Elinvoimaa pienessä kylässä / Vihreä Lanka 15.10.1999

Elinvoimaa pienessä kylässä

Asialla
Filosofian tohtori Marja-Liisa Viherä työskentelee tulevaisuuden tutkijana Soneran matkaviestintäyksikössä. Oheinen kirjoitus perustuu Lieksan Hattuvaaralla pidetyn kansalaiskokouksen tuloksiin. Aivoriiheen osallistuivat Viherän ohella toimintaterapeutti Sirpa Baer, valtiotieteen tohtori Vuokko Jarva, toimittaja Liisa Kirves, kirvesmies Martti Kirves, valtiotieteen tohtori Juha Nurmela, insinööri Simo Ollila, opettaja Ulla Ollila ja valtiotieteen tohtori Marja-Leena Salkola.
Marja-Liisa Viherä
MILLÄ EHDOILLA lähtisimme maaseudulle etätyöhön? Ehdottomiksi edellytyksiksi nousevat liikkumisen mahdollisuus ja toimivat palvelut. Sähkö, hyvät tietoliikenneyhteydet ja postin kulku ovat perusedellytyksiä maaseudulla etätyötä tekeville.
    Esimerkiksi ilman päivittäistä sanomalehteä kukaan meistä ei siirtyisi etätyöhön. Sanomalehden tilaaminen vapaa-ajan asunnolle pariksi kolmeksi päiväksi kerrallaan täytyy olla mahdollista. Tämä tarkoittaa, että infrastruktuurin, kuten postinjakelun, on säilyttävä vähintäänkin nykyisellä tasolla.

Parinkymmenen
talon yhteisöjä

Hyvä etätyöpaikka muodostuu paristakymmenestä talosta, jotka ovat palveluiltaan ja yhteyksiltään tiivis, talkoohenkinen yhteisö, jossa arkipäivän peruspalvelut pelaavat. Yhteisössä toimii ainakin etätyötä tekevien pizzataksi, pesula, talonmies ja maailmanparannuspiiri. Siellä toimii sisäisten palvelujen verkko, jonka kautta saa kimppakuljetuksia, korjauspalveluja, samanhenkistä keskusteluseuraa ja erilaista puuhaamista.
    Etätyötä tekevien arkipäivän huoltopalvelut ovat pieni tulonlisä kylän kanta-asukkaille. Yhteisöllä täytyy olla työkalut pitää verkostoja yllä, sopia kimppakuljetuksista, ravintolapalveluista, huoltotöistä, lastenhoidosta ja niin edelleen.
    Etätyöläisellä täytyy olla mahdollisuus mennä välillä kaupunkiin työpaikalleen hoitamaan siellä olevia verkostoja. Siksi yhteisöllä on yhteinen yksiö tai vastaava kaupungissa. Ostossa ja myynnissä käytetään joko valtakunnan tai paikallisrahaa.

Naisten viihtyminen
on tärkeää

Maaseudun pysyminen asuttuna on yhteydessä naisten viihtymiseen. Työhön liittyvien edellytysten lisäksi on oltava käsityöpajoja, kohtaamispaikkoja, kansalaisopiston opintopiirejä, yhteisiä talkoita ja tapaamisia. Kun naiset viihtyvät maalla, miehetkin viihtyvät siellä. Monen miehen etätyöhön siirtymisen edellytys on, että perhe viihtyy samalla seudulla.
    Luonnollisesti naiset korostavat ja tarvitsevat peruspalveluita, hehän pääsääntöisesti pitävät arjesta huolta. Naisten viihtyminen sisältää myös nuorten naisten viihtymisen, ja ideaa maalla asuvien nuorten naisten aktiivisuuden palkitsemisesta pitäisikin kehittää. Näin saadaan "miniäenergiaa" käyttöön. Naisten itse kehittelemistä ideoista syntyy se työ, mitä he haluavat tehdä.
    Lasten virtuaalisen koulunkäynnin mahdollisuus ja opiskelu tietoverkkojen välityksellä helpottavat perheiden ja nuorten naisten viihtymistä maalla.

Muuttajista voimavara
Pienillä paikkakunnilla on pääsääntöisesti hyödyntämättä sekä paikkakunnalta muuttaneiden ja siellä loma-aikojaan viettävien ihmisten sosiaalinen pääoma. Näiden verkostojen käyttäminen paikallisten tuotteiden markkinoinnissa ja autiotalojen asuttamisessa odottaa vielä toteutustaan.
    Asumisessa tulee hyödyntää vuodenajat. Loma-aikoina haja-asutusalue elää voimallisimmin ja talveksi hiljenee. Vuodenaikojen hyödyntämisen voi laajentaa koskemaan kesämökkiläisten lisäksi myös alueen omia asukkaita. Kesällä kylän väkimäärä kasvaa, kun kirkonkylään talveksi muuttaneet iäkkäät asukkaat palaavat kotikulmilleen. Syksyllä he taas vetäytyvät kirkonkylään hyvin järjestettyjen palveluiden lähelle.
    Taajaman ja haja-asutuksen välinen yhteistyö mahdollistaa meille monille tärkeän, luovuutta kirvoittavan ympäristön vaihtelun. Ennen vain rikkailla oli etuoikeus muuttaa kesäksi huvilalle, nyt on toisin. Kesäkausi tekee mahdolliseksi kylillä asumisen myös talvella. Maalla julkiset palvelut vielä toistaiseksi toimivat, joskus jopa paremmin kuin isoissa kaupungeissa. Maaseudun elinvoimaisuutta voidaan lisätä myös sillä, että kaupunkilaiset ja maalaiset vaihtavat loma-aikoina asuntoja keskenään.

Viestintäpaja vaalii
paikallisuutta

Maaseudun asukkaat etätyöntekijät mukaan lukien tarvitsevat palveluja siinä missä kaupunkilaisetkin. Osuustoiminnalliset huoltoyhtiöt ovat yksi ratkaisu palveluongelmiin maaseudulla. Elintarvikkeiden saannin helpottamiseksi ja varmistamiseksi on ratkaisuna sopimusviljely, elintarvikkeiden sopimuspohjainen tuotanto. Osuustoiminnalliset huoltoyhtiöt voisivat olla myös kuljetus- ja tietokeskuksia sekä toimia sopimustuotteiden jakeluteinä.
    Huoltoyhtiön yhteydessä toimii viestintäpaja, joka tuottaa paikallislehteä, tekee radio-ohjelmaa omalle pikkuradioasemalle, järjestää kuljetuksia ja wap- eli uusia tietoliikenteen palveluja ynnä muuta. Wap-palvelujen avulla yhteisön jäsenet saavat tiedot kimppakuljetuksista, elintarvikkeiden tilauksista, talkoista, käsityöilloista ja niin edelleen.
    Viestintäpajassa ihmiset työskentelevät menettämättä mahdollista toimeentulotukeaan. Lisäksi siellä työskentelystä saa päivärahaa, joko valtakunnan valuuttana tai omana paikallisrahana. Verkkosihteerit eli uudet moniosaajat, empaattiset palvelijat ja tiedonhankkijat, toimivat näissä solmupisteissä organisoijina, neuvojina ja avustajina.

Halvat virka-asunnot
houkuttimiksi

Huoltoyhtiön yhteydessä toimii kyläkauppa. Kyläkaupan toimintaedellytykset paranevat elintarvikkeiden uudella hinnoittelulla. Nyt pienet kaupat maksavat teollisuudelle esimerkiksi maitolitrasta enemmän kuin isojen markettien kuluttajahinta on. Kunnan elinkeinotoimintaa koskevien erilaisten terveys- ynnä muiden pykälien soveltaminen pitäisi olla pienen kaupan kohdalla joustavampaa kuin isojen ketjujen kohdalla.
    Tervettä kehitystä edustavat paikkakunnan omien tuotteiden markkinointiketjut, torit ja elävä vuorovaikutus. Omien tuotteiden markkinointiketjuja tulee kokeilla ja kehittää.
    Viranhaltijoiden – kuten opettajien, pappien ja upseerien – virka-asuntojen verotusarvojen nousu on saanut suuret joukot aktiivisia ihmisiä siirtymään maaseudulta kaupunkeihin. Virka-asuntojen vuokran tuntuva alentaminen saattaisi kääntää kehityksen. Halukkuutta asua maaseudulla lisäisi varmasti maalaisille myönnettävä bensiinin hinnan alennus. Maaseudulla asumisen tukemista verohelpotuksin kannattaa miettiä.

Tulevaisuusverstaan
kautta ammattiin

Maaseudulla ei ole tulevaisuutta ilman nuoria. Osa nuorista haluaa muuttaa pois kotikylästä. Nykyistä useampi jää tai palaa opiskelun jälkeen kotiseudulleen, jos sitä pidetään henkisen kypsyyden merkkinä eikä palaajia leimata "peräkammarin pojiksi". Maaseudulla on nuoria niin vähän, että jokaiselle halukkaalle pitää järjestää oman elämän tulevaisuusverstas, jossa kehitellään nuorelle toteuttamiskelpoinen kouluttautumisura maalla elämistä varten.
    Kansalaisopistot vuorovaikutustaitojen, luovuuden ja ajattelun kehittäjinä luovat uusia kehiä maaseudun ihmisten välille. Yhdessä elävän paikallisviestinnän kanssa näistä voi kehittyä hyvän kehiä, joissa jokainen kasvattaa omaa ja toisen elämänlaatua. o




ETUSIVULLE