Vihreä Lanka: planeetan paikallislehti

Pekka Haavisto

1. Milloin Suomessa luovutaan yleisestä asevelvollisuudesta? Miksi monissa Euroopan maissa on asevoimia supistettu? Kumpi parempi, asevelvollisuus vai ammattiarmeija? Onko Suomella vihollisia?

Nykymuotoinen yleinen asevelvollisuus näyttää tulevan tiensä päähän, kun puolustusvoimat tarvitsee enemmän ammattiosaajia ja vähemmän tavallisia varusmiehiä. Jo tällä hetkellä noin 20 prosenttia vuosi-ikäluokasta ei suorita varusmiespalvelusta – lähes puolet vapautetaan mielenterveydellisten syiden perusteella. Pidän kyseenalaisena tapaa, jolla ”hullun papereiden” kautta karsitaan ikäluokasta varusmiespalvelukseen sopivat.

Itse pitäisin parhaana yhdistelmää ammattiarmeija plus vapaaehtoinen asepalvelus, joka olisi kunnolla korvattu ja avoin sekä miehille että naisille. Tätä kautta puolustusvoimiin hakeutuisi esimerkiksi rauhanturvatehtäviin motivoituneita ihmisiä.

Suomella ei ole vihollisia, mutta me voimme tarjota tehokkaita ja uskottavia joukkoja YK:n mandaatilla toimiviin kriisinhallintatehtäviin ja rauhanturvaoperaatioihin eri puolilla maailmaa.

Olen itse siviilipalvelusmies, mutta arvostan niitä ihmisiä, jotka ovat valinneet osallistumisen rauhanturvatehtäviin. Rauhanturvatehtävät ovat tulleet viime vuosina yhä vaikeammiksi ja vaarallisemmiksi.

2. Äitiydestä aiheutuu työnantajalle kuluja.On ehdotettu, että nämä kulut jaetaan tasan molempien vanhempien työnantajien välillä. Milloin tämä tapahtuu Suomessa?

Olisi oikein jakaa äitiyden kustannukset molempien vanhempien kesken. Nyt työnantaja voi laskea, että menettää enemmän palkkaamalla naistyöntekijän. Milloin tämä korjaantuu? Viimeistään silloin kun vihreillä on suurempi ryhmä ja enemmän valtaa eduskunnassa.

3. Mikä edistää globalisaatiota?

Pääomaliikkeiden ja investointien vapauttaminen, kulku- ja tietoliikenneyhteyksien parantaminen, yritysten ketjuuntuminen globaaleiksi toimijoiksi, joilla ei enää ole isänmaata. En usko että tätä pyörää voi enää kääntää takaisinpäin. On aloitettava toisesta kulmasta: kun talous on globalisoitunut, miten globalisoimme demokratian?

Tarvitaan globaali ammattiyhdistysliike, joka ajaa sivistyneitä työ- ja palkkaoloja myös kehitysmaihin. Tarvitaan globaali ympäristöliike, joka ajaa samoja ympäristönormeja tuotannolle tapahtuipa se missä päin maailmaa tahansa. Tarvitaan globaali kuluttajaliike, joka valistaa kuluttajia tekemään oikeita valintoja. Ja tarvitaan foorumeita ja työskentelytapoja, joilla globaalit kansalaisliikkeet saavat äänensä kuuluviin ja voivat vaikuttaa kehitykseen. Vihreillä on tässä aivan keskeinen rooli.

4. Kuinka ”pitkälle” EU voi laajentua?

Olen laajan EU:n kannalla. En pidä kultapossukerhoista, joihin ei pääse mukaan siksi että on köyhä. Jos Turkki täyttää ihmisoikeus- ja demokratiakriteerit, se on tervetullut. Viimeaikaiset tapahtumat Ukrainassa ovat myös nostaneet esille Ukrainan liittymisen EU:hun.

Voisiko Venäjä olla EU:n jäsen? Minusta sille ei ole periaattellista estettä. Jo nyt voidaan rakentaa yhteistyöohjelmia, jotka lähentävät Venäjän ja EU:n suhdetta.

Uskon kuitenkin, että seuraavana nykylaajentumisen jälkeen tulevat listalle monet Balkanin maat. Kun kesällä 1999 tulimme Kosovon sodassa pommitettuun Serbiaan, monet siellä jo miettivät, milloin Serbiasta tulee EU:n jäsen. En näe mitään syytä, miksi näin ei voisi tulevaisuudessa olla. Kosovon juridinen status ja autonomia on toki ennen sitä ratkaistava.

5. Mitä ajattelette 70-luvulla vaikuttaneesta taistolaisuudesta?

Näin kouluvuosinani ja opiskeluvuosien alussa viimeiset taistolaisuuden laineet. Ihailin aina taistolaisliikettä yhdestä asiasta: he olivat valtavan hyviä mobilisoimaan ihmisiä, saamaan tapahtumiin yhteisyyden tunnetta.

Vihreän liikkeen alkuaikoina otimme useita kertoja yhteen vanhojen taistolaisten kanssa. Meitä syytettiin revisionisteiksi – miten voimme puhua ympäristönsuojelusta, kun ”elämme kapitalismin rautahäkissä". ”Sosialismissa voidaan ympäristöongelmatkin ratkaista, kun yksityinen voitontavoittelu ei ole päämäärä.” Näimme ympärillämme maailman, jossa juuri sosialistisessa leirissä ympäristöongelmat olivat räjähtämässä. Tshernobylin onnettomuus 1986 oli jäävuoren huippu.

Yksi asia Suomessa taistolaisliikkeen myötä oli toisin: meiltä puuttuivat melkein kokonaan pienet vasemmistoryhmät – maolaiset, trotskilaiset, anarkistit, syndikalistit – jotka monessa Länsi-Euroopan maassa olivat mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa 1960- ja 1970-luvuilla.

Vihreillä on monia juuria. Satu Hassi on ripustanut joulukuuseen Lenin-kuvia, ja Kalle Könkkölä kuulunut Kokoomus-nuoriin. Omaan varhaisajatteluuni vaikutti aika paljon muun muassa Liberaalinen ja radikaalinen opiskelijaliitto, jossa Komsi ja Soininvaarakin taisivat vaikuttaa.

6. Koska uskallamme avata keskustelun globaalista liikakansoituksesta, joka on myös eläinten oikeuksia rajoittava tekijä? Se aiheuttaa kaikelle elolliselle myös vesipulan. Usein eläinten oikeuksien puolustaminen vähentää lääkkeiden testaamista, jolloin lääkkeet testataan ihmisillä. Jos näkee hyvin eläinten oikeudet, näkeeko myös silloin ihmislasten oikeudet?

Kyllä väestökasvusta puhutaan – ja on maanosia kuten Aasia, joissa väestökehitys on saatu paremmin hallintaan. Tehokkain keino siinä on muuten naisten koulutus ja sosiaaliturvajärjestelmän rakentaminen. Jos vanhuudessa on muutakin turvaa kuin omat lapset, ei ole pakko satsata suurperheeseen.

Eläinten oikeuksista puhuttaessa olen konservatiivi. En jaa radikaalien eläinsuojeluryhmien ajatusta jokaisen eläinyksilön subjektiivisista oikeuksista, mutta pidän eläinten hyvää kohtelua sivistyksen merkkinä. En ole turkistarhauksen ystävä – pidän sitä turhuutena. Hyväksyn eläinkokeet esimerkiksi lääkeaineita kehitettäessä.

7. Millaisena näet tulevan työelämän?

Työuran aikana lyhyet työsuhteet ja pätkätyöt yleistyvät. Yhä useampi on muuttumassa projektityöntekijäksi, jolloin myös projektin varainhankinta ja kannattavuus saattaa olla osa työnkuvaa. Palvelusektorillakin työntekijästä tulee yhä useammin yrittäjä – olipa hän kahvionpitäjä tai siivousalan ammattilainen.

Työurasta tulee pätkittäinen, mutta perhe-elämä ei voi olla pätkittäistä. Lapsista pitää aina pitää huolta, ja asuntovelan lyhennykset täytyy tehdä ajallaan. Uuden työelämän yhdistämisen perhe-elämään näen kaikkein vaikeimpana asiana. Se vaatii yhteiskunnalta entistä voimakkaampaa sitoutumista perheiden ja lasten hyvinvointiin – ja ehkä uusia tukimuotojakin.

8. Millaisia kansalaistaitoja nykymaailmassa eläminen ja oleminen edellyttää?

Hyvää nykymaailmassa: Koulutuksessa ei ole ”pussinperiä", vaan jokaisella sektorilla voi jatkaa eteenpäin – ammatillisestakin koulutuksesta akateemiseen maailmaan. Alkuvaiheen valinnat koulutuksessa eivät siis enää määrää ”mikä sinusta tulee isona".

Mitä asioita koulutuksessa korostaisin? Kielitaito. Sosiaaliset kyvyt – kyky asettua toisten asemaan, kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Muuntautumiskyky erilaisiin tehtäviin ja erilaisille aloille. Kyky yhdistää oma työnsä osaksi suurempaa kokonaisuutta.

9. Pitäisikö homojen ja lesbojen saada adoptoida lapsia?

Ajatteluni on tässä muuttunut. Ennen ajattelin, että ehkä vain tapauksessa, jossa lapset ovat fyysisesti jomman kumman puolison. Rekisteröidyn parisuhteen tultua voimaan antaisin adoptio-oikeuden myös rekisteröidyssä parisuhteessa eläville. Maailmassa on pulaa kodeista, joissa on turvalliset olosuhteet ja rakastava ilmapiiri. Homo- ja lesbokodit eivät näissä asioissa poikkea heterokodeista.

10. Miksi vihreät kannattavat pääkaupunkiseudun kuntaliitosta, kun se merkitsee päätöksenteon karkaamista kauemmas kuntalaisista? Kumpi siis on tärkeämpää: palvelujen tuottamisen edullisuus vai lähidemokratia, päätöksenteko mahdollisimman lähellä kansalaista?

Pääkaupunkiseutu on Suomen mittakaavassa ”suurkaupunki", jossa työssäkäyntialue ja asuinpaikat ovat levinneet usean kunnan alueelle. Espoolainen pendelöi joka aamu Vantaalle, sipoolainen Espooseen, nurmijärveläinen Helsinkiin ja niin edelleen.

Liikennejärjestelmä, asuinalueet ja työpaikat on tässä kokonaisuudessa huonosti suunniteltu. Kun toinen kunta rakentaa joukkoliikennettä, toinen satsaa yksityisautoiluun. Työmatkoihin kuluu aikaa, ympäristö pilaantuu, energiankulutus kasvaa.

Paremmalla pääkaupunkiseudun yhteistyöllä ja ehkä kuntaliitoksillakin tähän saataisiin tolkku. En usko että demokratia karkaisi ihmisten käsistä näillä päätöksillä. Asukastoiminta ja kaupunginosayhdistykset eivät häviäisi minnekään.

11. Mitä tekisitte jos kaupanteon jälkeen saisitte tietää, että omakotitalonne pinta- ja sadevedet eivät valukaan kaupungin sadevesiviemäriin, vaan tonttinne takaosassa olevaan metsäpöpelikköön eli perkaamattomaan avo-ojaan? Ojassa ei ole virtaumaa koska tierumpu on rakennettu liian korkealle ja rumpuun on heitetty kiviä, ojassa on myös paljon kaatuneita puita ja roskia. Ilmeni myös. ettei tontti ole moreenia vaan se on turvesuota ja tontin takaosa on vajaakuiva. Kaupungin virkamies ilmoitti, ettei ole investointimäärärahoja avo-ojan kunnostamista varten, vaikka asuinalue kuuluu vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen 2 ja luokkaan 1. Luokan 1 alueilla tulisi olla sadevesiverkosto.

Tekisin seuraavat asiat: Tarkistaisin, olenko kaupanteossa saanut oikeat tiedot myyjältä liittyen salaojiin ja vedenpoistoon tontilta. Jos tiedot olivat vääriä, hinnanalennus tai kaupan purkukin lienevät mahdollisia. Tierummun korkeus ja sen pito avoimena lienevät kunnan (tai tiehoitokunnan) vastuulla, huomauttaisin niistä. Kunnan ja tontinomistajan vastuujako salaojituksessa, avo-ojan perkuussa ja sadevesiverkostossa tulisi selvittää; sitä en tunne.

swirl

Seuraavan kuukauden vieraana on Ulla Anttila. Esitä hänelle kysymys!

Kysymykseni:

Ehdotukseni kuukauden vieraaksi:

Nimi:

Sähköposti:

swirl

Etusivu

Etusivu

Taustaa

Taustaa

Taustaa

Yhteystiedot

Yhteystiedot

swirl

Kuukauden vieras

Kuukauden vieras

Kysy Enolta

Kysy Enolta

Kysy Enolta

Yleisönosasto

Yleisönosasto

Arkisto

Arkisto

swirl

Tilaukset

Tilaukset

Tilaukset

Tilaukset

Osoitteenmuutokset

Osoitteenmuutokset

Osoitteenmuutokset

Osoitteenmuutokset

Osoitteenmuutokset

Mediakortti

Mediakortti

Töitä tarjolla

Töitä tarjolla

Linkit

Linkit