Hetki lyö energiaverolle / Vihreä Lanka 22.1.1999

Hetki lyö energiaverolle
Päivi Sihvola
SAKSAN puheenjohtajakauden suurimmat ja vaikeimmat kysymykset kietoutuvat yhteen. Toinen on unionin energiaverodirektiivin tuuppaaminen eteenpäin ja toinen on kasvihuonepäästöjen hillitseminen, arvioi Saksan vihreä ympäristöministeri Jürgen Trittin. Hän vieraili Suomessa maanantaina kollegansa Pekka Haaviston kutsumana.
    Energiaverotuksen yhtenäistäminen on unionissa jumittunut siihen, että veroasioissa neuvostolta vaaditaan yksimielinen päätös. Yksikin ympäristöveroja kaihtava maa voi siis kaataa koko uudistuksen. Trittin arvioi kuitenkin, että nyt ratkaisun avaimet ovat olemassa.
    "Uskon, että nyt päästään Euroopan tasolla sovintoon. Puitedirektiiviä varten päätetään verokannoista. Ne voivat kyllä tasoltaan vaihdella maittain, mutta luovat samanlaisen kilpailutilanteen." Tasoltaan erilaiset verot joustaisivat muun muassa sen mukaan, millaisella yhdistelmällä energiaa missäkin maassa tuotetaan.
    Trittinin toiveikkuus perustuu muun muassa siihen, että edellisen yrityksen jälkeen valta on keskeisissä maissa vaihtunut. Lisäksi Saksa ja Suomi ovat peräkkäin unionin puheenjohtajamaita, ja ne molemmat ajavat energiaverojen yhtenäistämistä.

Saksa laskee
sosiaalimaksuja

Jos Saksan kaudella syntyy poliittinen yksimielisyys, niin Suomen puheenjohtajakaudelle saattaa siirtyä esityksen tekninen läpivieminen, Haavisto arvioi.
    Hänen mukaansa nyt neuvoteltava minimidirektiivi muodostuu todennäköisesti suhteellisen väljäksi – esimerkiksi Suomen nykyinen taso ei ylittyisi. Tästä huolimatta Haavisto sanoo, että direktiivin hyväksyminen olisi läpimurto, koska se avaisi pään energiaverojen ja sitä kautta muidenkin ympäristöverojen ulottamiselle kaikkiin jäsenmaihin.
    "Saksassakin on nyt kokemusta siitä, millaista on, kun yksi jäsenmaa ottaa käyttöön ympäristöveron, jota muilla ei ole. Laskimme sosiaalimaksuja ja kompensoimme ne polttoaineverolla", Trittin selostaa. Saksassa sosiaalimaksut laskevat 0,8 prosenttia vuodessa kolmen vuoden ajan.

Hiili hiertää Saksassa
Suomen ja Saksan lisäksi "verojen vihertämisen ystäviä" ovat Ruotsi, Tanska, Hollanti, Itävalta, Belgia ja Luxemburg. Viime aikoina myös Ranska on osallistunut ryhmän epävirallisiin kokouksiin.
    Ratkaisevaa on, syntyykö kahden suuren eli Ranskan ja Saksan välillä yhteisymmärrys veromallista. Trittinin kanssa käymiensä keskustelujen perusteella Haavisto arvioi, että keskeinen kysymys on, puhutaanko vain hiilidioksidista vai muistakin kasvihuonepäästöistä. Ranskalle sopisi puhdas hiilidioksidimalli, Saksa suosii väljempää määrittelyä.
    "Suomelle käy myös pelkkä hiilidioksidimalli, mutta mukana voi olla myös muita komponentteja", Haavisto linjaa.
    Saksassa ruskohiilen asema on vahva kaivosteollisuudessa eikä vähäinen merkitys ole silläkään, että näin on nimenomaan sosiaalidemokraattien vahvan kakkosmiehen Oskar Lafontainen vaalipiirissä. Saksassa ympäristöväki onkin arvostellut punavihreän hallituksen energiaveromallia siksi, että se ei rankaise ruskohiiltä samaan tapaan kuin esimerkiksi öljyä.

Päästökaupalle
raamit alkuvuodesta?

Trittin pitää tärkeänä, että Kioton ilmastosopimuksen mahdollistamat joustomekanismit tarkentuvat Saksan puheenjohtajuuden aikana.
    "Siitä pitää olla päätös ennen heinäkuun alkua", Trittin sanoo. Joustomekanismit tarkoittavat joko päästöillä käytävää kauppaa tai kasvihuonekaasujen leikkaamista muualla kuin kotimaassa. Unionin on muodostettava oma kantansa joustojen pelisääntöihin tämän vuoden kuluessa.
    Saksa ajaa todennäköisesti sitä, että puolet kunkin maan päästöleikkauksista pitää saada aikaan kotimaassa ja puolet saisi tehdä muualla. "Kyllä se Suomelle sopii", Haavisto arvioi.
    Trittinin mukaan Saksalla on kolme tapaa saavuttaa oma ilmastotavoitteensa: energian säästö, uusiutuvien energialähteiden käyttö sekä jo käytössä olevien polttoaineiden käytön tehostaminen. Aivan erikseen hän mainitsi maakaasun sekä lämmön ja sähkön yhteistuotannon.
    Haavisto kertoo korostaneensa Trittinille pohjoisen ulottuvuuden tärkeyttä. Yksi osa siitä on maakaasuputken rakentaminen Suomen kautta niin, että muodostuu mahdollisimman kattava verkosto.
    Liikenne on saksalaisten päästösäästölistalla kärkipäässä. Trittinin syyttävä sormi ei kohdistu niinkään henkilöautoihin kuin rahtiliikenteeseen. Kun tuotantoketju kiidättää ensin sikaa osavaltiosta toiseen, sitten Italiaan ja lopuksi parman kinkkuna takaisin Saksaan, niin energiaa palaa.

Neuvottelut ydinvoimasta
käynnistyvät

Vihreys on viime aikoina Saksassa henkilöitynyt Jürgen Trittiniin nimenomaan ydinvoimakeskustelun takia. Trittin on ollut enemmän myrskyn silmässä kuin ulkoministeri ja varakansleri Joschka Fischer. Samaan aikaan toisaalla vihreä terveysministeri Andrea Fischer on saanut rauhassa valmistella mittavaa remonttia terveydenhuoltoon.
    Ydinvoiman alasajoa koskeva lakiesitys tulee liittopäivien käsittelyyn ensi viikolla. Trittin on luottavainen, koska asiasta on sovittu sosiaalidemokraattien kanssa, ja hänen mukaansa oppositiostakin on tulossa taustatukea entisten kommunistien suunnalta. Samaan aikaan Trittin aloittaa myös keskustelut ydinvoimateollisuuden kanssa. Trittinillä ei ole epäilyksiä siitä, etteikö hallitussopimus tässä asiassa pitäisi.
    Plutoniumin valmistus kielletään tämän vuoden aikana eli Saksan voimaloiden ydinjätettä ei enää kuljeteta Ison-Britannian Sellafieldiin eikä Ranskan La Hagueen. Tämä on nostattanut ison riidan maiden välille.
    Saksan ympäristöministeri ei halua neuvoa muita maita ydinvoimaratkaisussa. Hän kuitenkin muistuttaa, että ajatuksella on kannatusta myös oikeistossa: "Esimerkiksi edeltäjäni Itävallan ympäristöministeri oli samaa mieltä, ja hän on konservatiivi." o