Naturan täydentäminen on miljardimahdollisuus / Vihreä Lanka 30.7.1999

Naturan täydentäminen on miljardimahdollisuus

Asialla
Tapani Veistola on Suomen luonnonsuojeluliiton Natura 2000 -projektivastaava.
Tapani Veistola
HUHTIKUUSSA Ruotsissa pidetyssä Euroopan unionin asiantuntijaseminaarissa Suomen Natura 2000 -esityksessä todettiin puutteita peräti 71:n eli joka toisen luontodirektiivin lajin ja luontotyypin osalta. Niistä 33 lajin ja luontotyypin suotuisan suojelutason saavuttamiseksi komissio vaatii uusia Natura-alueita. Osasta 38 muista huomauksista riittää lisätietojen lähettäminen Brysseliin, mutta osa niistäkin vaatii lisää suojelualueita. Esimerkiksi rusoharmoyökköstä on mahdotonta suojella turvaamatta sen ainoaa tunnettua esiintymispaikkaa Euroopan unionissa.

Puutteet ovat
"vanhoja tuttuja"

Suomen Naturan pahimmat puutteet ovat luonnonsuojelukeskustelua seuranneille vanhoja tuttuja. Osa luonnonsuojelualueverkostomme vanhoista aukoista saatiin Natura-esityksessä parsittua, nyt on aika hoitaa loput.
    Maantieteellisesti puutteet keskittyvät etelään, boreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Suomen Natura-esitys painottui pohjoiseen, joten Tunturi-Lapin alpiiniselle vyöhykkeelle tuli vain viidesosa huomautuksista.
    Suurimmat puutteet olivat odotetusti dyyneissä, perinneluontotyypeissä ja Etelä-Suomen metsissä. Huomionarvoista on, että sekä dyynejä että niittyjä kartoitetaan parhaillaan muutenkin luonnonsuojelulain luontotyyppisuojelua varten. Etelä-Suomen metsiensuojelutarvetta taas pohtii Kansallisen metsäohjelman alainen työryhmä. Naturaa kannattaisikin täydentää heti näiden hankkeiden avainkohteilla.

Linnuista joudutaan
jo oikeuteen

Euroopan unionin asiantuntijakokouksessa arvioitiin Naturan luonnontieteellistä riittävyyttä vain luontodirektiivin osalta. Lintudirektiivin puolella täydennyksillä on kuitenkin vielä kovempi kiire, koska Euroopan komissio päätti kesäkuussa haastaa maamme oikeuteen linnustonsuojelualueiden perustamisen laiminlyönneistä.
    Maamme arvokkaimmat lintualueet olisi pitänyt suojella jo neljä vuotta sitten Suomen liittyessä Euroopan unioniin. Suomi on jo ilmoittanut komissiolle Natura-esityksen sisältämät linnustonsuojelualueet. Niistä puuttuu kuitenkin lähes kolmannes Suomen ympäristökeskuksen ja BirdLifen Important Bird Areas
    tutkimuksessa löydetyistä maamme kansainvälisesti kaikkein arvokkaimmista lintualueista.
    Yksi tällaisista puuttuvista kärkikohteista on Vuotoksen tekoaltaan uhkaama Kemihaaran suot. Heidi Hautala kanteli sen suojelematta jättämisestä komissiolle jo vuonna 1996, ja Euroopan unionin haaste tulisi nyt ottaa huomioon myös Vuotoksen vesioikeusprosessissa.
    Kemihaaran soilla esiintyy myös monia niistä luontodirektiivin lajeista ja luontotyypeistä, joista Suomen Naturaa tulee komission mukaan täydentää. Kemihaaran soiden suojelulla Suomi löisi monta kärpästä yhdellä iskulla.

Tarjolla EU-rahaa
ja työpaikkoja

Uusien Natura-kohteiden suojelu kannattaa maallemme taloudellisestikin. Luontodirektiivin mukaan komissio osallistuu Natura-verkoston yhteisrahoitukseen, mikä voi olla jopa puolet kustannuksista.
    Natura voisi olla etenkin Kansallisen metsäohjelman Etelä-Suomen metsiensuojelua nopeuttava lisäresurssi. Etelä-Suomen metsien lisäsuojelu ei nimittäin sisälly vuoteen 2007 ulottuvaan luonnonsuojelun 3,2 miljardin markan rahoitusohjelmaan. Etelä-Suomen metsät tarvitsevat oman miljardiluokkaa olevan rahoituspäätöksensä. Mitä enemmän viimeisiä luonnonmetsiä saadaan Naturaan, sitä enemmän metsätuotteidemme kuluttajamaat joutuvat osallistumaan metsiensuojelumme kustannuksiin.
    Naturan hyödyt ovat jo nyt arkipäivää, koska Suomi on saanut unionin Life-rahastosta 25 hankkeeseen 106 miljoonaa markkaa. Yksin Lifellä on siis saatu takaisin jo puolet siitä, mitä Naturan niin sanottuihin. uusiin alueisiin sijoitettiin.
    Lisäksi Natura-kohteille on mahdollista rakentaa hankkeita, joilla saadaan rahaa ja työpaikkoja muistakin unionin rahastoista. Niihin verrattuna Life-rahat ovat roposia. Valitettavasti rakenne- ja maataloustukivarojen käyttäminen yhdessä Naturan kanssa on Suomessa esimerkiksi Espanjaan verrattuna yhä lapsenkengissä. Suomi hukkaa Naturan EU-rahoitusmahdollisuuksia ympäristöministeriön miehistöpulan takia.
    Luonnonsuojelun työllistävä ja rahaa tuova vaikutus on jo huomattu monessa kunnassa. Ne ovat esittäneet enemmän uusia kansallispuistoja kuin ympäristöhallinto pystyy perustamaan.

Tarjous on
vuoden voimassa

Täydennyksillä on kiire, koska unionin asiantuntijat tarkastavat niiden jälkeistä Naturan kattavuutta uudelleen jo ensi vuonna. Siihen mennessä täydennyskohteet pitää kartoittaa, kuulla, päättää ja niille pitää jättää valitusaikaakin.
    Itse kartoitustyö ei ole kovin suuri urakka, koska monien harvinaisimpien lajien ja luontotyyppien sijainnit ovat jo tutkijoiden tiedossa. Rahaa ja henkilökuntaa tarvitaan kuitenkin etenkin siihen, että maanomistajille selitettäisiin esimerkiksi yhteisillä maastokäynneillä mistä oikein on kysymys ja mitä mahdollisuuksia Natura heille tarjoaa.
    Sitä vastoin Naturasta säästäminen tulisi valtiolle kalliiksi. Uhanalaisille elintärkeitä kohteita tuhoutuisi kotimaisia suojelupäätöksiä odoteltaessa. Alueiden ennallistaminen ja lajien uudelleenistutukset maksavat satoja kertoja enemmän kuin ajallaan tehty suojelu. Rahan ja työpaikkojen sijaan unionista tulisi vain tuomioita ja uhkasakkoja. Esimerkiksi Ranskan peltosirkun rauhoitusta vauhditti keväällä 100 000 euron eli 600 000 markan päiväsakkouhka.

Uhanalaisten, maaseudun
ja valtion yhteinen etu

Naturan täydentäminen on mahdollisuus suojella joukko kaikkein uhanalaisimpia lajeja ja luontotyyppejä. Kun nämä suojelupäätökset on ennen pitkää pakko tehdä muutenkin, Naturan EU-rahojen ottaminen niihin nyt on uhanalaisten, maanomistajien ja valtiontalouden yhteinen etu. Ruotsi on aloittanut omien täydennystensä valmistelun vauhdilla, nyt on Suomenkin aika toimia. o




ETUSIVULLE