Vihreä Lanka: planeetan paikallislehti

Tuija Brax

1. Mitä mieltä olet yhteiskunnan kolmijäsennyksen ajatuksesta?

Mielestäni taloutta voidaan ja tulee ohjata verotuksella ja muulla lainsäädännöllä siten, että se toimii ympäristön ja ihmisen henkisen ja fyysisen terveyden kestävyyden rajoissa. Markkinatalouteen voidaan hyvin liittää tiukkoja ympäristö-, työsuojelu- ja terveysnormeja. Verotuksella voidaan tiettyyn rajaan asti tasoittaa tuloeroja ja selvästi nykyistä suuremmassa määrin ohjata ympäristöä säästävään tuotantoon ja kulutukseen. Näin ymmärrettynä kannatan solidaarisuutta taloudessa. Joskus näkee termiä käytettävän jonkun sortin uuden sääntely- tai suunnitelmatalouden yhteydessä. En usko lainkaan valistuneisiin keskuskomiteoihin tai laajasti sääntelyyn perustuvaan talouteen. Tähänastiset kokeilut ovat olleet ympäristölle ja solidaarisuudellekin katastrofaalisia.

Valtiollisessa elämässä tasa-arvoisuus on vihreän politiikan keskeisiä periaatteita muiden keskeisten ihmisoikeuksista johdettavien periaatteiden joukossa. Suomalaisessa yhteiskunnassa minun mielestäni suurimmat uhat tasa-arvolle liittyvät etniseen syrjintään sekä yhä useamman lapsen ja nuoren syrjäytymiseen.

Kulttuurinen vapaus houkuttaisi kirjoittamaan sivun jos toisenkin. Ajan puutteen vuoksi tyydyn vain sanomaan, että kannatan kaikkia ihmisoikeussopimuksissakin suojattuja vapauksia. Vastaavasti on syytä muistaa oikeuden perusolemuksesta se, että jokaisen vapauden kääntöpuolella on myös vastuu. Kannatan vastuuta siinä missä vapauttakin ja siksi muun muassa olen sitä mieltä, että pornotuotteita ei tarvitsisi myydä lehtikioskeissa lasten silmien korkeudella. Eikä minusta olisi kohtuutonta vapauden riistoa, jos väkivaltaisia ohjelmia ei saisi näyttää ennen klo 22.00:ta.

Käytännön idealismilla on tilaa politiikassa lähes päivittäin. Esimerkiksi parhaillaan käytävä taistelu siitä, mitä niin sanotussa palveludirektiivissä voidaan määrittää julkisiksi palveluiksi, paljastaa hyvin sen, ketkä uskovat, että politiikassa voi tehdä ideologisia valintoja. Yhtä lailla yksityisyyden suojan ja viestintäsalaisuuden puolesta tehdään päätöksiä juuri politiikassa. Itse asiassa on kovin vaikeaa kuvitella uskottavaa idealismia ilman että yksi valituista vaikuttamistavoista ei olisi politiikka.

2. Miksi valtiolla on niin paljon määräaikaisia työntekijöitä palveluksessa?

Valtio on todellakin ollut viime vuosina huonoin kaikista työnantajista. Kunnat heti seuraavana, mitä tulee pätkätöihin. Viime hallituskaudella työsopimuslakia kiristettiin juuri siksi, että julkinen työnantajakin saataisiin kuriin. Tilastojen mukaan tilanne onkin jo parantunut, mutta töitä riittää esimerkiksi yliopistoissa vielä vaikka kuinka. Syy nuorten pätkätöihin on toisaalta julkisen sektorin rahapula, toisaalta se, että suuret ikäluokat ovat miehittäneet ammattiyhdistysliikkeen. Naisten pätkätöiden taustalla on älytön lainsäädäntö, joka yhä sälyttää lasten saannin kustannuksia selvästi enemmän äidin kuin isän työnantajalle. Vihreät ovat olleet erittäin aloitteellisia sekä mainitussa työsopimuslain muutoksessa että vielä kesken olevassa taistossa kulujen tasaamisesta (Tarja Cronbergin lakialoite).

3. Mitä suomalaisuus sinulle merkitsee?

Suomalaisuus on yksi identiteettini osa. Muita jostakin kotoisin olemiseen liittyviä identiteettini rakennuspuita ovat muun muassa. maailman kansalaisuus, eurooppalaisuus, helsinkiläisyys sekä 1600-luvulta asti suvussani kulkenut kuusamolaisuus/ pohjoisuus. Olen ollut sekä opiskelemassa että töissä ulkomailla ja sieltä käsin suomalaisuus on näyttäytynyt selkeimmillään tiettynä valistuneisuutena, suoruutena ja tasa-arvoisuutena. Kun näihin kliseisiin vielä lisää poikkeuksellisen tunteikkaan luontosuhteen, niin saadaan kai aika tyypillinen näkemys suomalaisuudesta.

Pohtiessani lähihistoriaamme, etenkin 1970-lukua, tulee mieleen kyllä myös vähemmän yleviä kulttuurimme piirteitä, joista ehkä taipumus totella ja sopeutua askarruttaa minua aika usein. Professori Liisa Keltinkangas-Järvinen sanoi eräässä seminaarissa, että suomalaisessa kulttuurissa on poikkeuksellisen paljon hostiileja piirteitä, mikä näkyy muun muassa taipumuksena luottaa ihmiseen, joka kertoo huonoja uutisia, ennustaa asioiden vain pahenevan ja vaatii kovia toimia. Monessa muussa maassa näitä piirteitä pidetään lähinnä luonnevikaisina tai ei ainakaan johtajaominaisuuksina.

4. Onko eläkepommi vain vitsi, jolla saadaan ihmiset uskomaan huomiseen?

Eläkepommi ei ole vitsi. Suomi on reilun vuosikymmenen kuluttua EU:n toiseksi vanhin kansakunta. (italialaiset ovat keski-iältään tuolloin vielä vanhempia). Eläkepommi ei myöskään naurata, sillä Suomen niin sanotti huoltosuhde tulee näillä näkymin heikkenemään merkittävästi, mikä tarkoittaa uhkaa sekä hyvinvointivaltion rahoituspohjalle että nuorten verotaakan kasvua. Sikälikin eläkepommi varmasti on totta, että työelämästä tulee kymmenessä vuodessa poistumaan satoja tuhansia ihmisiä eläkkeelle. On kuitenkin selvää, ettei kaikkia näitä vapautuvia työpaikkoja täytetä juuri samanlaisilla toimenkuvilla.

Mutta yhtä kaikki, näillä näkymin Suomea uhkaa monilla aloilla työvoimapula muutamassa vuosikymmenessä. Me vihreät olemme jo pitkään esittäneet uuden maahanmuuttopolitiikan aloittamista jo nyt, hyvissä ajoin ennen suurten ikäluokkien pääjoukon eläköitymistä. Tasaisella maahanmuutolla ja nykyistä lapsiystävällisemmällä perhepolitiikalla ikärakenteellemme voidaan tehdä jotain pitkässä juoksussa, jos vaan tahtoa löytyy.

Se joka varmasti tietää mihin eri työpaikat syntyy tulevaisuudessa, olisi hyvin rikas ihminen. Jotain kuitenkin voi tietää tietyllä todennäköisyydellä. Kuten sen, että pohjoismaiden kilpailukyky perustuu jatkossakin korkeaan jalustusasteeseen, osaamiseen ylipäätään sekä vakaisiin yhteiskuntaoloihin. Hyvinvointipalveluiden tuottamisrakenteet tulevat muuttumaan jonkin verran, mutta on todennäköistä, että vauraassa lännessä vanhustenhoidosta kyllä maksetaan kunnon palkka tällä vuosisadalla. Itse asiassa monet tutkimukset viittaavat siihen, että suomen- ja ruotsinkielisistä hoitajista tulee olemaan kova kysyntä ja palkat sen mukaisia.

5. Miksi työttömyys ei nyt aiheuta valtakunnallista hätätilaa kuten vuonna 1975?

Kyllä työttömyys aiheuttaa koko ajan kansallisen hätätilan. Soininvaaran mukaan alityöllisyyden hinta on 100 000 julkisen sektorin työpaikkaa. Eli sillä rahalla, mikä julkiselta sektorilta säästyisi, jos työttömät saataisiin työllistetty, voitaisiin palkata esimerkiksi 100 000 uutta luokanopettajaa, sairaanhoitajaa tai päiväkodinohjaajaa. Näin jatkuen työttömyyden kulut tulevat rapauttamaan hyvinvointivaltiomme kyvyn rahoittaa julkisia palveluita nykyisen kokoisena.

Miksi pääministeri Vanhanen ei kutsu tilannetta hätätilaksi, kuten presidentti Kekkonen vuonna 1975? ( Presidentille nämä asiat eivät enää kuulu.) Luulen että siksi, että valtiolla ei ole nyt käytettävissään samankaltaisia suuria hätäaputyöprojekteja kuin tuolloin vaan keinot työllisyyden parantamiseksi ovat sellaisia, että niiden johdosta tietyt rakenteet jouduttaisiin muuttamaan. Sosiaalidemokraatit eivät ole toistaiseksi hyväksyneet muun muassa ajatusta tukea niin sanotun matalan tuottavuuden työtä, vaan ovat yksisilmäisesti vannoneet talouskasvun hoitavan työllisyysongelman. Talouskasvu yksin ei kuitenkaan hoida rakenteellista työttömyyttämme ja tämän tietää hyvin moni vastuullinen sosiaalidemokraattikin. He lienevät sitten ajatelleet, että hoitakoon aika nykyiset pitkäaikaistyöttömät pienelle eläkkeelle sitten joskus. Tämä ajatus vain ei ole kovin halpa. Se on itse asiassa tuhoisan kallis kansantaloudelle. Inhimillisistä kuluista puhumattakaan. Pääministeri Vanhanen tuntee kyllä ongelman, mutta ei lähde horjuttamaan hallitusyhteistyötä moisen asian takia.

6. Mitä kuntien palveluista pidät tärkeimpänä?

Terveydenhuoltoa ja koulutusta. Terveydenhuollossa suurin tämän hetken huoleni liittyy siihen, ettei Suomessa tehdä alkuunkaan riittävästi töitä elämäntapasairauksien ennaltaehkäisemiseksi. Istumme itsemme hengiltä. Viina ja tupakkakin tappavat. Olen kunnallisvaaleissa ehdolla itse asiassa ennen kaikkea kahdesta syystä. Parantaakseni helsinkiläisien koulujen rahoitusta ja edistääkseni terveysliikuntaa. Näistä molemmista asioista voisin kirjoittaa aika paljon, mutta luulen, ettei tämän palstan tarkoitus ole olla kunnallisvaalisivu.

7. Olisiko luomutuotantoon palaaminen mahdollista?

Luomutuotantoa voidaan harjoittaa nykyistä paljon enemmän, jos hallituksen politiikka vain sallisi sen. Tällä hetkellä luomutuotanto on ahdingossa muun muassa siksi, ettei ministeri Korkeaoja aja viisivuotisia ympäristösopimuksia, kuten Erkki Pulliainen toteaa kannanotossaan. Erityinen uhka luomutuotannon jatkumiselle on budjettiriihen linjaus, jonka mukaan viljelijät voisivat tehdä ainoastaan kaksivuotisia ympäristösopimuksia. Liian lyhyet sopimuskaudet eivät tuo tarpeeksi vakautta ja jatkuvuutta luomutuotantoon. Temppuilu tuotanto- ja tukiehdoilla on johtanut siihen, että tiloille ei enää makseta luomulisiä, koska tuotannossa ei ole enää riittävästi kotieläimiä ja tarjonta markkinoille on siten sattumanvaraista.

8. Mikä on kantanne pikaruualle tarkoitettuun "läskiveroon"?

Pikaruuan läskivero on ihan hyvä ajatusten herättäjä. Käytännössä saattaa kuitenkin olla veroteknisesti erittäin vaikeata riittävän tarkkarajaisesti määritellä pikaruoka. Sen sijaan pakkaus- ja ruokalistamerkinnöistä voidaan säädellä samaan tapaan kuin tupakka-askissakin. Nykyiset pakkausmerkinnät ovat liian teoreettisia eivätkä palvele riskiryhmiä, kuten lapsia. Pakkauksiin ja ruokalistoihin tulisi merkitä kuvin ja sanoin, kuinka monta sokerinpalaa ja voinappia annos sisältää ja kuinka suuren osan päivän energiankulutuksesta yksi annos täyttää. ( Esimerkiksi isossa pizzassa on usein enemmän energiaa kuin aikuinen nainen tarvitsee koko päivänä.) Terveysvalistuksen tulee niin ruuan kuin liikunnankin suhteen olla erittäin konkreettista ja elämäntapamuutoksiin on tarvittaessa saatava ammattilaisen tai vertaisryhmän apua. Itse asiaan monissa tutkimuksissa on todettu, että vanhoihin tapoihin palataan helposti muutaman vuoden päästä, jos elämäntapamuutoksille ei saa ympäristöstä tukea.

9. Jos asumistuki poistettaisiin, putoaisivatko vuokrat kohtuuhintoihin?

Pääsääntöisesti asumistuki menee vuokriin ja sitä kautta siis vuokranantajan taskuun. On kuitenkin erittäin vaikeata muuttaa järjestelmää sen vuoksi, että monet asuntomarkkinoiden osapuolet ovat rakentaneet sopimussuhteensa ja investointipäätöksensä nykyiseen todellisuuteen. Siksi muutos toisenlaiseen sosiaaliseen tukemiseen on vaikea saada hyväksytyksi. Todennäköisesti asumistuen poistaminen laskisi eniten pienten ja hieman kauempana olevien asuntojen vuokria. Sen sijaan todella halutuissa keskustahuoneistoissa asumistuki tuskin kovin merkittävistä vaikuttaa hintoihin, joita jo nyt säätelee kova kysyntä.

10. Arvioi, milloin turkistarhaus kielletään Suomessa

Turkistarhaus kielletään Suomessa vasta, kun päättäjäsukupolvi on vaihtunut. Nykyisen sukupolven enemmistö, esimerkiksi nykyiset hallituspuolueet ja kokoomus ovat valinneet turkistarhausta aktiivisesti puoltavan linjauksen ja tulevat näillä näkemyksillään kosiskelemaan suurten ikäluokkien enemmistön ääniä vielä pitkään. Uskallan sanoa aikataulusta vain sen, että uskon, että minun lapsenlapseni voisivat kirjoittaa ylioppilasaineen aiheesta "Sokeus eläinten turhalle kärsimykselle vuosisadan vaihteen Suomessa".

swirl

Seuraavan kuukauden vieraana on Pekka Haavisto. Esitä hänelle kysymys!

Kysymykseni:

Ehdotukseni kuukauden vieraaksi:

Nimi:

Sähköposti:

swirl

Etusivu

Etusivu

Taustaa

Taustaa

Taustaa

Yhteystiedot

Yhteystiedot

swirl

Kuukauden vieras

Kuukauden vieras

Kysy Enolta

Kysy Enolta

Kysy Enolta

Yleisönosasto

Yleisönosasto

Arkisto

Arkisto

swirl

Tilaukset

Tilaukset

Tilaukset

Tilaukset

Osoitteenmuutokset

Osoitteenmuutokset

Osoitteenmuutokset

Osoitteenmuutokset

Osoitteenmuutokset

Mediakortti

Mediakortti

Töitä tarjolla

Töitä tarjolla

Linkit

Linkit