Auttajat karttavat Afganistania / Vihreä Lanka 25.6.1999

Auttajat karttavat Afganistania
Lena Björklund

HELSINGISSÄ järjestettiin viime viikolla seminaari, jossa pohdittiin Afganistanille annettavan avun ehtoja. Seminaari toi Suomeen myös talibanhallinnon edustajan.
    Mohammad Jawaz Waziri vastasi ulkoisesti sitä kuvaa, joka talibaneista on syntynyt: runsas parta, tyypillinen pukeutuminen, komea päähine. Silmissä oli kuitenkin yllättävää velikultaa, eikä hän epäröinyt ottaa osaa keskusteluun.
    Eri asia sitten oli, ettei Jawaz Wasiri aina vastannut häneltä kysyttyyn. Mutta se mitä hän sanoi, oli ajoittain jopa avoimen pohtivaa, sillä köyhä maa tarvitsee kipeästi apua.

Islamilaista juridiikkaa
Talibanien hallitsema 80–90 prosentin osa Afganistanista on nimeltään Afganistanin islamilainen emiirikunta. Jawaz Waziri työskentelee maan ulkoministeriössä päällikkönä ja puhuu hyvää englantia. Länsimaissa hän ei silti ole ennen Suomea ollut.
    Jawaz Waziri valmistui islamilaiseksi juristiksi Islamabadin islamilaisesta yliopistosta Pakistanista nelisen vuotta sitten. Sitä ennen hän perehtyi koraaniin perustuvaan lakiopetukseen madrasa-koulussa kymmenen vuoden ajan. Tyypillinen taliban hän on muutoinkin: pashto, perinteistä herrakansaa.
    Jawaz Wazirin mukaan talibanit ovat tuoneet Afganistaniin rauhan ja riisuneet eri puolilla maata toimineet taistelevat ryhmät aseista. Keitä sitten ovat ne aseistautuneet ryhmät, jotka Heratissa ryöstelevät, kysyi Afganistanissa pitkään työskennellyt suomalaislääkäri Heini Mäkilä. Siihen talibanvirkamies ei osannut – tai halunnut – vastata.

Ryöstöt pakottivat
lähtemään

Mäkilä poistui miehensä kanssa Heratista tänä keväänä ulkomaalaisiin kohdistuvien aseellisten ryöstöjen tihentyessä. Hänen miehensä johti sitä kyläyhteisöjä kehittävää projektia, jossa hän antoi naisille terveyskasvatusta. Valtaosa työntekijöistä – kolmattakymmentä – oli paikallisia, naisia ja miehiä.
    Heini Mäkilä aloitti vuonna 1990 työt Kabulista, josta hän muiden ulkomaalaisten lailla pakeni kaksi vuotta myöhemmin, kun mujaheddinit marssivat sinne. Hän siirtyi Heratiin, jossa vielä oli toiveikas tunnelma.
    Kolme vuotta myöhemmin talibanit saapuivat Heratiin. Tyttöjen koulut suljettiin heti, eivätkä naiset voineet enää opiskella Heratissa sijaitsevassa lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Kyläprojektit innostavat
naisia ja miehiä

Talibanien myötä tuli sääntöjen tulva. Parina vuotena oli myös ryöstöaaltoja. Silti Mäkilät olivat poissa maasta vain kesälomansa.
    Viime kesänä loma venyi. Lähes kaikki kansainväliset avustusjärjestöt jättivät kesällä maan murhien vuoksi. Mäkilät palasivat syksyllä, sillä kymmenen kylän projekti oli hyvässä vedossa ja paikalliset innostuneita.
    Naiset kylissä pitävät suurimpina ongelminaan huonoa terveyttä ja lukutaidottomuutta. Kun heitä autetaan, heräävät miehetkin.
    "Miehet haluavat nyt kaivaa kaivoja", kertoo Mäkilä. "Me olemme antaneet sementin. Kaiken muun he ovat tehneet itse."
    Periaate, että projektissa työskentelee sekä miehiä että naisia on sujunut – mutkallisin järjestelyin. Viime syksynä oli uusi tilanne talibanhallituksen kiellettyä naisilta työnteon. Jatko edellytti erityislupaa terveysministeriöstä. Kun se viimein saatiin, Heratin talibanhallinto kieltäytyi noudattamasta sitä.

Hallinto ei ole yhtenäinen
Mäkilöiden lähdön jälkeen Heratin viranomaiset myöntyivät projektin naisten työssäkäyntiin. Uskonnollisen poliisin edustaja kuitenkin esti työaikeet, tappouhkauksin.
    Uskonnollinen poliisi kantaa aseita, mutta ei virka-asua. Käytännössä uskonnollinen poliisi on se, joka paikallisesti sanoo viimeisen sanan.
    Heini Mäkilä kysyi Jawaz Wazirilta talibanien hajaannuksesta, mutta tämä vakuutti liikkeen yhtenäisyyttä. Mäkilä on toista mieltä.
    "On tiukan linjan miehiä ja sitten on löysemmän linjan miehiä, joita aina välillä katoaa. Sen tietävät Afganistanissa kaikki."
    Jawaz Waziri vakuutti myös hallituksen demokraattisuutta väittäen sen olevan monikansallinen. Hallituksessa on jopa yksi shiia, hän sanoi. Talibanithan ovat sunneja.

YK palasi lokakuussa
Vakaan kuvan antaminen Afganistanista on välttämätöntä avun saamiseksi. Kansainvälisten avustusjärjestöjen poistuminen maasta viime kesänä liittyi useammankin ulkomaalaisen avustustyöntekijän murhaamiseen.
    Nyt paluu on alkanut. Seminaariin osallistunut Yhdistyneiden kansakuntien koordinaattori, hollantilainen Eric de Mul on kehitysohjelma UNDP:n aluetoimiston uusi johtaja Afganistanissa. Hän toimii Pakistanista käsin ja tuli sinne viime syksynä. Afganistanissa hän on ehtinyt käydä vain Kandaharissa.
    Silti de Mul vakuutti, että Afganistan on yhtä turvallinen kuin mikä muu kriisialue tahansa. "Ainakin turvallisempi kuin Angola". Oli vaikea välttyä vaikutelmalta, että de Mul puolusti työpaikkaansa eikä oikeastaan tiennyt mitään Afganistanin sisäisestä tilanteesta.

Lahjoittajaryhmä pohtii
avun ehtoja

Vuonna 1997 perustettiin kuudentoista maan lahjoittajaryhmä, johon myös Suomi kuuluu. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti. "Pohtimaan missä mennään ja miten suhtautua talibanien väärinkäytöksiin", ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston humanitaarisen avun päällikkö Lars Backström kuvaa kokouksia.
    Suomi antaa tänä vuonna 13 miljoonaa markkaa Afganistanin auttamiseksi, mutta ei kehitysyhteistyönä. "Se ei tässä tilanteessa olisi mahdollista", totesi seminaarissa alivaltiosihteeri Kirsti Lintonen. "Tätä mieltä ovat myös kumppanimme Euroopan unionissa."
    Lintonen asetti ehdon myös humanitaariselle avulle. "On äärimmäisen tärkeää, että naisten tilanne huomioidaan niissä järjestöissä, joiden kanssa työskentelemme."
    On ilmennyt "taipumisia" maan käytäntöön, Lintonen kertoi: miehiä on kohdeltu paremmin kuin naisia. "Me puutuimme siihen ja se korjattiin. Myös ruoka-apu yritetään antaa suoraan naisille, jolloin se menee myös lapsille."
    Jawaz Waziri perusteli lännelle outoja käytäntöjä islamilaisuudella. Kun häneltä kysyttiin miksi islamin käytäntö vaihtelee, hän vastasi suoraan, että kyse on tulkinnasta.
    "Kutsumme YK:n tekemään yhteistyötä koulutuksessa, emme vastusta koulusta ja hallitus kunnioittaa kaikkia sopimuksia", hän vetosi ja totesi jo Mohammedin sanoneen, että tiedon on oltava sekä miesten että naisten saatavissa.
    Talibanien Afganistanin ovat tunnustaneet vain Pakistan, Saudi-Arabia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. o



ETUSIVULLE