Tuulivoima vie työtä ympäri Suomen / Vihreä Lanka 12.11.1999

Tuulivoima vie työtä ympäri Suomen
Lena Björklund

SUOMESSA on kotimaisten energialähteiden työllistävyyden näkökulmasta kolme keskittymää: pohjanmaalainen turve-Suomi, enimmäkseen keskisuomalainen puu-Suomi ja tuuli-Suomi, joka täplittyy tuntureille ja rannikoille.
    Kauppa- ja teollisuusministeriön tuoreessa uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa arvioidaan vihdoinkin tuulivoiman työllistävä vaikutus. Tämän vuoden kokemukset rohkaisevat: tuulivoima kasvoi 17 megawatista 38 megawattiin.
    "Erittäin hyvä vuosi!", toteaa ryhmäpäällikkö Hannele Holttinen Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta VTT:stä. Hän toimi tuulivoiman asiantuntijana edistämisohjelmaa laadittaessa ja arvioi työllisyysnäkymät.

Työpaikkoja tarvitseville
Suomeen asennettu tuulivoima ei pitäisi hengissä suomalaista tuulivoimateollisuutta. Ala on valtaosin vientiteollisuutta. Suomessa valmistetaan muun muassa tuulivoimaloiden generaattoreita, vaihteistoja, torneihin tarvittavia teräslevyjä, lasikuitua lapoihin, valurakenteita, lapojen jäänestojärjestelmiä, jääantureita ja jäätymättömiä tuulimittareita.
    Tuulivoimateollisuuden viennin arvo oli viime vuonna yli 400 miljoonaa markkaa, ja jo vuoden verran on väläytelty miljardin markan vientimarkkinoiden olevan ovella. Lisäksi työllistävät voimaloiden pystytys, käyttö ja kunnossapito. Ne taas tuovat mukanaan muita työpaikkoja.
    Euroopan tuulivoimavoimayhdistys EWEA on arvioinut, että tuulivoimalan valmistus ja pystytys työllistää vuodessa keskimäärin kuusi henkilöä rakennettua megawattia kohti. Käyttö ja ylläpito puolestaan työllistävät vuodessa 100–450 henkilöä jokaista tuotettua terawattituntia kohti. Arvion väljyys johtuu siitä, että luvut ovat riippuvaisia voimalaitostyypistä ja laitoskannan iästä.
    "Tuulivoimassa on huomattava sama seikka kuin bioenergiassa", sanoo Holttinen. "Työpaikkoja luodaan eniten pääkaupungin ulkopuolelle, juuri sinne syntyy työpaikkoja, missä niitä tarvitaan."

Lisenssi tuplaisi työpaikat
Holttinen ei päässyt lähellekään Euroopan tuulivoimayhdistyksen arvioita, vaikka yritti. Yksi syy siihen on, että Suomessa ei valmisteta kokonaisia laitoksia.
    "Tanskassa valmistetaan lähes sataprosenttisesti siellä käytettävät voimalat", Holttinen vertaa. "EWEA laskee koko Euroopan kannalta, se laskee mukaan valmistavan yrityksen kaikki työpaikat."
    EWEA:n peruslaskuoppi on kuusi plus kuusi: valmistus ja pystytys tuo kuusi työpaikkaa megawattia kohden ja saman verran syntyy niin sanottuja avustavia työpaikkoja. Holttisen luvut ovat kaksi plus kaksi.
    "Tehtävänä oli antaa vain jonkinlainen arvio", hän selittää toimeksiantoaan. "Luvut voivat olla alakanttiin arvioituja."
    Jos Suomessa valmistettaisiin lisenssillä kokonaisia voimaloita, luku olisi Holttisen arvion mukaan neljä plus neljä. Tuolloin vain suunnittelu- ja tutkimustyöpaikat olisivat muualla. Lisenssillä ei kuitenkaan kannata tehdä voimaloita ennen kuin rakennusvauhti on 50 megawattia vuodessa Suomessa, Holttinen sanoo. Ministeriön edistämisskenaariossa tuo vuosi olisi 2005.
    Tänä vuonna rakennusvauhti oli noin 20 megawattia. Sillä tahdilla päästään 150 megawattiin vuonna 2005.

Jää vääntyi voitoksi
Jos Suomessa vuonna 2010 rakennettaisiin tuulivoimaa sadan megawatin vuosivauhdilla niin kuin ohjelma visioi, ja maailmalla 6 000 megawatin vuosivauhtia, mikä on ihan mahdollista, olisi tuulivoiman suora työllistävä vaikutus Holttisen laskelmien mukaan yhteensä 2100 henkilötyövuotta. Vuonna 2025, kun vauhti olisi vision mukaan jo tuplaantunut, työllistävä vaikutus olisi 4100 henkilötyövuotta.
    Suomeen luotiin 1990-luvulla energiateknologian kehittämisohjelman Nemon avulla uusi tuulivoimatuote: arktinen tuulivoima jäänestojärjestelmineen. Kaikkiaan kehitystyö kesti kymmenen vuotta, mutta oli tuloksekasta: suomalaiset ratkaisivat vaikeuden, jota muut eivät olleet onnistuneet ratkomaan.
    Jäänestojärjestelmä kehitettiin VTT:n ja Kemijoki-yhtiön välisenä hankkeena aidoissa olosuhteissa Lapissa, ensin koevoimaloilla. Sitten Lammasoaiville kohosi maailman ensimmäinen arktinen tuulivoimala. Tuolloin sitä oli jo kehitelty tanskalaisen tuulivoimalavalmistajan Bonuksen kanssa, jonka voimalat nyt tuottavat sähköä Lapissa.
    Teknologian kehittämiseen osallistuivat myös suomalaiset yritykset Vaisala ja Labko. Vaisala jäätymättömine tuulimittareineen ja Labko lapojen jäätymisen tunnistimineen.
    Labko tulee hyvin toimeen ilman tuulivoimaloitakin. "Tulokset pieniä, panostukset suuria", toimialajohtaja Heikki Helminen kuittaakin ensin. Sitten hän tarkentaa: "Kyllä meillä tiettyjä kasvuodotuksia on. Viime aikoina onkin ollut vähän piristystä näkyvissä."

Koululaisetkin saivat
kesätyötä

Jäänestoteknologia on synnyttänyt kaksi uutta yritystä: Rovaniemelle Kemijoki Arctic Technologyn ja Hailuotoon Haitekniikan. Jäänesto- eli lämmitysjärjestelmiä on tänä vuonna toimitettu yhdeksään tuulivoimalaan. Ensi vuonna määrä tuplaantuu, Kemijoki Arctic Technologyn toimitusjohtaja Esa Peltola lupaa.
    Asennusvaiheeseen Euroopassa tulevat offshore-hankkeet ja vuoristotuulipuistojen kasvava suosio synnyttävät suuria vientiodotuksia. Ruotsiin jäänestoteknologiaa on jo viety, kahteen tunturivoimalaan. Myös Saksassa, Itävallassa, Ranskassa ja Kanadassa vuoristotuuli otetaan vakavasti.
    Peltola korostaa, että vain puolet yrityksen liikevaihdosta tulee jäänestojärjestelmistä. Toinen puoli tulee tuulipuiston suunnittelusta ja rakentamisesta ja sen käytöstä ja kunnossapidosta. Työllisyyden kannalta se voi olla tärkein puoli.
    "Kun lapoja varustetaan lämmitysjärjestelmillä, töissä on neljä–viisi ihmistä. Mutta kun Oloksen tuulipuiston toinen vaihe tänä vuonna käynnistyi, sen rakentamisessa käytettiin paikallista sähköosuuskuntaa, paikallisia urakoitsijoita ja muuta aputyövoimaa. Kymmenen koululaistakin oli töissä koko kesän."

Generaattoreita
isoille ja pienille

ABB Motors on toimittanut tuulivoimageneraattoreita pian parikymmentä vuotta, ja sen asema markkinoilla on vahva. Paitsi Tanskan suurimmille tuulivoimalavalmistajille, yritys toimittaa generaattoreita myös hollantilaisille ja saksalaisille laitosvalmistajille.
    Generaattoreiden koko kasvaa ja niitä myös kehitetään jatkuvasti voimaloiden suurentuessa. Niiden valmistus onkin laajentunut Vaasan tehtaalta myös Helsinkiin.
    "Olemme olleet komponenttitoimittajia kaiken aikaa kasvavassa bisneksessä", ABB Motorsin projektihallinnasta ja -kehityksestä vastaava Esa Pekkola kuvaa tuulivoiman merkitystä yritykselle.
    "Kaupalliset offshore-voimalat ovat tulossa asennusvaiheeseen, alan kasvu on voimakasta."
    ABB Motors on jo ollut mukana megaluokan tuulivoimaloiden pilottiasennuksissa. Generaattoreita on jo valmistettu 1–1,5 megawatin laitoksiin. Pekkola ei silti usko, että koko maapallo olisi menossa samaan suuntaan, sen verran eroja sähkönjakelussa ja tuulissa on eri puolilla maailmaa.
    "Pieni ketterä tuulivoimala sinnittelee vielä pitkäänkin", hän arvelee.

Ei mikään riskibisnes
Valmet Voimansiirrolla kävi 1970-luvun lopulla tuuri, kun ei se tarjouksestaan huolimatta päässyt valmistamaan vaihteita ruotsalaiseen kolmen megawatin tuulivoimalaan. Yrityksellä ei ollut tuolloin kokemusta tuulivoimalavaihteista. Tasapainoisemman alun soivat tanskalaiset. He kyselivät vaihteita 50 kilowatin laitoksiin.
    Nykyään Valmet Voimansiirrolla on menossa jo kolmannen sukupolven tuulivoimavaihteet. Yrityksen toimitusjohtaja Erkki Pylvänäinen kuvaakin tuulivoimateollisuutta alana, jossa kasvumahdollisuudet toteutuvat. Ennusteisiinkin voi hänestä nykyään luottaa jo senkin vuoksi, että tuulivoimaa rakennetaan niin monissa maissa eikä kehitys enää ole kiinni yksittäisen maan poliittisista päättäjistä.
    Suomalaisesta tuulivoimateollisuudesta puhutaan välillä väheksyvästi "alihankintateollisuutena". Arvio on harhaanjohtava monestakin syystä. Holttinen antaa yhden näkökulman.
    "Ruotsalaiset ovat jopa kateellisia siitä, että suomalaiset ovat osanneet valita komponenttien myynnin kaikille tuulivoimaloiden valmistajille. Se ei ole mitään hyllytavaraa, se vaatii omaa osaamista. Tuulivoimaloiden valmistus sen sijaan on ollut riskiala, sillä oli 1980-luvulla paljon konkursseja." o



ETUSIVULLE