Vihreä Lanka: planeetan paikallislehti

Johanna Sumuvuori

1. Mikä olet koulutukseltasi? Aiotko pysyä politiikassa mahdollisimman pitkään vai tehdä myös ”oman alasi työtä?”

Olen valmistunut Helsingin yliopistosta valtiotieteen maisteriksi. Pääaineenani oli sosiologia ja sen lisäksi olen lukenut talous- ja sosiaalihistoriaa sekä valtio-oppia. Me sosiologit aina vitsaillaan ja pähkäillään sillä, mikä meidän alaa oikeastaan on. Itse koen, että sosiologia on antanut mainiot eväät kriittiselle ja analyyttiselle pohdinnalle, mikä on politiikassa varsin käyttökelpoinen työkalu.

Koen oikeastaan, että kaikki tähänastinen toimintani kansalaisjärjestöissä ja politiikassa ovat omaa alaani. En ole kuitenkaan miettinyt miten kauan jatkan politiikassa. Ehkä hyvä päämäärä olisi se, että tekee kutakin asiaa niin kauan kuin se tuntuu merkitykselliseltä ja motivoivalta. Leipääntyminen ei ainakaan sovi luonteelleni.

2. Onko vihreät vasemmisto- vai porvaripuolue?

Vihreä liitto on vihreä puolue! Tiedän että vastaus kuulostaa kliseeltä, mutta koen vahvasti, että vihreällä liitolla on ominaisuuksia, joita ei voi palauttaa vanhoihin vasemmisto-oikeistojakoihin. En ole koskaan halunnut kiistää vasemmisto-oikeisto -jaottelun olemassaoloa. Minulle Vihreä liitto on kuitenkin puolue, joka pystyy näkemään myös näiden erotteluiden yli ja haistamaan paremmin kiihtyvästi muuttuvan maailman heikkoja signaaleja kuin perinteiset vasemmisto- ja oikeistopuolueet.

Esimerkiksi vihreiden esillä pitämä pätkätyöläisten eli prekariaatin ongelma on sellainen, jonka ratkaisemiseksi sekä tämänhetkiset vasemmisto- että oikeistopuolueet ovat olleet kykenemättömiä toimimaan. Pätkätyöt ovat myös ongelma, joka koskettaa monia niin vasemmistolaisesti kuin oikeistolaisestikin ajattelevia ja pätkätyöt ovat riesa niin akateemisissa kuin perinteisissä työväen ammateissakin.

Koen myös, että toisin kuin perinteisillä oikeisto- ja vasemmistopuolueilla, vihreillä painottuu enemmän myös globaali oikeudenmukaisuus ja huoli yhä syvenevistä ympäristöongelmista. Saksalaisen sosiologin Ulrich Beckin mukaan elämme jälkimodernissa riskiyhteiskunnassa. Mielestäni vihreät ovat ainoa puolue (niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti), joka osaa herkkävaistoisemmin aistia riskiyhteiskunnan ihmisten elämään tuomia muutoksia ja miettiä ratkaisuja ongelmien voittamiseksi.

3. Miten suhtaudutte ajatukseen EU-liittovaltiosta?

Liittovaltio on termi, jonka suurin osa ihmisistä assosioi aika nopeasti suoraan Yhdysvaltoihin, ja jos puhutaan Euroopan unionista, seuraava assosiaatio on, että EU:n liittovaltiolla tarkoitettaisiin jotain samantyyppistä järjestelmää kuin Yhdysvalloissa.

En haluaisi kehittää EU:sta Yhdysvaltain kaltaista liittovaltiota. Sen sijaan kannatan Vihreän liiton periaateohjelmassakin mainittua ajatusta EU:sta hajautettuna federaationa, jossa voitaisiin EU-tasolla luoda miniminormit niin ympäristönsuojelulle, sosiaaliturvalle kuin verotuksellekin. Se olisi mielestäni askel kohti solidaarisempaa sosiaalista Eurooppaa.

Mininormit ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin harmonisaatio. Päätäntävalta esimerkiksi henkilöverotuksessa pitäisi mielestäni säilyä jatkossakin kansallisella tasolla.

4. Oletko kovasti vallan perään?

Kyllä ja en. Koska ajattelen niin, että jonkinasteinen valta on aina tarpeellista poliittisten päämäärien saavuttamisessa, olisi mahdotonta toimia politiikassa ja edistää asioita ilman minkäänlaista valtaa. Valta ei kuitenkaan majaile pelkästään muodollisissa valta-asemissa ja titteleissä, valta voi olla myös mielipidevaltaa, mikä on joissain tapauksissa tärkeämpääkin kuin muodollinen valta. Mielestäni on ihan normaalia, että poliittiset puolueet ja poliitikot pyrkivät saamaan valtaa poliittisten päämääriensä edistämiseen.

En koe olevani kuitenkaan siinä mielessä ”vallan perään”, että tittelit ja muodolliset valta-asemat olisivat itsetarkoitus. Siinä vaiheessa jos poliittinen toiminta muuttuu pelkkään vallan perässä kipittämiseen, taitaa olla aika laittaa pillit pussiin ja päästää freesimpiä tyyppejä areenalle tai vaihtaa välillä tehtäviä. Taidan olla kuitenkin vielä niin nuori, että en ole vielä ehtinyt kokea kunnon vallanjanoa. Toivottavasti pysyn sen suhteen aisoissa. Lupaan yrittää.

5. Onko Sumuvuori harkinnut puoluesihteerin tehtäviin hakeutumista?

Olen menossa syksyllä eduskuntaan, joten en ole hakemassa puoluesihteeriksi. Tulevaisuudesta en osaa sanoa mitään. Toivoisin, että saisin jatkaa eduskunnassa pätkäkauteni jälkeenkin.

6. Miten teollisuus ja varsinkin maanviljelijät saataisiin mukaan vesistöjen suojeluun?

Siinäpä hyvä kysymys, jonka ratkaisemisella alkaa olla jo varsin kiire. Teollisuuden ja maatalouden päästöt ovat suurimpia vesistöjen saastuttajia. Itämeri on jo tunnettu maailman saastuneimpana merenä. Maatalouspolitiikkaa pitäisi rukata monen monta piirua vihreämpään suuntaan. Laaja luomutuotantoon siirtyminen olisi paras tapa maatalouden päästöjen vähentämiseen. Se tarkoittaisi tietenkin myös maataloustukien suuntaamista huomattavasti enemmän luomutuotannon tukemiseen niin EU-tasolla kuin kansallisellakin tasolla.

Ympäristönsuojelun edistämisessä periaatteena tulisi olla myös se, että aiheuttaja maksaa ympäristön pilaantumisesta ja hoitaa jälkiseuraamukset.

7. Miksi vihreissä on niin paljon, sinun kaltaisiasi, todella kauniita naisia?

Pitääkö tämmöiseenkin kysymykseen vastata? En todellakaan osaa enkä halua kommentoida tuollaiseen mitään. Tulee mieleen pelkkiä latteuksia katsojan silmistä sun muita tylsyyksiä.

8. Mitä pidit Howard Zinnin Yhdysvaltojen historiaa koskevasta teoksesta A People’s History of the United States, vai pääsitkö loppuun milloinkaan?

Kirja on loistava, olen lukenut sitä sieltä täältä itseäni kiinnostavien ajanjaksojen kohdalta. Se kattaa loistavasti Yhdysvaltojen sosiaalihistoriaa aina Kolumbuksesta nykypäivään. Kun näin esimerkiksi Errol Morrisin paljon kiitoksia niittäneen dokumenttifilmin The Fog of War, kaivoin Zinnin opuksesta kaiken, mikä liittyi Vietnamin sotaan ja entiseen puolustusministeri Robert McNamaraan. Elokuvakin muuten on suosittelemisen arvoinen: www.sonyclassics.com/fogofwar/

9. Kummassakin on puolensa, sanotaan, mutta kumpi on sinua lähempänä rakas haastateltava; kiva kaupunkilaisuus vai mukava maalla olo?

Vaikka juureni ovat maaseudulla, en voi sille mitään, että viihdyn paremmin kaupungissa. Toki ajoittain kaupungistakin on päästävä välillä pois ison kirjapinon kanssa rauhoittumaan. Kaupungissa on vain mielestäni niin paljon hyviä puolia; hyvä palvelu- ja kulttuuritarjonta, toimiva joukkoliikenne, erilaisia kaupunginosia ja niin edelleen. Erityisesti pidän kaupunkipuistoista. Yksi kesään liittyvistä lempipaikoistani on Koffin puisto Helsingissä, aurinko paistaa korkeimmalle kohdalle kesällä iltakymmeneen. Kunhan vain jengi voisi olla sotkematta sitä mäyräkoiran pahvikuorilla ja muulla kuonalla.

11. Mahtavaa että olet tulossa eduskuntaan! Miten aiot käyttää ”kuherruskuukautesi” uutena kansanedustajana ja varmistaa valintasi seuraavissa eduskuntavaaleissa?

Täytyy hyvissä ajoin ennen taloon tuloa ainakin tehdä jonkinlainen reality check asioista, joita ehdin ennen seuraavia vaaleja edistämään ja pitämään esillä. Syksyllä eduskuntaan lienee budjetin lisäksi tulossa ainakin asevelvollisuus- ja siviilipalveluslait. Niihin ainakin aion perehtyä huolellisesti. Vaalien tulosta ei voi millään tavalla etukäteen varmistaa, politiikassa mitä vaan voi aina tapahtua, se jos mikä on tullut kaikkien näiden politiikassa toimittujen vuosien jälkeen opittua. Yritän kuitenkin käyttää pätkäedustajan kauteni mahdollisimman tehokkaasti ja valmistautua myös hyvin seuraaviin vaaleihin.

12.Kannatatko avointa puoluekulttuuria esim. siten, että paikkoja jaettaessa huomioidaan myös ne vihreät, jotka ensi sijaisesti toimivat muualla kuin puolueessa? Vai kannatatko sulle-mulle -periaatetta samanmielistesi kanssa?

Sulle-mulle -periaate saastuttaa poliittista ilmakehää, en voi sitä vihreänä kannattaa. Vihreiden etuna on ollut esimerkiksi hyvät suhteet kansalaisjärjestöjen toimijoihin, joiden asiantuntemusta ja osaamista on hyödynnetty erilaisissa poliittisissa tehtävissä, vaikka puoluekirjaa (tai pikemminkin maksukuittia) ei taskusta löytyisikään. Toki pidän kuitenkin myös hyvänä käytäntönä sitä, että puolueeseen sitoutuvat myös saavat mielekkäitä tehtäviä. Itse maksoin jäsenmaksuni puolueelle vasta vuonna 2000, vaikka olin sitä ennen jo ollut töissä Helsingin vihreillä ja toiminut ylioppilaskunnan vihreissä (mikä ei tosin ollut osa Vihreää liittoa). Koska taustani oli niin vahvasti kansalaisjärjestöissä, vetkuttelin aika pitkään jäsenmaksuni maksamisessa. Pidin kuitenkin tärkeänä sitoutua puolueeseen, kun kerran sen kautta ensisijaisesti toimin.

swirl

Seuraavan kuukauden vieraana on Tapio Laakso. Esitä hänelle kysymys!

Kysymykseni:

Ehdotukseni kuukauden vieraaksi:

Nimi:

Sähköposti:

swirl

Etusivu

Etusivu

Taustaa

Taustaa

Taustaa

Yhteystiedot

Yhteystiedot

swirl

Kuukauden vieras

Kuukauden vieras

Kysy Enolta

Kysy Enolta

Kysy Enolta

Yleisönosasto

Yleisönosasto

Arkisto

Arkisto

swirl

Tilaukset

Tilaukset

Tilaukset

Tilaukset

Osoitteenmuutokset

Osoitteenmuutokset

Osoitteenmuutokset

Osoitteenmuutokset

Osoitteenmuutokset

Mediakortti

Mediakortti

Töitä tarjolla

Töitä tarjolla

Linkit

Linkit