Vihreä Lanka: planeetan paikallislehti

Oras Tynkkynen

1. Mikä on rauhallisen luonteesi salaisuus?

Ihmisluonteessa on paljon sellaista, jota ei nykytietämyksellä pysty selittämään. Taustallani vaikuttanee se, että olen kasvanut perheen ainoana lapsena. Pidin lukemisesta ja viihdyin omissa oloissani. Äitini vei minua pienestä pitäen konsertteihin, taidenäyttelyihin ja teatteriin, joten kiltisti paikoillaan istumisen oppi varhain.

Yläasteikäisenä viehätyin Mahatma Gandhin ajatuksista. Silloin heräsi kiinnostus itsensä kehittämiseen. Tein töitä itseni kanssa ja opettelin suhtautumaan asioihin tyynesti.

Vanhemmiten olen yrittänyt opetella pois tunteiden liiallisesta hillitsemisestä. Täysin rauhallinen en haluakaan olla; epäoikeudenmukaisuuden kohtaamisesta pitääkin sydämistyä. Vääryyttä ei pidä koskaan hyväksyä.

2. Nykyään puhutaan, että tulevaisuudessa ihmisten eläkeikä nousee jopa 70 ikävuoteen. Mutta esimerkiksi äitini sai ”50-vuotissyntymäpäivälahjaksi” potkut tuotannollista ja taloudellista syistä. Mielestäni on aika ristiriitaista että kannustetaan tekemään töitä hautaan asti kun niitä ei kuitenkaan ole tarjolla. Varsinkin naiset saavat tehdä määräaikaisia ja pienipalkkaisia töitä. Kuten myös äitini on tehnyt irtisanomisen jälkeen. Mitä viisikymppisen poispotkitun pitäisi tehdä?

Taustoja sen enempää tuntematta on vähän vaikea neuvoa. Ensimmäisenä kannattaa tietysti ilmoittautua työnhakijaksi työvoimatoimistoon, jossa autetaan uuden työpaikan etsimisessä. Työvoimatoimistot myös järjestävät maksutonta työnhakukoulutusta.

Jos tarjolla ei ole oman alan töitä, voi hakeutua työvoimapoliittiseen koulutukseen, jolloin saa työttömyysturvan suuruista koulutustukea. Omaehtoiseen koulutukseen taas saa opintotukea tai koulutuspäivärahaa. Kannattaa suuntautua aloille, joilla on nykyään töitä tarjolla. Esimerkiksi vanhusten määrän kasvaessa vanhustenhuolto tarvitsee lisää tekeviä käsiä, joten yksi vaihtoehto voisi olla kouluttautua lähihoitajaksi.

Rakenteellinen työttömyys tuskin häviää työnvälityksellä ja kurssittamisella. Avuksi tarvitaan paljon muuta. Ekologinen verouudistus alentaisi työn teettämisen kustannuksia. Perustulo taas tekisi osa-aikaisen työn ja lyhyidenkin työkeikkojen vastaanottamisesta aina kannattavaa. Lisäksi pitäisi kannustaa työn jakamiseen.

3. Arvioi, milloin Suomessa luovutaan yleisestä asevelvollisuudesta?

Siihen voi mennä vielä aikaa. Veikkaan, että aikaisintaan se voisi tapahtua 2010-luvulla. Itse en edes kannata yleisestä asevelvollisuudesta luopumista, vaan sen korvaamista naisille ja miehille yhtäläisellä kansalaispalveluksella. Palveluksen voisi suorittaa halutessaan myös puolustusvoimissa.

4. Jos pääset varakansanedustajana eduskuntaan niin aiotko paneutua johonkin omaan tärkeään asiaasi eduskunnassa, vai menetkö kiireessä vain valiokunnan listojen mukana ja ajankohtaisten aiheiden mukana? Entä aiotko olla oma ”itsenäinen yksikkösi” vai toimia Vihreän ryhmän etujen mukaan?Miten luulet, että saat äänesi kuuluviin esimerkiksi valiokuntakeskusteluissa? Uskotko omaavasi tarpeeksi ammattitaitoa pystyäksesi oikeasti vaikuttamaan? Mikä on mielestäsi paras tapa vaikuttaa eduskunnassa?

Tässä oli aika monta kysymystä. Koetan vastata lyhyesti.

Olen ollut mukana yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa toistakymmentä vuotta — kansalaisjärjestöissä noin 12 ja kunnallispolitiikassa 8 vuotta. Minulla ei ole tapana jäädä hiljaiseksi. En pelkää ketään, enkä kaihda hankalia tilanteita. Lisätietoja yhteiskunnallisesta kokemuksestani voi lukea kotisivuiltani www.oras.net.

Painopisteeni ovat ilmasto- ja energiapolitiikassa, globalisaation hallinnassa, verotuksessa sekä tasa-arvossa. Keskityn näihin myös eduskunnassa, jos sinne päädyn. Yritän samalla seurata toisella silmällä myös muita kysymyksiä, sillä kansanedustajan pitää pystyä ottamaan kantaa melkein mihin tahansa — toivottavasti ei kuitenkaan euroviisujen pisteytysjärjestelmään.

Päättäjänä noudatan omaatuntoani ja toimin sen mukaan, minkä koen oikeaksi. Pyrin kuuntelemaan muiden vihreiden (ja muidenkin puolueiden kansanedustajien) kantoja ja etsimään sopuratkaisua, johon koko ryhmä voi olla tyytyväinen. Esimerkiksi Tampereen kaupunginvaltuustosta en muista kahdeksan vuoden ajalta montaakaan tapausta, jossa olisin joutunut äänestämään ryhmäni kantaa vastaan.

Eduskunnassa voi vaikuttaa monin tavoin: puhumalla, tekemällä aloitteita ja kysymyksiä, valiokuntatyössä, käytävävaikuttamisella, järjestämällä tilaisuuksia, antamalla haastatteluja ja niin edelleen. Sopiva vaikuttamiscocktail muotoutunee työn edetessä — jos nyt niin pitkälle päästään.

5. Mikä oli lempiaineesi koulussa ja miksi?

Pidin koulun käymisestä paljon. Useimmat aineet olivat mukavia ja kiinnostavia ja vain muutamia inhosin. Erityisesti pidin matematiikasta, englannista, äidinkielestä, historiasta ja maantiedosta. Yhtä suosikkiainetta olisi vaikea nimetä.

Olen pitänyt paljon myös yliopistossa opiskelemisesta. Siellä ongelmana on lähinnä se, että mielenkiintoisia aineita ja kursseja on niin paljon. Pääaineeni tiedotusopin lisäksi olen viihtynyt mainiosti erityisesti naistutkimuksen ja japanin tunneilla.

6. Mikä on käsityksesi Japanin ympäristöpolitiikasta kotimaassa sekä kansainvälisissä yhteyksissä? Kuinka painava on Japanin rooli kansainvälisissä neuvotteluissa, esimerkiksi Kioton sopimuksen käsittelyssä? Onko mielestäsi Japanissa toimittu ympäristön suojelussa missään kohdin esimerkillisesti?

Japani vaikutti emäntämaana erittäin paljon Kioton pöytäkirjan syntyyn. Muuten Japanin rooli kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa on ollut vähän ristiriitainen. Esimerkiksi trooppisten metsien hävityksessä, ylikalastuksessa ja valaanpyynnissä Japanista on ollut lähinnä haittaa.

En tunne Japanin kansallista ympäristöpolitiikkaa erityisen hyvin. Yritän kuitenkin vierailla tänä kesänä Tokiossa, tavata paikallisia aktivisteja ja päättäjiä sekä tutustua siellä harjoitettavaan ympäristöpolitiikkaan. Sitten pystyn vastaamaan kysymykseen kunnolla.

7. Kuinka ilmastonmuutokseen tulisi varautua ruohonjuuritasolla?

Varautumista on kahdenlaista: vaikutuksiin sopeutumista ja ilmastonmuutoksen torjumista. Sopeutumista eli adaptaatiota selvitetään parhaillaan valtionhallinnossa maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Kuntien kannattaa varautua esimerkiksi sään äärevöitymiseen vesihuoltoverkoston suunnittelussa ja mitoittamisessa.

Torjumispuolella pitää taas viedä ilmastonäkökulma kaikkeen päätöksentekoon. Onko esimerkiksi järkevää kaavoittaa automarketteja, ikään kuin liikenne voisi hamaan maailman tappiin perustua yksityisautoilulle? Miten ilmasto voitaisiin ottaa huomioon vaikkapa hankinnoissa, sähköntuotannon polttoainevalinnoissa, jätehuollossa tai kasvatuksessa? Ilmastotyön ohjaamiseksi voi olla paikallaan laatia kunnalle kokonaisvaltainen ja pitkän aikavälin ilmastostrategia.

Jos ruohonjuuritasolla tarkoitetaan meitä tavallisia kansalaisia, vaikutusmahdollisuuksia on paljon vihreään sähköön vaihtamisesta joukkoliikenteen suosimiseen ja lähiruoan valitsemisesta kansalaistoimintaan. Lisää vinkkejä voi lukea osoitteessa www.ilmasto.org/i3.htm.

8. Mitä teet työksesi?

Määrittelen itseni viestinnän ja vaikuttamisen sekatyöläiseksi. Muodollisesti olen ollut pitkään päätoiminen opiskelija, mutta käytännössä olen käyttänyt enemmän aikaa kansalaistoimintaan. Kohtuullisesti aikaa uppoaa myös politiikkaan ja juttujen kirjoittamiseen.

Koulutukseltani ja ammatiltani olen toimittaja. Tiedotusopin opintoni ovat graduvaiheen kynnyksellä ja kesän 2004 olen taas töissä Ylen radiouutisissa. Niin tasokkaassa toimituksessa työskenteleminen on minulle valtava ilo ja kunnia.

9. Olet ollut pienen ikäsi kaikenlaisessa toiminnassa mukana. Miten aikasi riittää ja toimitko omassa elämässäsi puheittesi mukaan?

Jokaisella on 24 tuntia vuorokaudessa. Tehokkaalla ajankäytöllä, toimivilla rutiineilla ja hyvällä stressinsietokyvyllä pääsee pitkälle. Olen myös melko nopea sekä lukemaan että kirjoittamaan, mistä on apua.

Minulla on tyhjäkäyntiä hyvin vähän. Usein ennen nukkumaanmenoa saatan käyttää tunnin tai pari jonninjoutavaan verkossa roikkumiseen, mutta muuten teen aina jotain — jos en mitään virallista, ainakin tapaan ystäviäni. Esimerkiksi en juurikaan katso televisiota (minulla ei ollut tv:tä kymmeneen vuoteen), kotona syödessä luen aina, teen junamatkat töitä (tai torkun) ja pyrin sopimaan lounastapaamisia.

Yksi vakaan mielenterveyden salaisuus voi olla se, että välttää kognitiivisia dissonansseja. Nukun yöni hyvin, koska pyrin elämään vakaumukseni mukaan. Olen ollut toistakymmentä vuotta kasvissyöjä, käytän lähes yksinomaan käytettyjä vaatteita, minulla ei ole ajokorttia, olen matkustanut Japaniin junalla ja laivalla, kotini käy vihreällä sähköllä ja käytän kohtuullisen osan valveillaoloajastani yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

En ole oikea henkilö arvioimaan, toiminko puheitteni mukaan, mutta ainakin yritän parhaani.

10. Miten köyhä voi tehdä ympäristöystävällisiä kulutusvalintoja?

Teollisuusmaissa hellitään myyttiä, jonka mukaan rikkaus ja ympäristömyötäisyys kulkevat käsi kädessä. Kuitenkin köyhimmät sekä meillä että muualla kuluttavat ja kuormittavat ympäristöä vähiten. Useimmat päästö- ja kulutusindikaattorit ovat synkimpiä juuri rikkaimmissa yhteiskunnissa. Toki ankara köyhyyskin on merkittävä ympäristötuhon aiheuttaja, ja paikallisen ympäristön tilan kohentamisessa teollisuusmat ovat edistyneet parhaiten.

Köyhä on ympäristön ystävä olosuhteiden pakosta, sillä hänellä ei ole varaa kuluttaa paljon. Hän ei lennä ulkomaille (ainakaan usein), tuskin asuu isossa sähkölämmitetyssä talossa eikä varmaankaan osta jatkuvasti uutta kodin tekniikkaa. Ekologinen kuluttaminen on ensisijaisesti sitä, että kuluttaa mahdollisimman vähän.

Yleisen nuukuuden lisäksi köyhä voi ostaa käytettyä ja paikallisesti tuotettua, lainata ja jakaa ystävien kanssa. Useimmat vaikuttamismahdollisuudet sopivat myös varattomille; esimerkiksi köyhäkin voi kierrättää, äänestää ja osallistua kansalaistoimintaan. Luomu- ja ekotuotteet voi tosin joutua jättämään kaupan hyllylle.

On irvokasta, että ympäristöä säästävistä valinnoista joutuu toisinaan maksamaan enemmän. Talousjärjestelmää pitää muuttaa niin, että ympäristökustannukset sisältyvät tuotteiden hintoihin. Tällöin köyhänkin on helppo valita ympäristön kannalta fiksuja vaihtoehtoja.

11. Onko Itämeri nykyistä likaisempi vai puhtaampi 50 vuoden kuluttua?

Todennäköisesti aika lailla puhtaampi, jos ei mullistavia katastrofeja tapahdu. Maatalouden ravinnepäästöt on saatu vähenemään ja yhdyskuntien jätevedet puhdistuksen piiriin myös Itämeren itäisissä rantavaltioissa.

swirl

Seuraavan kuukauden vieraana on Tuija Brax. Esitä hänelle kysymys!

Kysymykseni:

Ehdotukseni kuukauden vieraaksi:

Nimi:

Sähköposti:

swirl

Etusivu

Etusivu

Taustaa

Taustaa

Taustaa

Yhteystiedot

Yhteystiedot

swirl

Kuukauden vieras

Kuukauden vieras

Kysy Enolta

Kysy Enolta

Kysy Enolta

Yleisönosasto

Yleisönosasto

Arkisto

Arkisto

swirl

Tilaukset

Tilaukset

Tilaukset

Tilaukset

Osoitteenmuutokset

Osoitteenmuutokset

Osoitteenmuutokset

Osoitteenmuutokset

Osoitteenmuutokset

Mediakortti

Mediakortti

Töitä tarjolla

Töitä tarjolla

Linkit

Linkit