Helsinki henki puhtia / Vihreä Lanka 30.7.1999

Helsinki henki puhtia
Jyri Tyynelä

KANSAINVÄLISEN politiikan näyttämöllä Helsinki on monta kertaa tuottanut rakentavia kompromisseja, jotka vievät asioita julistusten sijaan käytännön tasolla eteenpäin. Tällä kertaa Suomi toivoo Helsingin hengen auttavan läpimurtoon unionin ympäristöpolitiikassa, jossa direktiivien ja todellisuuden välinen kuilu on kasvanut vuosi vuodelta.
    "Euroopan unioni on päättänyt sadoista edistyksellisistä ympäristölaeista, mutta samaan aikaan lisääntyvä liikenne, energiankulutus ja luonnonvarojen tuhlailu sekä yhteisön oma maatalouspolitiikka ovat syöneet ympäristöhallinnon saavutuksia", tiivisti ongelman ympäristöministeri Satu Hassi Euroopan unionin epävirallisessa ympäristöministerikokouksessa Helsingissä viime viikonloppuna.
    Finlandia-talolla nähtiin lauantaina todellinen eurooppalainen suurperhetapaaminen: jäsenmaiden ja komission edustajien lisäksi paikalle oli kutsuttu 11:n jäsenyyttä hakeneen maan ympäristöministerit valtuuskuntineen. Hakijamaat olivat mukana iltapäivän keskustelussa, jonka aiheena oli laajentumisen ympäristövaikutukset erityisesti ilmastonmuutokselle.
    Kokouksessa ei tehty virallisia päätöksiä, mutta siellä rakennettiin poliittista konsensusta joulukuussa Helsingissä pidettävään unionin huippukokoukseen, jolta odotetaan tärkeitä ympäristöpoliittisia ratkaisuja.

Ympäristö on
integroitava talouteen

Amsterdamin sopimuksessa kestävä kehitys nostetaan yhdeksi unionin keskeisistä tavoitteista. Jäsenmaat tekivät Cardiffin huippukokouksessa vuonna 1998 päätöksen, joka edellyttää ympäristötavoitteiden viemistä osaksi kaikkien toimialojen politiikkaa. Cardiffin prosessin ensimmäisiä tuloksia arvioidaan joulukuussa, kun valmisteltavana olevat maatalouden, liikenteen ja energian ympäristöstrategiat esitellään Helsingissä.
    Suomi haluaa strategioihin selkeät, mitattavat tavoitteet ja sitovan aikataulun niiden toteutukselle. Unioni kehittelee päätöksenteon tueksi ympäristön tilasta kertovia mittareita, jotka helpottavat maiden vertailua toisiinsa.
    "Toivon, että mittarit saadaan valmiiksi lokakuun loppuun mennessä, jotta niillä olisi vahva rooli Helsingin huippukokouksessa", totesi eroavaa komissiota edustanut ympäristökomissaari Ritt Bjerregaard kansainväliselle lehdistölle. Ympäristöministerit toivoivat, että unionin kaikki toimialat kattava kestävän kehityksen strategia olisi valmiina jo vuonna 2001, jolloin se olisi vastaus myös Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimikunnan tavoitteisiin. Tehtävä ei ole helppo, koska siinä on kysymys koko talouden uudelleenohjauksesta. Toisaalta se on ainoa tie, mikäli ympäristön tilaa halutaan todella parantaa.

Ratkaisut ovat poliittisia
Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) kesäkuussa julkaisema raportti unionin ja hakijamaiden ympäristön tilasta osoittaa, että ympäristöpoliittiset toimet ovat olleet riittäviä vain otsonikadon, happamoitumisen sekä teknologiaan ja luontoon liittyvien riskien torjunnassa, eli ongelmissa, jotka voidaan ratkaista teknologisin parannuksin.
    Raportin mukaan tulevaisuuden suurimmat ympäristöhaasteet liittyvät ilmastonmuutokseen, alailmakehän kohonneisiin otsonipitoisuuksiin, jätteiden määrän kasvuun, luonnon monimuotoisuuteen, meri- ja rannikkovesien pilaantumiseen sekä maaperän laatuun.
    Näiden ongelmien ratkaisu edellyttää liikenteen infrastruktuuriin, energian tuotantotapoihin ja tuotannon materiaalivirtoihin puuttumista – toisin sanoen poliittisia päätöksiä.
    EEA:n arvion mukaan hiilidioksidipäästöjen kasvutrendi uhkaa kasvattaa päästöjä kuudella prosentilla ilmastosopimuksen tarkastelujaksolla vuosina 1990–2010, vaikka Kiotossa unioni sitoutui kahdeksan prosentin vähennykseen. Liikenteen päästöt kasvavat 40 prosentilla vastaavana aikana, ellei mitään tehdä.

Suomi ajaa energiaveroa
Yksi mahdollinen ratkaisu on unionin yhteinen hiilidioksidi- ja energiavero, jota Suomi puheenjohtajana ajaa. Kantona kaskessa on jäsenmailla oleva veto-oikeus verotuskysymyksissä. Osa jäsenmaista vastustaa veroa. Hassin mukaan onkin välttämätöntä, että viimeistään laajentumisen yhteydessä ympäristöasioissa siirrytään määräenemmistöpäätöksiin.
    "Hyvin monessa puheenvuorossa toivottiin, että Helsingin huippukokouksessa valtion päämiehet sopisivat ympäristöveroista", Hassi kertoi tiedotustilaisuudessa.
    Energiaverotus löytyy myös eurooppalaisten ympäristöjärjestöjen vaatimuslistalta Suomen kaudelle, joka luovutettiin Hassille ministerikokouksen alla. Muita toiveita ovat muun muassa Cardiffin prosessin edistäminen, kestävän kehityksen varmistaminen laajentumisessa ja maailmankauppaneuvottelujen hidastaminen.
    Ympäristöministerien mielestä tulevalla WTO-kierroksella on voitava varmistaa, että oikeus tiukempiin ympäristönormeihin säilyy, ja etteivät kauppasopimukset heikennä ympäristösopimusten sitovuutta. Ministerit vaativat, että ympäristö otetaan huomioon kaupan lisäksi myös investoinneissa ja kehitysavussa.

Kaksipiippuinen juttu
Merkittävin Euroopan ympäristön tilaan vaikuttava yksittäinen prosessi on Euroopan unionin laajentuminen. Siihen liittyy suuria mahdollisuuksia, mutta myös uhkia. Päästäkseen jäseniksi hakijamaat joutuvat viemään parisataa ympäristödirektiiviä osaksi omaa lainsäädäntöään, mikä parantaa huomattavasti niiden ympäristön tilaa. Uhkana ovat kiihtyvän talouskasvun seuraukset erityisesti liikenteelle.
    Tällä hetkellä rautateiden osuus henkilö- ja tavarakuljetuksista on Itä- ja Keski-Euroopan hakijamaissa paljon suurempi kuin jäsenmaissa. Autoistuminen etenee kuitenkin kovaa vauhtia: vuoteen 2010 mennessä henkilöautojen käyttö lisääntyy 60 prosenttia, kun unionin vastaava kasvu on "vain" 25 prosenttia. Talouksien integroituessa idän ja lännen väliset kuljetukset lisääntyvät ja siirtyvät pyörille, ellei unioni tehosta omien rautateidensä kilpailukykyä. Yksi tulevasta läpikulkuliikenteestä kärsivä maa on Slovenia, jonka ympäristöministeri vetosi kokouksessa rautatiekuljetusten puolesta.
    "Keskusteluissa oli ilahduttavaa todeta se, miten vakavasti hakijamaat suhtautuvat ilmastopolitiikkaan ja miten paljon heillä on taloudellisia ohjauskeinoja käytettävissään", kommentoi Hassi iltapäiväkeskustelujen varsinaista teemaa.

EU-kuplaan mahtuu vielä
Lähes kaikki hakijamaat ovat sitoutuneet kasvihuonekaasujen kahdeksan prosentin leikkaustavoitteeseen vuoteen 2010 mennessä. Tällä hetkellä useimmissa maissa päästöt ovat reilusti alle tavoitteen. Talouskasvu pyrkii kasvattamaan niitä, mutta talouksien lisääntyvä energiatehokkuus vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan.
    Tulevaan kehitykseen on mahdollista vaikuttaa juuri nyt, kun siirtymätaloudet ovat voimakkaassa rakenteellisessa murroksessa. Asia on unionille myös sikäli tärkeä, että aikanaan jäseniksi tulevien hakijamaiden päästöt lasketaan osaksi EU-kuplaa ilmastoneuvottelujen tulevilla kierroksilla. o



ETUSIVULLE