Vihreä Lanka: planetaan paikallislehti



kuukauden 
vieras:

Heidi Hautala

Lähetä kysymys seuraavan kuun vieraalle >>

Heidi Hautala

1. Olet aktiivisesti mukana monenlaisessa toiminnassa. Miten huolehdit omasta jaksamisestasi?

”Asiat, joissa olen aktiivinen, ovat kestoprojekteja. Olen seurannut niitä – esimerkiksi kehityskysymyksiä, ympäristönsuojelua, tasa-arvoa, kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamista – kauan ja osaamispääomaa tarvitsee lähinnä päivittää, kun asia taas tulee ajankohtaiseksi. Innostuksen säilyttäminen on jaksamiselle tärkeää ja pitää kyynisyyden peikon loitolla.
– Säästän itseäni yrittämällä olla kiihtymättä turhanpäiväisistä asioista, arvostan rauhallisuutta ja tarkkaavaisuutta – peruna vanhasta kiinnostuksestani itämaiseen elämänfilosofiaan. Asioita pitää tarkastella monelta puolelta ja pyrkiä tasapainoiseen käsitykseen. Ja lopuksi, jos kannan papereita illaksi ja viikonlopuksi kotiin, jätän ne usein lukematta.”

2. Mitä vihreät aikovat tehdä pakollisen metsänhoitomaksun sekä puunkorjuun kilpailua vääristävän pystykauppajärjestelmän poistamiseksi?

”Metsänhoitomaksusta voi vapautua jo nyt, kun pystyy osoittamaan, että metsänhoito on ammattimaisesti hallinnassa. Olen kuitenkin ylipäätään suhtautunut kriittisesti nykyiseen metsänhoito-organisaatioon, jossa on päällekkäisyyttä metsänhoitoyhdistysten ja metsäkeskusten yksityisen puolen toimialojen kesken. Asia ei muutu tällä vaalikaudella, sillä keskusta on ilmoittanut näin. Joten asiaan palattaneen seuraavissa hallitusneuvotteluissa.
Nykyiselle puunostajien pystyostomallille ei kukaan voine poliittisesti mitään. Jos myyjät tekisivät myyntiboikotin, niin se purisi. Jossain määrin kuitenkin tehdään nytkin hankintakauppoja.”

3. Onko mielestänne suojelupoliisin viimeaikainen toiminta (tapaus Rusi) ollut täysin oikeusvaltion periaatteiden mukaista ?

”Ei. Suojelupoliisi on sivuuttanut monia oikeusvaltion periaatteita. Tieto esitutkinnasta vuosi lainvastaisesti julkisuuteen poliittisesti ilmeisen tarkoitushakuisella tavalla. Supo osoitti anteeksiantamatonta ammattitaidottomuutta itse esitutkinnassa, kun tehtyjen selvitysten ja viimeistään Saksasta saadun virka-avun olisi pitänyt osoittaa, että Alpo Rusi on Stasin uhri eikä yhteistyökumppani. Olen ylpeä siitä, että olen voinut tukea Alpoa hyvin läheltä hänen piinaavassa tilanteessaan. On myös syntynyt verkosto, joka haluaa edistää Suomen lähihistoriaan kohdistuvaa menneisyydenhallintaa muun muassa vapaan kansalaisfoorumin muodossa.
Olen ehdottanut, että valtioneuvosto edesauttaisi riippumattoman asiantuntijaryhmän perustamista selvittämään monia oikeutetusti askarruttavaa kysymystä niin sanotuista Stasi-listoista, joka tulisi oikeudenmukaisesti ja perusteellisesti tutkittua. Näin voitaisiin toteuttaa presidentti Halosen jo vuosi sitten toteama tarve noudattaa asiassa mahdollisimman suurta avoimuutta.
Ikävää on, että Suomen hallitus ja presidentti reagoivat vain ulkopuolelta tulevaan paineeseen selvittää päivänvaloa kestämättömiä asioita. Simon Wiesenthal-instituutin pyyntöön juutalaisten luovuttamisesta sodan aikana Gestapolle syntyi päätös päivässä, kun professori Heikki Ylikangasta pyydettiin selvittämään, mitä oikein tapahtui. Suhtautuminen Suomen korkeallakin tasolla tapahtuneeseen yhteistoimintaan Neuvostoliiton ja sen liittolaismaiden kanssa on tähän verrattuna silmiinpistävän välttelevää.
Suomessa olisi aika osana kansallista menneisyydenhallintaa laatia seikkaperäinen selvitys valtiollisen poliisin toimintatavoista ja -kohteista toisen maailmansodasta lähtien. Onkin outoa, että naapurimaissamme Ruotsissa ja Norjassa näin on toimittu. Suomessa ei nähtävästi haluta katsoa totuutta silmiin.
Odotan, että suojelupoliisia valvova eduskunnan perustuslakivaliokunta vihdoinkin ryhtyisi näissä asioissa toimiin eikä väistelisi niitä.”

4. Metsätalous ja porotalous ovat pahoissa ristiriidoissa Ylä-Lapissa. Jopa Greenpeace on mukana sopassa. Miten elinkeinot voisi sovittaa yhteen Ylä-Lapin metsissä?

”Ylä-Lapissa paliskuntien ja metsätalouden edut ovat olleet ristikkäisiä jo useita kymmeniä vuosia. Vaikka toisin yleisesti luullaan, Lapin metsien suojelun taso ei ole kovin korkealla tasolla. Vanhojen metsien kadottua ovat hävinneet myös poroille tärkeät luppolaitumet.
Hakkuita Ylä-Lapin valtionmailla tulisikin siirtää ja vähentää siten, että tärkeät erämaametsät ja porolaitumet saadaan säästettyä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi keskittämällä hakkuita jo nykymetsätalouden käsittelemiin metsiin, hakkuiden välialueille ja harvennuksiin. Toinen vaihtoehto voisi olla poliittinen päätös siitä, ettei valtion metsätalouden Ylä-Lapissa tarvitse välttämättä olla lyhyellä tähtäimellä liiketaloudellisesti kannattavaa. Ylä-Lapin metsänhoitoalueen tärkeimmiksi tehtäviksi voitaisiinkin nimetä metsistä riippuvaisten työpaikkojen säilyttäminen ja luonnonsuojelu.
Eräs ongelma on myös, että pitkälti luontaistalouden piiriin kuuluvalla poronhoidolla ei ole tunnustettua reaalista maankäyttöoikeutta laitumiinsa. Maankäyttökilpailun kautta poronhoito menettääkin jatkuvasti laidunalueitaan. Esimerkiksi kestävän kehityksen toimikunnassa lokakuussa puhunut saamelaisten edustaja Pekka Aikio korosti, että alkuperäiskansan jäseninä saamelaisilla tulisi olla päätösvaltaa kulttuurinsa aineellisena perustana olevaan maankäyttöön jo valmisteluvaiheessa.
Neuvottelulähtökohtien oikeudenmukaisuuden kannalta olisi tärkeää, että hakkuista paliskuntien tärkeiksi osoittamilla porolaitumilla luovutaan, kunnes yhteiseen ratkaisuun on päästy. Mikäli hakkuut jatkuvat nykyisen kaltaisina, osapuolten välillä voi olla vaikeaa saavuttaa ratkaisun kannalta välttämätöntä luottamusta.
Lopulta on tärkeää muistaa, että poronhoitoa ja metsätaloutta tarkasteltaessa kyse ei ole vain kahdesta elinkeinosta. Poronhoito on tärkeä osa saamelaista elämäntapaa.

5. Aiotko vielä joskus palata europarlamenttiin?

”Nyt ei ole sellaisia suunnitelmia. Paluu eduskuntaankin tuntuu mukavalta, koska olen taas mukana suomalaisen yhteiskunnan keskusteluissa.”

 

 

 

 

Seuraavan kuukauden vieraana on Janina Andersson. Esitä hänelle kysymys!

Kysymykseni:


Ehdotukseni kuukauden vieraaksi:


Nimi:

Sähköposti:

 

 


Etusivu

Mika Vihrea 
lanka?

Yhteystiedot

Kuumat 
Langat

Kuukauden Vieras

Kysy 
Enolta

Voita 
luomukori

Yleisonosasto

Arkisto

Tilaukset

mediakortti

Tyopailloja

Linkit

 

Vihreä Lanka, Fredrikinkatu 33 A, 3. kerros, 00120 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 toimitus@vihrealanka.fi site by 
VALOTALO