Eurovihreässä on sävyjä / Vihreä Lanka 4.6.1999

Eurovihreässä
on sävyjä

Vihreät euroehdokkaat vahvistaisivat YK:n roolia kriisinhallinnassa. Useimmat uskovat Euroopan unionin tukevan myönteistä kehitystä ympäristöasioissa. Unionin kehittyminen liittovaltion suuntaan taas nostattaa ristikkäisiä tuntoja, ilmenee Vihreän Langan kyselystä.


Päivi Sihvola, Anna Alastalo, Jyri Tyynelä, Joonas Pörsti

Näin kysyimme
1. Pitäisikö EU:lla olla oma kriisinhallintakoneisto? Jos pitäisi, niin millainen? Mikä olisi Suomen rooli? Mille pohjalle Naton ja EU:n keskinäinen suhde pitäisi järjestää?
2. Olisiko EU:n kehittyminen liittovaltion suuntaan toivottavaa vai tuomittavaa?
3. Heikentääkö vai tukeeko EU myönteistä kehitystä seuraavissa asioissa:
a. Ympäristö.
b. Naisten ja miesten tasa-arvo.
c. Kehitysyhteistyö.
d. Ihmisoikeudet.
e. Sosiaalinen yhdenvertaisuus.
f. Alueellinen yhdenvertaisuus.
4. Jos olisit diktaattori, irrottaisitko Suomen Emusta? Miksi?
5. Olisitko ensisijaisesti suomalainen vai vihreä edustaja europarlamentissa?
Vastaukset:
Heidi Hautala
Matti Wuori
Heikki Majava
Kirsi Aropaltio
Krista Mikkonen
Maija Könkkölä
Niko-Mikael Valkeapää
Maija Palander
Salla Laurilehto
Uma Aaltonen
Leena Kuha
Pia Nykänen
Zahra Ali Abdulla
Timo Permanto
Iida Simes
Atik Ismael
Pietari Jääskeläinen
Alexis Kouros
Juha Föhr
Arja Vasama



Heidi Hautala
1. Natosta ei ole kriisinhallintaan. Hyväksyn sen, että EU tiivistää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa. Siihen kuuluvat ennen kaikkea rauhanomaiset konfliktinehkäisy- ja -hallintakeinot, myös ei-sotilaalliset rauhanjoukot. Skaalan toisessa päässä olisi yhteistä rauhanturva- ja rauhaanpakottamistoimintaa. Suomen rooli saattaisi keskittyä rauhanturvaamiseen. EU:n tulisi ajaa sitä, että YK:n turvallisuusneuvostossa luovutaan veto-oikeudesta. Siten voidaan myös vaatia YK:n oikeutusta kriisinhallintaoperaatioille. Kaiken tarkoituksena on erottaa EU-maita Natosta sotilaallisesti. Olisi vanhanaikaista luoda EU:sta maantieteellisen puolustuksen jäsenmailleen takaava sotilasliitto. Suomen ei tule liittoutua vanhanaikaisesti.
2. Talouspolitiikassa on lisättävä enemmistöpäätöksiä esimerkiksi välillisestä verotuksesta, jotta markkinat saadaan ohjaukseen. Kansalaisten oikeuksia on vahvistettava. Molemmat esimerkit ovat sitä pahamaineista liittovaltiokehitystä.
3a. Tukee ja heikentää. 3b. Tukee. 3c. Tukee. 3d. Tukee. 3e. Tukee. 3f. Tukee
4. Jos olisin diktaattori, olisin lykännyt Emua. Kun se oli syntyäkseen, katsoin, että Suomen on parempi liittyä, koska markkinoiden yhdentyminen on mennyt niin pitkälle.
5. Jokaisessa meissä asuu pieni suomalainen.


Matti Wuori
1. Pitäisi, mutta lähtökohtana ennaltaehkäisy. Myös Suomen tulisi kehittää valmiuksiaan ennaltaehkäisevään kriisienhallintaan; nyt se on leimautunut pääosin rauhanturvajoukkojen tuottajaksi. Yhdysvaltain turvallisuuspolitiikan painopisteen siirryttyä Aasiaan Nato tulee eurooppalaistumaan. Olisi suotavaa, että Nato toimisi selkeämmin poliittisessa ohjauksessa mukaan lukien YK ja EU.
2. Tuomittavaa, jos – niin kuin nyt Emu-alueella – sisäinen yhdentyminen haittaa EU:n laajentumista ja siten laajemman eurooppalaisen turvallisuusrakenteen syntymistä. Laajentuminen on siis ensisijainen tavoite.
3a. Tukee. 3b. Heikentää. 3c. Heikentää. 3d. Tukee. 3e. Heikentää. 3f. Heikentää.
4. En, tässä vaiheessa. Tarkkailisin kuitenkin merkkejä Emun kriisiytymisestä.
5. Vihreä edustaja, jolla on suomalainen sydän.


Heikki Majava
1. EU:lla pitäisi olla sen ulko- ja turvallisuusasiain sekä puolustuspolitiikan valiokunnan tammikuussa 1999 parlamentille jättämän suosituksen mukainen kriisinhallintakoneisto. Lisäisin siihen muun muassa psykoanalyyttisen kriisin sovittelun ja rauhanneuvottelun konsultaation. Suomella voisi olla huomattava rooli poliittisen ja tieteellisen asiantuntija-avun antajana, ja se voisi osallistua siviilirauhan turvatehtäviin. EU:n tulisi kehittyä mahdollisimman omavaraiseksi ulkoasiain- ja puolustuspolitiikassa. Tällöin se laajentuessaan lisäisi turvallisuutta niin Euroopassa kuin globaalistikin. Natoltahan puuttuu poliittinen hallintokoneisto, ja YK ei kykene tarjoamaan suojaa etnisiä kriisejä vastaan.
2. Liittovaltiokehitys tekisi tarpeettomaksi jäsenmaiden valtionhallinnon lainsäädännön poliittisen päätännän ja suurin piirtein kaiken itsenäiselle maalle ominaisen toiminnan. Euroopan kansojen vanhat kulttuuriperinteet huomioiden tämä olisi liian suuri uhri. Jonkinasteista EU-perustuslakia kyllä kannatan Romano Prodin tavoin.
3. EU tukee myönteistä kehitystä jokaisessa kohdassa.
4. En irrottaisi Suomea Emusta, en näkisi siihen syytä.
5. Suomalainen.


Kirsi Aropaltio
1. Kriisinhallinnan tulisi olla EU:ssa ei-sotilaallista ja perustua neuvotteluihin, diplomatiaan ja taloudellisiin painostuskeinoihin. En kannata yhteistä puolustusta enkä EU:n liittymistä Natoon. EU:n pitäisi vaikuttaa YK:n vaikutusvallan kasvuun kriisinhallinnassa. Suomen on pysyttävä niin puolueettomana ja riippumattomana kuin mahdollista.
2. Liittovaltion eduista ei ole toistaiseksi esitetty riittävän vahvoja näyttöjä. Suomen kannalta pelkään liittovaltiokehityksessä kansallisen kulttuurin ja identiteetin katoamista. Suomen kieli ja geopoliittinen asema ovat poikkeuksellisia Euroopassa.
3a. Tukee myönteistä kehitystä EU:n tasolla, keinot eivät riitä globaalille tasolle. 3b. Tukee tasa-arvoa EU:n tasolla, mutta voi samalla heikentää tasa-arvoa Suomessa. 3c. EU tukee kehitysyhteistyötä, jos se vähentää tullejaan. 3d. Tukee EU-tasolla, jos ihmisoikeudet otetaan huomioon uusien jäsenmaiden pääsyvaatimuksissa. 3e. EU:n talouspolitiikka heikentää sosiaalista yhdenvertaisuutta Suomessa. 3f. EU tukee alueellista yhdenvertaisuutta Suomen osalta, mikäli pohjoinen ulottuvuus toteutuu. Globaalisti katsottuna kehitysmaat ovat jäämässä ulkopuolelle.
4. En irrottaisi. Minulla on sellainen tunne, että Emu tuo pitkällä tähtäimellä taloudellista vakautta.
5. Olisin ihminen – suomalainen ja eurooppalainen vihreä.


Krista Mikkonen
1. Tärkeintä olisi saada YK:n kriisinhallinta toimimaan nykyistä paremmin. Jos tässä ei onnistuta, niin EU:lle voidaan luoda oma koneisto. Jäsenmaiden omassa päätösvallassa tulisi olla, millaisiin tehtäviin he joukkoja luovuttavat. Suomi voisi panostaa esimerkiksi jälleenrakennustyöhön, tarkkailu- ja sovittelutehtäviin. Nato ja EU tulee pitää erillisinä. EU:lla tulee säilyä päätäntävalta yli Naton omalla alueellaan tai lähituntumassa tapahtuvien kriisien suhteen.
2. En kannata liittovaltiokehitystä sellaisena, mitä ymmärretään esimerkiksi Amerikan Yhdysvalloilla. Kuitenkin näkisin EU:n vahvempana voimana kuin pelkkänä suvereenien valtioiden liittona. Tämä tarkoittaa sitovaa yhteistä politiikkaa ympäristöasioissa sekä entistä enemmän työelämää koskevissa asioissa. Näin voidaan asettaa yhteisiä sääntöjä ylikansallisille markkinoille, jolloin ne eivät voi kilpailuttaa maita ympäristön tai työntekijöiden olosuhteiden kustannuksella.
3. Kaikissa kohdissa EU:n toiminta voi olla joko tukevaa tai myönteistä riippuen valittavan politiikan suunnasta. Kysymyksenasettelu on mielestäni kummallinen!
4. Vastustin Emuun liittymistä, mutta nyt on parempi yrittää vaikuttaa sen sisältöön. Emu tuo mukanaan mahdollisuuksia vaikuttaa säätelemättömiin markkinavoimiin. Tosin pelkään, ettei sitä tehdä tarpeeksi tehokkaasti.
5.Olisin vihreä suomalainen.


Maija Könkkölä
1. EU:lla tulisi olla oma monimuotoinen ja eri tilanteissa joustava kriisinhallintakoneisto. Esimerkiksi Kosovon kriisi pitäisi voida hoitaa eurooppalaisin voimin ilman USA:n sotilaallista mukanaoloa.
2. EU:n kehittyminen liittovaltion suuntaan olisi mielestäni toivottavaa. Esimerkiksi ympäristöongelmien hoito vaatii sitovia ylikansallisia päätöksiä. Liittovaltion suuntaan voidaan edetä asteittain.
3a. Tukee. 3b. Tukee. 3c. Tukee. 3d. Tukee. 3e. Heikentää. 3f. Tukee.
4. En irrottaisi. Eläisimme Emu-maailmassa mutta päätöksenteon ulkopuolella.
5. Olisin vihreä eurooppalainen.


Niko-Mihkal Valkeapää
1. EU:lla pitäisi olla jäsenten yhteisten päätösten perusteella toimiva kriisinhallintakoneisto. Naton kaltaisia rauhaanpakottamistoimia ei kuitenkaan tulisi tehdä. Suomi toimisi edelleen puhtaasti rauhaturvatehtävissä.
2. Nykyään EU on vielä löyhä liitto ja valtioiden väliset yhteydet voisivat ovat läheisempiäkin, jotta esimerkiksi paremman ympäristöpolitiikan ajaminen helpottuisi. Etenisin varovaisin askelin ja sanon mieluiten ei liittovaltiolle.
3. EU heikentää myönteistä kehitystä ympäristöasioissa ja kehitysyhteistyössä sekä tukee alueellista ja sosiaalista yhdenvertaisuutta. Ihmisoikeuksien ja tasa-arvon ollessa kyseessä myönteinen kehitys on mahdollista.
4. En löydä syytä, miksi Suomen pitäisi irtautua Emusta. Sen tehtävänä on tasapainottaa taloutta.
5. Olen ensisijaisesti saamelainen, vihreä suomalainen.


Maija Palander
1. EU:lla pitäisi mielestäni olla kriisinhallintokoneisto, jonka pääpaino olisi rauhantyössä ja kriisien ennaltaehkäisyssä. Jos päivässä nyt Kosovossa pommituksiin kulutetut rahat olisi etukäteen viimeisen viiden vuoden aikana käytetty rauhanlietsontaan, tilanne olisi aivan erilainen. Suomen tulisi mielestäni olla sotilasliittoutumiin sitoutumaton mutta vahva rauhanturvaaja. Naton ja EU:n tulisi tehdä yhteistyötä. Suomen suhde Natoon olisi lähinnä "rauhankumppanuussuhde" ilman liittymistä Natoon.
2. Kannatan valtioiden liittoa, en liittovaltiota. Liittovaltiossa päätöksenteko helposti tuntuu luisuvan niin kauas, että usko oman vaikuttamisen mahdollisuuksiin voi murentua.
3a. Voi tukea. 3b. Voi tukea. 3c. Voi tukea. 3d. Voi tukea. 3e. Voi tukea. 3f. Voi tukea.
4. En. Emun jäsenenä Suomi ei ole niin altis talouden keinumiselle.
5. Olisin ensisijaisesti vihreä, jos näistä vaihtoehdoista pitää valita. Mielestäni europarlamentissa tulee tehdä eurooppalaista tasa-arvoista, kestävään kehitykseen pyrkivää politiikkaa ilman että on erityisesti minkään yksittäisen ryhmän – edes suomalaisten – etujen ajaja.


Salla Laurilehto
1. Ei pitäisi, mutta kylläkin jonkinlainen rauhanturvakoneisto. Kun EU:n taloudellinen valta kasvaa, vahvistuu eurooppalainen keskus, joka ottaa itselleen osan YK: n ja Naton tehtävistä. Meillä ei enää ole kuitenkaan kylmää sotaa, mistä johtuen EU voisi hoitaa perinteisen rauhanturvatoiminnan kaltaisia tehtäviä. Tärkeää on, että jokainen jäsenmaa hoitaa oman turvallisuuspolitiikkansa. Niin kauan kuin Yhdysvallat ja Nato ovat keskeisiä toimijoita Euroopassa, Suomen pitää pysyä kuviossa ulkopuolisena tarkkailijana.
2. Lähden siitä, että EU:n täytyy olla vahva itsenäisten valtioiden liitto. Parlamentille pitäisi kuitenkin antaa nykyistä enemmän päätäntävaltaa suhteessa ministerineuvostoon. Nykyinen kolmikanta komission, ministerineuvoston ja parlamentin välillä pitää säilyttää. EU:n päätäntävaltaan kuuluvia asioita pitää voimakkaasti karsia. Sen tulee keskittyä selkeästi monikansallisiin asioihin, jotka ajavat Euroopan tasapainoisen kehittymisen ja rauhan asiaa.
3a. Tukee. 3b. Tukee. 3c. Tukee. 3d. Tukee. 3e. Heikentää Suomen näkökulmasta, tukee unionin ja koko maailman näkökulmasta. 3f. Tukee Suomen ja unionin kohdalla, globaalisti heikentää.
4. En, mutta kehittäisin paikallisrahan pakolliseksi. On hyvä, että isolla alueella on yksi toimiva rahayksikkö. Tällä korollisella rahalla ei kuitenkaan tulisi hoitaa ihmisen elämän kaikkia osa-alueita.
5. Suomalainen vihreä edustaja. Ensisijaisesti tietysti suomalainen, mutta kyllä myöskin hyvin vihreä.


Uma Aaltonen
1. Mielestäni EU:n kriisinhallintakoneistoon voisi sisältyä mahdollisten ympäristöuhkien torjunta, ei vaan aseellisten selkkausten ehkäisy ja hoito. Suomen tulisi tarjota osaamiensa alojen taitoja. Toivoisin Suomen armeijan kouluttavan rauhanturvajoukkoihinsa myös miinakoiria, jotka nopeuttavat ihmisten paluuta konfliktien jälkeen ja ehkäisevät terveyden tai hengen menettämistä.
2. Yhteistyötä voi tiivistää olematta liittovaltio.
3. Kun tarkkana ollaan ja työtä tehdään, niin EU tukee myönteistä kehitystä ympäristön, naisten ja miesten tasa-arvon, kehitysyhteistyön ja ihmisoikeuksien kannalta, mutta heikentää sosiaalista ja alueellista yhdenvertaisuutta.
4. En tahtoisi tai osaisi olla diktaattori, tahtoisin yhteisen päätöksen.
5. Olisin suomalainen vihreä ja vihreä suomalainen, ei niissä ole ristiriitaa tai kilpailutilannetta.


Leena Kuha
1. EU:lla on hyvä olla yhteinen rauhanturva- ja kriisinhallintavalmius. Suomen ei kuitenkaan tulisi osallistua rauhaanpakottamiseen, vaan pysyä puolueettomana ja lähettää vain rauhanturvajoukkoja. Ennen kaikkea toivoisin, ettei aseita käytettäisi lainkaan.
2. En halua, että EU kehittyy liittovaltioksi. Aluepoliittista päätösvaltaa pitäisi pikemminkin palauttaa alueille itselleen.
3. Ympäristöä, tasa-arvoa, kehitysyhteistyötä, ihmisoikeuksia ja sosiaalista yhdenvertaisuutta koskevissa kysymyksissä EU tukee kehitystä Euroopassa ja Suomessa, mutta antaa vain hyvän esimerkin muulle maailmalle. Alueellista yhdenvertaisuutta EU ei tue niillä alueilla, joiden ominaispiirteitä ei tunneta eikä huomioida – esimerkkinä Oulun seutu, jonka pelloilla pitäisi kylvää kun ne vielä ovat lumessa.
4. Voisin irrottaa. Emu ei ole vielä täysin näyttäytynyt suomalaisille, eikä se jätä Suomelle riittäviä keinoja, jos alkaa mennä taloudellisesti huonommin.
5. Olen suomalainen, joka edustaa vihreitä arvoja.


Pia Nykänen
1. EU:lla tulee olla oma kriisinhallintakoneistonsa, jonka perustana on Etyj. Se toimii demokratian turvaamiseksi, ihmisoikeuksien puolustamiseksi ja erilaisten kriisien ehkäisemiseksi. Myös ympäristökysymykset ja huumerikollisuuden torjunta ovat osa kriisien hallintaa. Suomen tulee olla sotilaallisesti liittoutumaton ja säilyttää oma sotilaallinen maanpuolustuksensa, mutta myös osallistua siviilirauhanturvajoukkojen toimintaan vapaaehtoispohjalta. Natoon Suomen ei tule liittyä, eikä EU:n turvallisuuspolitiikkaa tule perustaa Naton toimintaan. Parasta olisi, jos EU-maat eivät olisi lainkaan Nato-maita, vaan turvallisuusjärjestelmä olisi tykkänään EU:n sisäinen, ja suhteet muihin järjestöihin ja ulkovaltoihin hoidettaisiin diplomaattisesti ja poliittisesti.
2. Liittovaltiokehitys ei ole mikään reaalinen uhka. Jäsenmaiden itsenäisyys on mahdollista säilyttää vaikka EU:n parlamentin demokraattista valtaa lisättäisiinkin.
3. EU:n päätösvalta ja kehityksen suunta on kiinni siitä, ketä sinne päättäjiksi valitaan! 3a. Tukee. 3b. Tasa-arvokomissaari tarvitaan!. 3c. Myönteinen kehitys on mahdollista, mutta jäsenmaiden sitoutuminen ratkaisee. 3d. Etenkin laajenemiskysymyksissä EU:n myönteinen asennoituminen on tärkeää 3e. Heikentää. Talouden ylivalta ajaa sosiaaliseen epätasa-arvoon. 3f. EU tukee alueellista yhdenvertaisuutta.
4. En, koska siihen ei ole perusteltua syytä.
5. Tottakai ajan Suomen etua. EU:n parlamentissa ei kuitenkaan voi ajaa vain oman paikkakuntansa tai maansa asiaa, vaan asioita on ajateltava ja tiedostettava laajemminkin.


Zahra Ali Abdulla
1. Ei. Kriisejä tulisi ehkäistä ennakolta. Demokratian puute ja suuret tuloerot ovat usein kriisien taustalla. Myös koulutus on avainasemassa: opettamalla inhimillisyyttä ja harmonisuutta voidaan vaikuttaa tulevien sukupolvien maailmankuvaan.
2. En kannata liittovaltiokehitystä: Suomen itsenäisyyttä ei saa antaa pois. On muistettava myös, että EU ei ole koko maailma. Kehitysmaapolitiikka on olennainen ja toivottavasti kasvava osa EU:n ulkosuhteita.
3a. Tukee. 3b. Heikentää. 3c. Tukee. 3d. Tukee. 3e. Heikentää. 3f. Riippuu siitä, mistä puhutaan – Suomesta, unionista vai koko maailmasta.
4. En haluaisi olla diktaattori, mutta Emusta Suomen tulisi irrottautua. Rahaliitto on Suomelle uhkarohkea yritys. Myös markan häviäminen kosketti kovasti. Jos Emu epäonnistuisi, se koskettaisi Suomea aivan erityisesti, koska Suomi on pieni maa ja riippuvainen muutamasta vientituotteesta.
5. Sekä – että, riippuisi tilanteesta.


Timo Permanto
1. Etyjin roolin roolin vahvistaminen Euroopan turvallisuuspoliittisena orgaanina tiiviissä yhteistyössä YK:n kanssa. Sotilaallista ulottuvuutta tähän koneistoon tulisi sisällyttää varoen. EU:n tulisi olla mahdollisimman laaja sisältäen mieluiten myös Venäjän, ennenkuin Euroopan yhteisiä puolustusvoimia voidaan ryhtyä rakentamaan. Tulisiko EU:n kytkeytyä tiiviimmin Natoon siten, että jäsenmaat pikkuhiljaa liittyvät Naton jäseniksi, on hyvin ongelmallinen asia. Tietysti jos visiona olisi, että kaikki maailman maat olisivat Naton jäseniä!
2. Olen ollut sitä mieltä, että EU:n pitäisi olla itsenäisten kansallisvaltioiden yhteistyöelin. Nyt liittovaltioajatuskin on alkanut näyttää "mahdollisemmalta". Voisi jopa olla niin, että pienen maan mahdollisuus vaikuttaa euroopan laajuisiin kysymyksiin olisi liittovaltiossa parempi.
3. Joka kohtaan voisi vastata tukee tai heikentää. Nämä kaikki ovat asioita, joissa EU:n pitäisi tehdä nykyistä määrätietoisempaa ja näitä osa-alueita tukevaa politiikkaa. Toinen kysymys on sitten vielä se, minkä roolin EU haluaa ottaa maailmanpolitiikassa globaalin tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolustajana.
4. Kyllä tässä vaiheessa. Ensin pitäisi EU:n piirissä sopia pitävästi ainakin yhteisestä talous-, sosiaali- ja työllisyyspolitiikasta. Nyt on se vaara, että rahaliitto antaa yhä suuremman vallan hallitsemattomalle markkinavoimien temmellykselle.
5. Suomalainen kulttuuritausta ohjaa tietysti toimiani vahvasti, mutta se vihreä politiikka, jota tulisin ajamaan, olisi tietoisissa valinnoissa pääosassa. Tässä ei ole mitään vastakkainasettelua.


Iida Simes
1. EU:lla pitää olla rauhantyöhön perustuva kriisinhallintakoneisto, ei vahvaa Nato-tyyppistä sotilasvoima-apparaattia. EU:n on tuettava ydinaseriisuntaa ja ydinsulkusopimusta. Kriisienhallinnan on painotuttava kriisien ennaltaehkäisyyn. Suomen roolina tulee olla perinteinen rauhanturvatyö.
2. Europarlamentin valtaa suhteessa kansallisiin parlamentteihin ei tule lisätä! Kansallisen päätöksenteon on oltava vahvaa. Sen sijaan europarlamentin valtaa suhteessa komissioon tulee lisätä ja komission kollegiaalisuus on purettava.
3. Ympäristöasioissa, kehitysyhteistyössä sekä sosiaalisessa ja alueellisessa yhdenvertaisuudessa EU heikentää myönteistä kehitystä. Miesten ja naisten tasa-arvo on EU:n alueella huonompi kuin Suomessa, joten EU-tasolla tukee, mutta Suomessa heikentää. Ihmisoikeuksien kehitys jää nähtäväksi.
4. Irrottaisin Suomen Emusta. En pidä järkevänä sitä, että Suomen pankilta siirretään valtaa ylikansalliselle keskuspankille.
5. Olisin ensisijaisesti suomalainen vihreä edustaja. En pysty tiputtamaan kumpaakaan määrettä toissijaiseksi.


Atik Ismail
1. Kaikista tärkein on kriisien ennalta ehkäisy. Ehkä tärkeintä on saada yhteisymmärrystä eri kulttuurien ja uskontojen välille. Mielestäni Etyjin ja YK:n roolia maailman turvallisuusjärjestelmässä pitäisi vahvistaa. En kaipaa eurooppalaista armeijaa. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että Nato vekka Euroopasta.
2. Kysymys liittovaltiosta on vaikea. Haluaisin kysyä asiaa suoraan kansalaisilta. Edelleen politiikan instituutioista puuttuu avoimuutta.
3a.Suomen kohdalla heikentää. 3b. Naisten ja miesten tasa-arvosta vouhotetaan Suomessa liikaa, pääasia, että on ihminen. 3c. Kehitysmaille anteeksi velkoja. 3d. Erittäin hankala kysymys. 3e. Tulisin kamppailemaan EU:n rahat kaupunkeihin. 3f. Väestöpako etelän kaupunkeihin huolestuttaa Suomessa.
4. En osaa siihen sanoa juuta enkä jaata. Siitä olen onnellinen, että Emusta on puhuttu paljon ja ihmisille on jaettu informaatiota.
5. Ennen kaikkea vasemman laidan vihreä edustaja.


Pietari Jääskeläinen
1.EU:n tulee varautua erilaisiin kriiseihin myös tulevaisuudessa. EU:n rooli on ennaltaehkäisevä, neuvotteleva, sovitteleva. Suomen rooli on sama. Puolueettoman Suomen tulee tarjota kaikkea apuaan rauhan säilymiseksi. EU:lla ei tule olla omia joukkoja. YK:n roolia vahvistettava aseellisten konfliktien ratkaisemiseksi rauhanturvajoukkojen toimintaa kehittämällä.
2. EU:sta ei tule luoda liittovaltiota, vaan kansallinen päätösvalta tulee säilyttää erityisesti kansalaisten "arkea" koskevissa kysymyksissä. Integraation lisääminen tietyissä kysymyksissä on paikallaan; ympäristönsuojelu, "sosiaalisen ulottuvuuden"– työttömyyden hoidon ja sosiaaliturvan takaaminen kaikille – vahvistaminen, kansainvälinen rikollisuus jne.
3a. Tukee. 3b. Tukee ja heikentää. 3c. Tukee. 3d. Tukee ja heikentää. 3e. Heikentää 3f. Heikentää.
4. Emun talouspolitiikka on heikentänyt jäsenvaltioiden hyvinvointivastuuta kaikista kansalaisistaan. EU-maissa kansalaisten eriarvoisuus, tuloerot, köyhyys ovat kasvaneet. Erityisen vaikea tilanne on Suomessa, jossa valtion vastuu kansalaisten perusturvasta ja -palveluista on erityisen suuri. Tämä vastuu on murentumassa, koska "vaadittu" veroasteen alentaminen leikkaa eniten vähäosaisten turvaverkkoa.
5. Suomalainen, vihreä edustaja.


Alexis Kouros
1. Pitäisi. Sellainen joka perustuu kriisien ennakointiin ja ehkäisyyn rauhanomaisin keinoin. Suomen puolueettomuus on arvokas tekijä meidän kansainvälisen roolimme korostamisessa. Naton aika on ohi, Euroopalle oma, uudenlainen sotilasliitto, joka perustuu täydelliseen puolustukseen ja ensihyökkäyksestä kieltäytymiseen, josta on sopimus muun maailman kanssa.
2. Tähän on liian aikaista ottaa kantaa, EU on vielä lapsenkengissä.
3. Tärkeämpää mielestäni on se, mihin suuntaan EU:ta voidaan kehittää. EU voi tukea kaikkia mainittuja asioita, jos vain oikeat ihmiset tekevät päätökset.
4. En. Emu-keskustelu on kuin taakse katsomista eteenpäin kävellessä.
5. Vihreä.


Juha Föhr
1. Pitäisi, mutta luulen EU:n tukeutuvan Natoon, koska täysin oman luominen tulisi liian kalliiksi ja olisi kuitenkin monella tavalla päällekkäinen Naton kanssa. EU ei kuitenkaan saa jäädä USA:n juoksupojaksi – Natoa pitää kehittää niin, että siinä on vahva eurooppalainen ulottuvuus.
2. Kansalaisten pitää olla keskeisiä toimijoita EU:ssa. Saattaa olla, että tämän varmistamiseksi on rakennettava jonkinlaista liittovaltiota. Jäsenvaltioiden ja niiden hallitusten tiivistyvällä yhteistyöllä pitää olla parlamentaarinen kontrolli.
3. Riippuu siitä, otetaanko Suomen, EU:n, eurooppalainen vai globaali näkökulma. Euroopan parlamentissa edustetaan EU:n jäsenvaltioiden kansalaisia, joten: 3a. Tukee. 3b. Tukee, mutta voi Suomen näkökulmasta heikentääkin. 3c. Tukee, yhdessä on mahdollista saada enemmän aikaan. 3d. Tukee. 3e. Tukee, mutta edellyttänee sosiaaliturvan jonkinasteista yhdenmukaistamista, mikä taas saanee vastaansa liittovaltiolla pelottelijat. 3f. Tukee. Unionilla on paremmat mahdollisuudet hallita globalisaation tuomaa rakennemuutosta.
4. Julkista taloutta ei voi enää rahoittaa inflaatiolla ja devalvaatioilla. Emussa olemme entistä enemmän ageeraava, emme pelkästään reageeraava maa. Talouspolitiikan uskottavuus ja läpinäkyvyys lisääntyvät.
5. Suomenkin etu turvataan parhaiten niin, että koko unionia kehitetään tasapainoisesti. Parlamentissakin istutaan ideologioittain eikä maittain. Olen siis ensisijaisesti vihreä, muttei aikomukseni ole kansalaisuuttakaan vaihtaa ennen kuin Euroopan kansalaisuus on mahdollinen. Vastustan nurkkakuntaista nationalismia ja varsinkin sen käyttämistä vaaliaseena.


Arja Vasama
1. Tärkeintä olisi luoda kriisinhallintakoneisto, jolla voisi toimia YK:n mandaatilla. Venäjää ei saa unohtaa! Suomella on pitkä kokemus rauhanturvaamistehtävistä ja hyvä maine puolueettomana maana, joita kumpaakin ominaisuutta voinee käyttää hyväksi eurooppalaisen 'maailmanpoliisin' luomisessa. Toivoisin kuitenkin, että keskityttäisiin enemmän ennaltaehkäisevään rauhantyöhön.
2. Liittovaltiokehityksellä on mielestäni turha pelotella. Liittovaltio ei ole itseisarvo, muttei myöskään mikään mörkö. Tärkeintä on, kykeneekö euroalue kehittymään luonnon ja ihmisen kannalta kestävään suuntaan ja tukemaan rauhanomaista kehitystä myös muualla maailmassa.
3a. Tukee. 3b. Tukee. 3c. Tukee. 3d. Tukee. 3e. Tukee. 3f. Tukee.
Nämä vastaukset ovat toiveajattelua. Unionin pitäisi tukea myönteistä kehitystä näissä asioissa, siksi sinne pitää saada mahdollisimman paljon vihreää väriä. Politiikan tehtävä on nostaa ympäristö- ja sosiaalipolitiikka keskeisimmiksi toiminta-alueiksi – euroaluetta ei saa kehittää vain talouden ehdoilla.
4. Tällä hetkellä en. Emu-päätös näyttää olleen oikea ratkaisu.
5. Suurimmaksi osaksi olisin vihreä, mutta joihinkin asioihin suomalaisen on muun muassa maamme pohjoisen sijainnin takia suhtauduttava eri tavoin kuin keskieurooppalaisen. o



ETUSIVULLE