Pääkirjoitus
Päivi Sihvola
Hyvä saa palkkansa

Maailmalla etsitään uusia mittareita yritysten eettiselle toiminnalle.

NOSTAAKO EETTINEN TOIMINTA yritysten osakekursseja? Tästä on väännetty kättä vuositolkulla. Nykyisin yleinen arvio on, että sijoittamalla ympäristö- ja yhteiskunnallisen vastuunsa kantaviin yhtiöihin ei ainakaan menetä rahaa – mutta tienaako niillä tavallista paremmin, siitä onkin kirjavia arvioita.
    Kaikki eivät olekaan liikkeellä voiton maksimointi mielessä. Ruotsalaisen selvityksen mukaan (DN 3.8.) maan eettisiin rahastoihin sijoittajista 38 prosenttia voisi jopa tyytyä alhaisempaan tuottoon, jos yhteisessä salkussa on vain "hyvien" yritysten osakkeita. Kaksi kolmesta rahastosijoittajasta Ruotsissa taas sanoo harkitsevansa siirtymistä eettisiin rahastoihin.
    Eettisten rahastojen volyymi onkin rajussa nousussa – etenkin Yhdysvalloissa, mutta ovat ne saamassa jalansijaa Suomessakin.

Trendi näyttää menevän siihen suuntaan, että vastuullisesta toiminnasta saa myös palkkion pörssikurssin muodossa. Kysynnän paine luo myös uusia kanavia ja tapoja yritysten suorituskyvyn mittaamiseen. Varovaiseen optimismiin on syytä, vaikka arki edelleen turhauttaakin.
    Tämä peilautuu muun muassa tuoreimman Tomorrow-lehden (4/99) pääjutuista. Viesti on se, että yritysten osakkeiden arvoja puntaroivat analyytikot eivät välitä muusta kuin kovasta taloudellisesta datasta. Tai sitten he eivät koe saavansa sellaista tietoa, joka kertoisi kuinka hyvin hoidetut ympäristöasiat vaikuttavat tuloskuntoon. On kyllä syytä kysyä, pitäisikö esimerkiksi ihmisten hyvinvointia tai oikeudenmukaista kohtelua yrittääkään pusertaa numeroiksi.
    Yritysten eettisyydelle muotoillaan joka tapauksessa yhä tarkempia ja vertailukelpoisempia mittareita. Ympäristöasioista raportoiminen on jo vakiintunutta käytäntöä, mutta sosiaalinen raportointi on vasta tulossa. Professori Raimo Lovio sanoo, että jos hän olisi pörssianalyytikko, hän vaatisi myös henkilöstöraporttia (kts. sivu 5).
    Uusi harppaus voisi olla globaalin kestävän kehityksen indeksin luominen, mutta voi vain kuvitella millainen menetelmien suo on kahlattava, ennenkuin hankkeesta tulee totta.

Merkittävä käsitteellinen hyppäys on ollut eettisissä rahastoissa siirtyminen niin sanotuista negatiivisista kriteereistä positiivisiin kriteereihin. Suomessakin keväällä perustettu Forum-rahasto toimii niiden mukaan. Ennen vain raakattiin ulos epäilyttävimmät toimialat. Nyt sen sijaan etsitään kultakin sektorilta sitä luokan mallioppilasta – tai ainakin sellaista, joka on parhaiten edistynyt kestävän kehityksen pyrkimyksissään.
    Tämä on paljon hienosyisempi järjestelmä, kuin kokonaisten toimialojen sulkeminen pois salkusta. Vaikka tupakka ja aseet tuskin saavat armoa jatkossakaan, positiivisten kriteerien periaate antaa mahdollisuuden laajempaan osakekirjoon sekä lisää tarkkuutta ja kannustavuutta sijoituskriteereihin.
    Positiiviset kriteerit vaativat kyllä paljon enemmän pohjatyötä ja myös filosofista pohdintaa. Miten pitäisi esimerkiksi suhtautua autoja valmistavaan konserniin, jolla on sysimusta menneisyys, mutta alan vahvin panostus ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittaviin malleihin? o



ETUSIVULLE