Viikon visiitti
Satu Hassi

Kansa vai keinottelija?
"Valistunut uhkapeli" on saanut maailmassa liian suuren vallan.

MUINAISESSA suomen kielessä noki tarkoitti näätää. Otus antoi nimensä Nokian paikkakunnalle, joka puolestaan antoi nimensä firmalle. Jos ulkoavaruudesta nyt tulisi vieraita maapallolle, he näkisivät planeettamme eri puolilla ihmisiä mumisemassa pieniin kapistuksiin, joihin on kirjoitettu valkoisin kirjaimin muinaissuomalainen näädän nimi.
    Näädän nahka oli aikoinaan kansainvälisillä markkinoilla luultavasti arvostetumpi tuote kuin kännykkä nyt. Ihmisiä ja tavaroita paljon liukkaammin liikkuvat kuitenkin nykyisin pääomat. Ne viilettävät kirjaimellisesti valon nopeudella tietoliikennekaapeleita ja satelliittiyhteyksiä myöten.
    Arvopaperi- ja valuuttasiirrot rajojen yli ovat arvoltaan suurin piirtein satakertaiset verrattuna rajojen yli kulkevien tavaravirtojen arvoon. Valtaosa noista siirroista on luonteeltaan "valistunutta uhkapeliä", jonka tarkoituksena on hyötyä osakkeiden ja valuuttojen markkinahintojen muutoksista.

1990-luvun alkupuolella muistan uutena kansanedustajana ihmetellen seuranneeni, miten Ahon hallitus ei kysynyt politiikalleen hyväksyntää kansalta, vaan markkinavoimilta, joiden edessä se tuntui pitävän polvirukoukset joka aamu ja ilta. Hyväksynnän markkinat osoittivat laskemalla korkoja ja paheksunnan nostamalla niitä. Lipposen hallitusta muodostettaessa kaikki tiesivät neuvottelujen takarajaksi sen kellonlyömän maanantaiaamuna, jolloin rahamarkkinat aukeavat. No, hyvin kävi, neljässä vuodessa markkinakorot ovat laskeneet.
    "Valistunut uhkapeli" on saanut maailmassa liian suuren vallan, se uhkaa arkemme turvallisuutta paljon todennäköisemmin kuin esimerkiksi Venäjän rapistuvat asevoimat. Jotta ihmisten tahto voisi ohjata maailman kehitystä, tuolle uhkapelille on saatava suitset. Yksi keino on säätää eräänlainen haittavero rajojen yli tapahtuville valuutta- ja arvopaperisiirroille. Nobel-palkinnon saanut James Tobin ehdotti tätä jo kauan sitten. Nyt ajatus tuntuu saaneen tuulta purjeisiinsa.
    Vero voitaisiin kytkeä johonkin kansainväliseen järjestelyyn, jossa suuri osa maailman maista muista syistä haluaa olla mukana, esimerkiksi Maailman kauppajärjestön jäsenyyteen.

Valuuttauhkapelin lisäksi arkemme turvallisuutta uhkaa toinenkin talouden maailmanlaajuistumiseen liittyvä ilmiö: yritykset ovat alkaneet kilpailuttaa valtioita. Ne vaativat alhaisia veroja ja uhkaavat muutoin panna pillit pussiin ja muuttaa muualle.
    Euroopan unionin alueella onkin viime vuosikymmenien aikana yritysten suoraan maksamien veromuotojen osuus laskenut ja työn verojen osuus noussut. Hyvän työllisyyden ylläpitämiseksi tarvittaisiin aivan päinvastaista kehitystä.
    Vihreät haluavat puolustaa hyvinvointivaltiota, eli sosiaaliturvaa sekä yhteiskunnan maksamaa koulutusta ja terveydenhuoltoa. Siksi vaadimme, että unionissa on tehtävä helpommaksi päättää verotuksen vähimmäistasoista. o



ETUSIVULLE