Vihreä Lanka: planetaan paikallislehti



kuukauden vieras: merikukka forsius

merikukka forsius

Lähetä kysymys seuraavan kuun vieraalle >>

Merikukka Forsius on vihreiden kansanedustaja ensimmäistä kauttaan ja kotoisin Vihdistä.

Merikukka Forsius, kannatat työn jakamista. Mitä tarkemmin ottaen tarkoitat tällä? Entä oletko työaikojen lyhentämisen puolesta?

"Yhden oivan tavan jakaa työtä tarjoaa vuorotteluvapaa, ja onneksi se jatkuu entisenlaisena! Lisäksi työajan lyhentämismahdollisuuksia tulee laajentaa esimerkiksi pienten lasten vanhemmille - tällöin vapautuisi työtä taas niille, joiden elämäntilanne sallii pitempien työpäivien tekemisen. Osa-aikaeläkkeetkin palvelevat työn jakamista, sillä osa-aikaeläkeläisiltä vapautuu työtä uusille työntekijöille. Myös niin sanottua tekemätöntä työtä, jota voisi tehdä esimerkiksi kansalaisrahan turvin, on paljon vanhustenhuollossa, koululaisten iltapäivätoiminnassa tai vaikkapa ympäristötöissä."

Voitko antaa esimerkkejä tilanteista, joissa työnteko ei kannata? Miten korjaisit näitä epäkohtia?

"Työttömän ei kannata ottaa vastaan vaikkapa pätkätöitä, sillä päiväraha pienenee. Olisikin säädettävä katto, jonka mukaan työtön voisi ansaita esimerkiksi 5000 - 10000 markkaa ilman, että se vaikuttaisi työttömän saaman päivärahan määrään. Tämä kannustaisi töihin, vähentäisi pimeää työntekoa ja olisi jopa kuntouttavaakin! Keinoina työnteon kannustamiseen toimisivat siis muun muassa pienituloisten verotuksen keventäminen sekä työnantajakustannusten alentaminen. Tämän suuntaista mallia on esittänyt tutkija Jouko Martikainen. Malli muistuttaa etäisesti ministeri Osmo Soininvaaran kehitelmiä negatiivisesta tuloverosta.

Lisäksi pitäisi kokeilla sellaista järjestelmää, jossa osittain joskus passivoivankin työttömyysturvan sijasta tarjottaisiin työttömille mahdollisuus osallistua aktiivisesti alueensa ja sen asukkaiden hyväksi toimimiseen esimerkiksi kansalaistyöstä saadun tulon turvin. Tästä on mm. kansanedustaja Anu Vehviläinen tehnyt lakialoitteen vuonna 1999. Aloitteessa ehdotettiin, että vaikeilla työttömyysalueilla järjestettäisiin määräaikainen kansalaistyökokeilu, jossa työttömyysturvan sijasta työttömät voisivat osallistua kansalais- tai yhteisötyöhön. Kokeilussa mukana olevien työttömien kanssa sovittaisiin tuloa vastaan suoritettavista tehtävistä ja niihin käytettävästä ajasta. Kannatin lämpimästi lakialoitetta, sillä kokeilujen kautta on vähitellen mahdollista löytää suomalaiselle yhteiskunnalle sopiva malli."

Onko kansallinen luomustrategia jo valmis? Mitä suunnitellaan luomupeltopinta-alan tavoiteosuudeksi?

"Ei vielä. Työryhmä valmistelee tammikuun loppuun mennessä tilannekuvauksen, joka ei vielä sisällä strategisia ehdotuksia. Tämän jälkeen keväällä luomustrategiaa työstetään eli kerätään lausuntoja, ja kesäkuussa strategian pitäisi olla valmis. Tietääkseni työryhmä ei vielä ole asettanut mitään konkreettista prosentuaalista tavoitetta luomupeltopinta-alalle; ilmeisesti tavoite määrittyy kevään aikana, kun selvitetään tuotannon ja jalostuksen pullonkaulat sekä teollisuuden intressit.

Toivon ja on syytä seurata, että kevään aikana luomuviljelijöiden sekä Luomuliiton näkemykset huomioidaan luomustrategian valmistelussa. Luomuliitosta on onneksi hyvä edustus valmistelutyöryhmässä. Itse asetan luomun peltopinta-alatavoitteeksi vähintään 30 prosenttia. Olen myös sitä mieltä, että kotieläintuotannon lisäämiselle on asetettava stategiassa selkeitä tavoitteita."

Mikä on kommenttisi hiljattain julkaistuun tutkimukseen, jonka mukaan luomuruisleivän tuottaminen aiheuttaa keskimäärin enemmän ympäristökuormitusta kuin tavallisen ruisleivän?

"Tämä ei mielestäni kerro koko totuutta. On totta, että hehtaarisato jää luomussa pienemmäksi ja yhden luomuruisleivän tuottamiseen tarvitaan enemmän peltopinta-alaa. Kuitenkin pinta-alaa kohden luomuviljelyn ympäristökuormitus jää tutkitusti tavanomaista viljelyä pienemmäksi. (Tämä mainitaan kyllä tutkimuksessa.) Typpi- ja fosforihuuhtoutumat pienenevät merkittävästi tavanomaiseen maatilaan verrattuna - ja tiedämme, kuinka suuri hyöty tästä koituu pohjavesien suojelulle ja kamppailulle vesistöjen rehevöitymistä vastaan.

Jostain syystä vain luomulle negatiivinen tieto on läpäissyt tiedotusvälineet. Samassa tutkimuksessa kuitenkin esimerkiksi luomumaidontuotanto päihitti ympäristöystävällisyydessä tavanomaisen.

Luomuliitosta saamani tiedon mukaan tutkijat itsekin ovat jälkeenpäin kritisoineet omaa tutkimustaan tietyiltä osin. Ravinteiden huuhtoutumisriskien osalta tavanomainen pelto ja luomupelto on oletettu tutkimuksessa samanlaiseksi vaikka luomupellon fyysinen rakenne on tavanomaisesti viljeltyä, usein pahasti tiivistynyttä peltoa parempi. Hyvin hoidetussa luomupellossa typpi on kiinni eliöissä ja muissa elävissä organismeissa. Se irtoaa eli mineraloituu vasta, kun maa on sula sekä valoa, lämpöä ja happea on riittävästi organismien maatumista varten. Sen sijaan väkilannoiterae luovuttaa ravinteensa heti kun läsnä on vain sulaa vettä.

Lisäksi tutkimus jätti huomioimatta luomuviljelyn vaikutuksen ekologiseen kokonaisuuteen, mikä sekin on otettava huomioon, kun pohditaan ympäristökuormitusta tai tuotteiden ekologisuutta. Luomuviljelyssä pellon rakenne kuohkeutuu ja sen pieneläinkanta monipuolistuu. Myös ympäristön lajien määrä suurenee - muun muassa linnuston on todettu olevan rikkaampi luomutilojen ympäristössä verrattuna muiden maatilojen ympäristöön."

Ovatko luomutuotteet terveellisempiä kuin tavalliset tuotteet?

"Luomutuotteiden ravintopitoisuuksista tehtävää tutkimusta kehitetään jatkuvasti, mutta en ole nyt ehtinyt penkoa uusimpia tutkimuksia. Elintarvikeviraston tutkimus vuodelta -95 kasvien vierasainepitoisuuksista osoitti kuitenkin, että nitraattien määrä luomuvihanneksissa on huomattavasti pienempi kuin tavanomaisesti viljellyissä kasveissa. Kotimaisten kasvisten lyijy- ja kadmiumpitoisuuksissa ei havaittu vastaavia eroja, vaan molemmissa ryhmissä raskasmetallipitoisuudet olivat lähellä luontaista perustasoa.

Allergioiden torjumisessa tai kurissa pitämisessä luomuviljellyt kasvikset ja hedelmät ainakin kokemusperäisesti ovat näyttäneet tehokkailta; tiedän esimerkiksi mansikoille allergiseksi todettuja lapsia, jotka kuitenkin ovat voineet napostella luomumansikoita oirehtimatta..."

Oletko valinnut itsellesi uuden sähköntoimittajan ostaaksesi ympäristöystävällisemmin tuotettua energiaa?

"Valitettavasti en vielä."

Kerrot Internet-sivuillasi toimenpide-ehdotuksiasi Suomen maaseudun pelastamiseksi. Nousisivatko valtion menot ehdotuksiesi toteuttamisen myötä? Tulisivatko toimenpiteet kalliiksi kaupunkilaisille?

"Tietenkin valtion menot nousisivat erilaisten aluetukien muodossa, mutta pitkällä tähtäimellä on mietittävä sitä, mikä tulee kansantaloudellisesti järkeväksi. Jos pakkaamme koko Suomen etelään, kustannuksia syntyy mm. palvelujen tuottamisesta kuten terveydenhuollosta, vanhustenhoivasta, koulutuksesta ja päivähoidon järjestämisestä. Kaupunkilaisten kukkarolle käy kalliiksi myös nykyinen suuntaus eli palvelujen järjestäminen ruuhka-Suomeen sekä työttömyyspäivärahojen maksaminen syrjäseutujen ihmisille.

Entäpä jos esimerkiksi sovellettaisiin Norjan tapaista mallia, jossa valtio melko suurin porkkanoin houkuttelee asukkaita jäämään tai muuttamaan Pohjois-Norjaan. Henkilöverotus on siellä alhaisempi ja lapsilisät suurempia kuin muualla maassa. Työnantajamaksuista vapautettuja töitä on syntynyt mm. kuntasektorilla, pankki-, hotelli- ja ravintolatoiminnassa sekä kaupan alalla. Koulutettua työvoimaa houkutellaan maaseudulle opintolainojen mitätöimisellä.

Tietenkään Norjan malli ei ole suoraan sovellettavissa suomalaisiin oloihin! Suomen sisäasiainministeriössä on selvitetty Norjan mallin mukaisia kustannuksia jo kuutisen vuotta sitten, ja selvityksen mukaan noin kymmenen prosentin alennukset sosiaaliturvamaksuihin maksaisivat esimerkiksi Lapin läänissä kolmatta miljardia markkaa vuodessa. Kuitenkin jotain voisimme ottaa opiksemme Norjasta: on tietynlainen arvovalinta, jos valtio katsoo maaseudun elinvoimaisuuden niin tärkeäksi, että se on valmis panostamaan maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseen taloudellisesti merkittäviä summia. Keinot voivat Suomessa olla erilaisia kuin Norjassa, mutta niitä varmasti löytyy, mikäli niin halutaan."

Miten suhtaudut Suomen Keskustan tavoitteisiin? Puolueen puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäkihän marraskuun lopulla hieman kosiskeli Vihreitä seuraavaan hallitukseen yhdessä Rkp:n ja kristillisten kanssa.

"Voisi olla käsitykseni mukaan ihan realistinen yhdistelmä."

Mitä uutta on ensi vuonna luvassa lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin hoitamiseen?

"Monet kunnat ovat itse jo heränneet parantamaan omia palveluitaan ja lisänneet henkilöstöä lasten hyvinvoinnin kannalta tärkeisiin palveluihin, kuten koulutukseen, oppilashuoltoon, erityisopetukseen, sosiaalityöhön ja kouluterveydenhoitoon.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on ottanut juuri valmistuneessa mietinnössään kantaa lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin hoitamiseen tarkoitettuihin valtion budjetin 2001 määrärahoihin ja tarvittaviin toimenpiteisiin. Valiokunnan muistakin lausumista voi saada kuvan siitä, mitä on toivottavasti tulossa. Asiaa ei vielä ole käsitelty suuressa salissa, mutta uskon, että lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin lisääminen on usean edustajan intressissä ja hallituksen budjettiesitystä pystytään tarvittavilta osin korjaamaan ja täydentämään."

 

 

 

 

 


Etusivu

Mika Vihrea lanka?

Yhteystiedot

Kuumat Langat

Kuukauden Vieras

Kysy Enolta

Voita luomukori

Yleisonosasto

Arkisto

Tilaukset

mediakortti

Tyopailloja

Linkit

 

Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi site by VALOTALO