Pääkirjoitus
Päivi Sihvola
Valtio kävi kahdesti kuntien kukkarolla
Yhteisöveron uusjako jäi kytemään.

BUDJETTIRIIHEEN ei enää liity samaa suuren urheilujuhlan tuntua kuin ennen. Osasyy on se, että jo kevään kehysneuvotteluissa räknätään ministeriöiden rahat entistä tarkemmin, mutta vielä tärkeämpi tekijä on tupokierrokseen varautuminen. Työmarkkinoiden turnajaiskatsomossa kun valtiollakin pitää olla pelimerkkejä taskussa.
    Monet veroratkaisut saavat siis odottaa syksyyn. Yhteisövero nousee esille varmasti, energia- ja ympäristöverotkin todennäköisesti.

Yhteisöverossa on katkeran riidan ainekset. Pikabudjetin pyörteessä valtion käsi kävi niin sukkelasti kuntien kukkarolla, että yleisö saattoi vain katsella suu auki. Sen kummemmin hallitusohjelma kuin kuntien ja valtion väliset neuvottelutkaan eivät valmistaneet tällaiseen yhteisöveron uusjakoon.
    Ensin valtio kasvatti omaa osuuttaan yhteisöveron kertymästä ja sitten vielä leikkasi itselleen veronkorotuksen kasvun. Verohan on tarkoitus hallitusohjelman mukaan nostaa 29 prosenttiin. Kimmastuneimmat äänet kuuluvat Helsingistä: "Vauraat kunnat pantiin tasapainottamaan paitsi köyhien kuntien, niin myös valtiontaloutta."
    Toinen riihen kummallisuus on se, että seurakuntien yhteisöveroon ei koskettukaan, vaikka se oli juuri se purukumi, jolla kuntataloudet hallitusneuvotteluissa saatiin tilkittyä kasaan. Tästäkään ei vielä ole kuultu viimeistä sanaa. Kun eduskunta pääsee budjetin kimppuun, niin kysytään varmasti, miksi kirkolta ei leikattaisi kasvavan veron tuottoja, jos kunniltakin leikataan.

Vihreiden hellimät energia- ja ympäristöverot noussevat esille syksyn tuponeuvottelujen yhteydessä. Siihen mennessä toivotaan ainakin ennakkotietoja talousneuvoston selvityksestä, jossa erilaisten mallien toteuttamiskelpoisuutta pohditaan.
    Iäisyyskysymys jäteveron laajentamisesta teollisuuden kaatopaikoille ei edennyt riihessä. On kuitenkin mahdollista, että senkin kertymää tarvitaan, jos ja kun tuloveron alennuksille pitää löytyä katetta. Jäteveron laajennus on kuitenkin saanut osakseen niin vahvaa kritiikkiä, että se voi myös kokonaan hautautua.

Opiskelijat puolestaan ovat hiiltyneet siitä, että lapsettomat opiskelevat pariskunnat siirrettiin yleisen asumistuen piiristä opiskelijoiden asumislisän piiriin. Julkisuudessa on esitetty monenlaisia laskelmia siitä, kuinka suuria menetyksiä tämä merkitsee.
    Uusi systeemi on sinänsä opiskelijan kannalta selkeämpi, joustavampi ja nopeampi. Jos opintolisä korvasi työryhmän esittämällä tavalla 80 prosenttia vuokrakuluista, aika monet olisivat varmaankin tyytyväisiä. Riihen jäljiltä osuus on 70 prosenttia. Eduskunnassa voikin vielä syntyä perinteiset ryhmärajat ylittävä "opiskelijapuolue".

Ennen budjettiriihtä kehitysyhteistyöministeri Satu Hassi (vihr.) pelkäsi Kosovon syövän kaikkien köyhimpien kehitysmaiden avustamiseen tarkoitetut varat. Näin ei kuitenkaan käynyt. Kehitysyhteistyö pysyi entisellä tasolla (0,34 prosenttia bruttokansantuotteesta). Kasvava BKT tarkoittaa siis lisää rahaa eikä sekään mene kokonaan Kosovoon vaan summasta jää vielä perinteisiinkin hankkeisiin. o



ETUSIVULLE