi tyttöjen ja naisten ihmisarvon ja oikeuksien vahvistaminen, tyttöjen pääsy kouluun ja ihmiskaupan pysäyttäminen.

6. Pitäisikö perustaa totuuskomissio tutkimaan suomettumista?

Presidenttiehdokkaamme Heidi Hautala on peräänkuuluttanut historiamme kipeiden kohtien tutkimista ja olisi paikallaan tutkia suomettuneisuudenkin aikaa vielä nyt, kun on mahdollisuus haastatella ajan kokeneita. Totuuskomissio kuulostaa juhlalliselta, mutta en sellaista varmaan vastustaisikaan.

7. Milloin Suomessa luovutaan yleisestä asevelvollisuudesta?

Ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen, totesi aikanaan Hirvensalmen suurmies Ahti Karjalainen. Maailman muuttuessa muuttuvat myös turvallisuusuhat ja niiden mukana hitaasti mutta varmasti muuttuu myös kriiseihiin varautuminen. Suomi on pohjoisessa Euroopassa ainoa maa, jossa sotajoukoin varaudutaan edelleen laajaan maahyökkäykseen perustuvaan sotaan. Meillä pelätään tietysti Venäjän aggressiota. Venäjän mahdollista epästabiiliutta ei saa aliarvioida, mutta realismia on myös se, että Suomi osana Euroopan Unionia on niin valtavan sotilaallisen mahdin suojissa, että Venäjä ei meitä voi enää uhata aseellisesti. Perustuslakiprosessin jouduttua tuumaustauolle viivästyi myös turvatakuiden muodollinen vahvistaminen, mutta yhtä kaikki poliittinen sitoutuminen EU:n jäsenmaiden kesken tapahtuvaan avunantoon kriisitilanteessa on edelleen voimassa.

Asevelvollisuus voidaan jo lähitulevaisuudessa muuttaa vapaaehtoispohjalle ilman että sillä vaarannettaisiin Suomen ja suomalaisten turvallisuus. Vapaaehtoisuuteen pohjaava asevelvollisjoukko on tietysti selvästi nykyistä pienempi ja sitä mukaa muodostuva reservikin pienenee.

Terrori-iskujen torjuntaan ja kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin tulee jatkossakin kouluttaa pätevää väkeä. On entisestään tehostettava sitä tutkintaa, jolla puolustusvoimissa varmistetaan, etteivät armeijan tappovälineet päädy sota- ynnä muiden hullujen käsiin. Siviilipalvelun voi vapaaehtoisen asevelvollisuuden myötä lakkauttaa.

8. Onko Vihreä liitto aidosti kansainvälinen puolue ja miten se näkyy puolueen arkityössä?

Vihreä liitto on toiminnoiltaan edelleen hyvin kansallinen puolue, mutta koko ajan erityisesti eurooppalainen ulottuvuus toiminnassamme vahvistuu. Kotimaista politiikkaa on mahdotonta tehdä ilman että on ajan tasalla siitä, missä muualla Euroopassa ja maailmassa mennään. Esimerkkejä alkaa olla hyvin paljon, mutta tässä joitakin.

  • Vihreä liitto kuuluu Euroopan vihreään puolueeseen, jonka toiminnassa olemme yksi kaikkein vahvimmista ja aktiivisimmista. EGP:n toinen nykyisistä puheenjohtajista on Pekka Haavisto
  • Eurovaaleissa olimme keskeisessä roolissa, kun suunniteltiin ja toteutettiin Euroopan vihreän puolueen puitteissa koko EU-alueen vihreiden yhteinen kampanja. Jopa Ruotsin vihreät saatiin osaan kampanjasta mukaan
  • Seuraamme tiiviisti sisarpuolueidemme poliittisia linjauksia, vaalikampanjoita ja menestystä – otamme opiksi niin hyvässä kuin pahassakin
  • Ohjelmia kirjoittaessamme otamme huomioon eurooppalaisen vihreän politiikan linjaukset – emme ole nöyrästi samaa mieltä, mutta ollessamme eri linjoilla sisarpuolueidemme kanssa perustelemme asian itsellemme
  • Olemme pitkään olleet keskeinen puolue Itämeren vihreiden verkostossa ja erityinen huolenaiheemme on ollut Viron vihreiden tilanne
  • Kehitysyhteistyön, maailmankaupan ja globalisaation linjauksistamme saa käsityksen, kun paneutuu globalisaatio-ohjelmaamme, jonka löytää osoitteesta http://www.vihrealiitto.fi/globalisaatio.shtml

swirl

Seuraavan kuukauden vieraana on Johanna Sumuvuori. Esitä hänelle kysymys!

Kysymykseni:

Ehdotukseni kuukauden vieraaksi:

Nimi:

Sähköposti:

swirl

Etusivu

Etusivu

Taustaa

Taustaa

Taustaa

Yhteystiedot

Yhteystiedot

swirl

Kuukauden vieras

Kuukauden vieras

Kysy Enolta

Kysy Enolta

Kysy Enolta

Yleisönosasto

Yleisönosasto

Arkisto

Arkisto

swirl

Tilaukset

Tilaukset

Tilaukset

Tilaukset

Osoitteenmuutokset

Osoitteenmuutokset

Osoitteenmuutokset

Osoitteenmuutokset

Osoitteenmuutokset

Mediakortti

Mediakortti

Töitä tarjolla

Töitä tarjolla

Linkit

Linkit