Tulosvastuu painaa / Vihreä Lanka 22.10.1999

Tulosvastuu painaa
Joonas Pörsti

HELSINGIN YLIOPISTO on asettanut tiedekuntansa ja laitoksensa paremmuusjärjestykseen tutkimuksen laadun arvioinnin perusteella. Kansainvälisten arviointiraatien työn tuloksena noin kymmenen miljoonaa markkaa kaikkiaan 700 miljoonan määrärahoista siirtyy ensi vuonna tiedekunnasta toiseen. Tiedekunnat ratkaisevat sisäisessä rahanjaossaan itse, kuinka paljon parhaiden laitosten rahoitusta lisätään tai heikoimpien vähennetään.
    Asteikolla 1–7 suoritetussa arvioinnissa pärjäsivät teologinen, humanistinen, lääketieteellinen ja matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Alle viiden pisteen jäivät eläinlääketieteellinen, oikeustieteellinen ja maatalous-metsätieteellinen tiedekunta.
    Tiedekuntien arvosanat ovat yksittäisten laitosten arvosanojen keskiarvoja. Esimerkiksi humanistisessa tiedekunnassa romaaniset kielet, teatteritiede ja pohjoismainen kirjallisuus saivat kolme pistettä, mutta musiikkitiede, filosofia, psykologia, englanti, suomi ja klassillinen filologia ylsivät kaikki seitsemään. Arviointivaiheessa kutakin laitosta verrattiin saman alan tutkimukseen muualla maailmassa, erityisesti Euroopassa.

Laatumittarit
korjaavat vahinkoja

Yliopisto korostaa, että arviointi ei merkitse ratkaisevaa muutosta minkään tiedekunnan määrärahoihin. Arvioinnilla halutaan kannustaa tiedekuntia kiinnittämään huomiota tutkimuksen laatuun.
    Arviointiasiamies Antti Arjavan mukaan tutkimuksen laatu on jäänyt rahanjaossa liian vähälle huomiolle kahden vuoden ajan, kun opetusministeriö on jakanut yliopistojen määrärahat laskennallisella mallilla maisterintutkintojen ja tohtorintutkintojen määrän perusteella. Vain pari prosenttia varoista on ohjattu laadun perusteella huippuyksiköille.
    "Selkeästi ammatteihin johtavat alat, joissa opiskelijat valmistuvat nopeasti maistereiksi, hyötyivät eniten tutkimusten määrään perustuvasta rahanjaosta. Tutkimustyö ei kuulu niiden toimintaeetokseen."
    Helsingin yliopisto jakaa opetusministeriöltä saamistaan rahoista tiedekunnilleen jatkossa 50 prosenttia maisterintutkintojen määrän, 15 prosenttia jatkotutkintojen ja 35 prosenttia tutkimuksen laadun perusteella.
    "Tutkimuksen laatuun perustuva osuus tasaa monissa tapauksissa kahden vuoden takaisen rahanjakouudistuksen vaikutuksia", Arjava sanoo. Vain harvat laitokset, niiden joukossa filosofia ja psykologia, ovat menestyneet sekä laatua että määrää mittaavissa arvioissa.

Huippuyksiköiden
maailma

Käytännössä laatuarviointi rokottaa miljoonalla tai parilla eläinlääketieteellistä ja oikeustieteellistä tiedekuntaa, jotka jäivät hännille. Niiden tulokset ovat hyvää kansainvälistä keskitasoa, mutta huippuyksiköiden puuttuminen laskee arvosanoja. Saajapuolelta löytyvät esimerkiksi metsäekologia, eksegetiikka ja psykologia, jotka arvioitiin seitsemän laitoksina maailman huipulle.
    "Meidän tiedekuntamme arvioineet kansainväliset asiantuntijat olivat sitä mieltä, että arvosana seitsemän voidaan antaa vain Nobel-tasoiselle laitokselle", ihmettelee eläinlääketieteellisen tiedekunnan dekaani Hannu Saloniemi.
    "Paras laitoksemme sai kuutosen, mutta olemme taloudellisten vaikeuksien vuoksi pian entisten sosialistimaiden tilanteessa, jossa henkilökunta käy töissä, mutta ei voi määrärahojen puutteessa tehdä lainkaan tutkimustyötä." Saloniemen mukaan laadun arvioinnin vuoksi nyt menetettävä 1,2 miljoonaa on vain pieni osatekijä tiedekunnan ahdingossa.
    Määrärahat ovat pudonneet vuosikymmenen aikana eri syistä 50 miljoonasta 30 miljoonaan. Yliopistojen sääntöjen mukaan irtisanomisiin ei saa mennä, mutta avoimia virkoja voidaan jäädyttää.
    "Leikkaukset tuntuvat eläinlääketieteessä erityisen voimakkaasti laboratoriotutkimusten kalleuden vuoksi", Saloniemi muistuttaa.
     Hän ei kuitenkaan kyseenalaista huippuyksiköitä vahvistavan yliopistopolitiikan perusteita:
    "Jos helppoja ratkaisuja olisi, ne olisi tehty ajat sitten", Saloniemi pohdiskelee.

Vyö kireällä
Klassillinen filologia kuuluu laatuarvioinnin voittajiin, mutta laitoksen esimies, kreikan kielen ja kirjallisuuden professori Maarit Kaimio ei näe tuloksessa laitoksensa kannalta suuria rikastumisen mahdollisuuksia.
    "Humanistinen tiedekunta on tehnyt päätöksen, että arvioinnin tuloksia sovelletaan myös tiedekunnan sisäisessä rahanjaossa. Muutoksille on kuitenkin asetettu laitoksen kokonaisbudjettiin sidottu kahden prosentin rajoitin, joka on aika tiukka. Minkään laitoksen rahoitus ei saa nousta tai laskea tämän enempää."
    Klassillisen filologian vajaan kolmen miljoonan rahoitukseen uudistus voisi tuoda siis lisää korkeintaan kymmeniätuhansia markkoja. Huomattava osa rahoituksesta on korvamerkitty esimerkiksi tietotekniikkaan, eikä siksi näy laitosten perustyössä.
    "Rahaa saisi vain erikoishankkeisiin. Mentaliteetti on vähän kuin koiralla, jonka pitäisi kieriä tai antaa tassua saadakseen suupalan", humanistisen tiedekunnan varadekaanina toimiva Kaimio kuvailee.
    Pienikin lisä laitoksen budjettiin on silti tärkeä, sillä klassillinen filologia kuuluu niihin humanistisiin aloihin, joissa maistereita ei valmistu liukuhihnalta. Opetusministeriön tuloslaskennallisen mallin perusteella rahaa ohjautuu muualle.

Rohkaisu ilahdutti
Helsingin yliopistossa toteutettu tutkimuksen laadun arviointi on torjuttu muissa kotimaisissa korkeakouluissa työläänä ja perustutkimukseen sopimattomana. Muualla Euroopassa arviointi järjestetään säännöllisesti Portugalissa ja Englannissa, jossa Oxford ja Cambridge kilvoittelevat parhaan yliopiston tittelistä. Ulkomaiset asiantuntijat pitivät Helsingin yliopiston arviointia vertailumaita parempana, sillä arvosteluprosessiin kuului panelistien vierailu jokaisella laitoksella. Kustannuksia arvioinnille tuli kolme miljoonaa markkaa.
    Arvioinnin tavoitteena oli saada kansainvälisiltä asiantuntijoilta arvosanojen ohella ehdotuksia laitosten tutkimustyön parantamiseksi. Kaimion mukaan arvioinnilla on ollut monille laitoksille rohkaiseva merkitys.
    "Klassillisessa filologiassa iloitsimme hyvästä arvosanasta. Se oli tunnustus työstämme; tärkeämpää kuin raha, jonka saamme."

Hermostuneita tutkijoita
Kritiikeissä kiinnitettiin huomiota laitosten strategiseen suunnitteluun ja julkaisutoiminnan kansainvälistämiseen. Esimerkiksi taiteiden tutkimuksen laitoksen arvioineet britit korostivat, että suomalaistutkijoiden kielitaidolla ja kosmopoliittisella asenteella laitoksilla on hyvät mahdollisuudet nousta maailman huipulle, mutta hämmästelivät samaan hengenvetoon tutkijoiden arkuutta ja itsetunnon puutetta.
    "Missään muualla tutkijat eivät ole – vertauskuvallisesti ja kirjaimellisesti – yhtä hermostuneita lähtiessään pois kotinurkilta."
    Myös humanististen tieteiden naisistuminen herätti huolta brittitarkkailijoissa. "Yliopiston tulisi tehdä kaikkensa pysäyttääkseen suomalaiselle yhteiskunnalle, kulttuurille ja ajattelulle vahingollisen jakautumisen miesten ja naisten aloihin, kovaan ja pehmeään, tieteisiin ja humanistisiin aloihin", he kirjoittivat. o


Tiedekuntien ranking
(asteikko 1-7)

Teologinen 5.8
Humanistinen 5,7
Lääketieteellinen 5,7
Matemaattis-luonnontieteellinen 5,7
Valtiotieteellinen 5,1
Kasvatustieteellinen 5,0
Maatalous-metsätieteellinen 4,9
Oikeustieteellinen 4,8
Eläinlääketieteellinen 4,5



ETUSIVULLE