Pääkirjoitus
Päivi Sihvola
Sossun luukku kolahtaa turhan usein

Kela voisi hoitaa osan toimeentulotuesta.

KANSANELÄKELAITOS voisi hyvin ottaa hoidettavakseen toimeentulotuen sen osan, joka myönnetään kuntalaisille suhteellisen automaattisesti. Nykyisinhän kuntien sosiaalivirastoissa menee aikaa hukkaan niin asiakkailta kuin henkilöstöltäkin rutiiniluonteisen asian hoitamisessa. Asiakas joutuu selostamaan tulojaan ja menojaan kahdella luukulla.
    Asioiminen Kansaneläkelaitoksessa kävisi sujuvammin ja tehokkaammin, koska kaikki tarvittavat tiedot olisivat yhdessä osoitteessa. Koko järjestelmän hallittavuus paransi sekä kansalaisten että yhteiskunnan näkökulmasta, katsoo myös sosiaali- ja terveystoimen päällikkö Tuula Taskula Kuntaliitosta. Hän puhui Sosiaaliturvan päivillä Kuusamossa viime viikolla.

Ammattilaiset puhuvat "toimeentulotukijärjestelmän normitettavasta osasta". Se siis tulee hakijalle lain mukaan jokseenkin automaattisesti. Tuen hallinnointi sosiaalivirastoissa sitoo väestä merkittävän osan kassahenkilöiksi. Sekin aika on pois varsinaiselta sosiaalityöltä, joka edellyttää ihmisten arkeen paneutumista ja tapauskohtaisten selviytymiskeinojen löytämistä.
    Uudistuksen vastustajat sanovat, että näin vain luodaan rinnakkainen eläkejärjestelmä, koska kukaan ei arvioi tuen määrää. Tässä yhteydessä kannattaa muistaa, ettei sitä nykyisenkään systeemin mukaan kukaan varsinaisesti arvioi. Se juuri on normitetun osan idea.

Nykyisin kunnilla on suuri houkutus eri tempuin hylkiä ihmisiä, jotka ovat toimeentulotuesta riippuvaisia. Pitkäaikaistyöttömät ovat tästä hyvä esimerkki. Kuntien verokilpailuun kuuluu se, että hyvätuloisia veronmaksajia houkutellaan, mutta köyhiä ei halua kukaan. Jos normitettu osa kanavoitaisiin Kelan eikä kuntien kautta, se olisi omiaan hillitsemään kuntien välistä eriarvoistumista.
    Yhden luukun järjestelmä olisi myös sosiaalisessa mielessä neutraali. Kelassa asiointi ei leimaa ketään yhteiskunnan elätiksi, koska siellä asioidaan muutenkin.

Normitettavan osan siirtämistä Kelalle on kokeiltukin. Tulokset olivat rohkaisevia – ainakaan järjestelmä ei lisännyt kustannuksia, pikemminkin päinvastoin. Ajatus normitetun osan siirtämisestä Kelalle kuitenkin haudattiin edellisen sosiaali- ja terveysministerin Terttu Huttu-Juntusen (vas.) kaudella.
    Nyt hallitusohjelmassa puolestaan sanotaan, että "toimeentulotuen normitettavissa olevan osan siirtoa Kelalle selvitetään osana hallituksen selvitystyötä omatoimisuuden ja kannustavuuden edistämiseksi".
    Kelan roolin vahvistaminen voisikin olla ensimmäinen askel toimeentulojärjestelmän kokonaisuudistuksessa. Siis siinä, jota ei saa sanoa perustuloksi, mutta joka kuitenkin käytännössä erehdyttävästi muistuttaa perustuloa. Kun Osmo Soininvaaran (vihr.) vuoro tulee kantaa perusturvasalkkua, niin tässäkin varmaan palapelin osasia sovitellaan uuteen malliin.

Toimeentulotuen osittainen siirtäminen Kelalle ei ole helppo tehtävä. Valtiovarainministeriössä riemastutaan, jos valtiolle uhkaa koitua uutta maksettavaa. Jos asiaa kuitenkin katsoo joko kansalaisen tai sitten koko kansantalouden kannalta, niin eikö kannattaisi valita se palvelevin ja kustannustehokkain vaihtoehto? o



ETUSIVULLE