Vihreiden johto ottaa jatkoajan/ Vihreä Lanka 21.5.1999

Vihreiden johto ottaa jatkoajan
Jyri Tyynelä

MELLAKKAPOLIISIA tuskin tarvitaan turvaamaan yleistä järjestystä Forssassa ensi viikonloppuna, kun Vihreän liiton edustajat saapuvat paikkakunnalle pitämään vuosikokoustaan. Jo toisen kerran hallitusvastuuseen astunut puolue on tällä hetkellä sisäisesti yhtenäisempi kuin koskaan aikaisemmin historiansa aikana.
    Tammikuussa 1998 tehdyn Emu-päätöksen jälkeen vihreät ovat olleet poikkeuksellisen yksimielisiä harjoitetun politiikan linjasta. Nyt yksimielisyys vallitsee myös henkilökysymyksissä. Forssassa puolueen operatiivinen johto eli puheenjohtaja Satu Hassi ja puoluesihteeri Ari Heikkinen uudistavat kaksivuotiset mandaattinsa käytännössä ilman soraääniä. Kummallekaan ei ole ilmoittautunut yhtään vastaehdokasta. Johdolle halutaan antaa työrauha tilanteessa, jossa alkava EU-puheenjohtajuus ja kolmet vaalit reilun vuoden sisällä venyttävät puolueen resurssit äärimmilleen.

Tehtävien yhdistämistä kokeillaan
Vihreille tärkeä rotaatioperiaate puolueen luottamustoimissa ilmeni vielä vuosikymmenen alussa siten, ettei liiton puheenjohtaja saanut olla yhtä aikaa kansanedustaja. Periaate kumottiin vuoden 1992 puoluekokouksessa.
    Nyt puolueen puheenjohtajan mukanaolo maan hallituksessa nähdään kentälläkin voittopuolisesti hyvänä asiana. Käytäntö lisää vihreiden uskottavuutta hallituksessa ja joustavoittaa tiedonkulkua kentän suuntaan. Ainoa ongelma on tehtävien yhdistämisestä yhdelle ihmiselle kasautuva valtava työtaakka.
    "Tietenkin tämä tarkoittaa sitä, että en ole kantamassa puolueen ideointivastuuta yhtä yksityiskohtaisesti kuin ennen ministeriksi tuloa. Jos näyttää siltä, että molempien tehtävien hoitaminen on minulle liikaa, voin luopua puolueen puheenjohtajuudesta jo vuoden kuluttua", Hassi toteaa.
    Sääntöjen mukaan sama henkilö voi istua liiton hallituksessa tai valtuuskunnassa korkeintaan neljä vuotta peräkkäin, joten kahden vuoden kuluttua Hassille joka tapauksessa valitaan seuraaja.
    Samojen pykälien perusteella Erkki Pulliainen jättää Forssassa puoluehallituksen ja Kimmo Louekari väistyy valtuuskunnan puheenjohtajan paikalta.

Vastuuta hallitukselle
Hassi korostaa, että vihreillä puolueen johtaminen on aina ollut tiimityötä. Puheenjohtajan kiireisyys siirtää päivänpoliittista vetovastuuta ennen kaikkea puoluehallituksen harteille.
    "Kaikki asiat, jotka on viety hallitukseen tähän saakka, on yritetty valmistella puolueen puheenjohtajan ja puoluesihteerin kesken etukäteen. Nyt tästä käytännöstä luovutaan suosiolla. Jatkossa valmistelu tapahtuu varapuheenjohtajien kanssa", Heikkinen kertoo.
    Liiton kolmesta varapuheenjohtajasta Erkki Pulliainen ja Timo Rusanen eivät asetu enää ehdolle. Sen sijaan eduskuntaan maaliskuussa valittu Kirsi Ojansuu haluaa uusia mandaattinsa. Varapuheenjohtajaehdokkaiksi ovat ilmoittautuneet myös puoluehallituksen jäsen Kalle Könkkölä ja Helsingin vihreiden puheenjohtaja Otto Lehtipuu Helsingistä sekä Kaakkois-Suomen vihreiden varapuheenjohtaja Harriet Lonka Kouvolasta.
    Mielenkiintoisin äänestys Forssassa käytäneen valtuuskunnan puheenjohtajan paikasta. Kisaan on ilmoittautunut neljä ehdokasta: kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Pekka Sauri Helsingistä, kansanedustaja Erkki Pulliainen Oulusta, Varsinais-Suomen vihreiden puheenjohtaja Eeva Ahlgren Turusta ja valtuuskunnan jäsen Sulevi Riukulehto Ähtäristä.

Valtuuskunnan
täytyy näkyä

"Vihreä liitto on nyt hallituspuolueena uudessa tilanteessa. Valtuuskunta on entistä enemmän se elin, joka linjaa vihreää politiikkaa Suomessa, varsinkin kun puolueen puheenjohtaja on erittäin tiukasti sidottu ympäristöministerin tehtäviin EU-puheenjohtajuuskaudella", Sauri sanoo.
    Saurin tavoitteena on tehdä valtuuskunnasta entistä vahvempi keskustelufoorumi myös kokousten välillä. Yksi keino on aktivoida valtuuskunnan omaa sähköpostilistaa Valtua. Myös Ahlgren ja Riukulehto haluavat jämäköittää valtuuskunnan otetta vihreän politiikan vetäjänä.
    "Valtuuskunta antaa tuen hallituksen politiikalle. Jokainen päätöksentekijä tarvitsee jonkun foorumin, missä asioista voidaan yhdessä keskustella. Politiikka ei saa henkilöityä niin, että se jää vain yhden ihmisen harteille", Ahlgren sanoo.
    Kentällä ollaan yleisesti tyytyväisiä valtuuskunnan avoimeen ja keskustelevaan päätöksentekokulttuuriin. Valtuuskunta on tähän asti valinnut puheenjohtajansa keskuudestaan. Nyt valinta tehdään ensimmäistä kertaa puoluekokouksessa.
    "Valtuuskunta on parhaimmillaan ohjelmatyötä tekevä ja suuria suuntaviivoja vetävä porukka, jonka valtakunnallisesti tunnettu, taitava ja arvostettu puheenjohtaja toimii yhtenä puolueen kasvona myös julkisuudessa. Nykyinen puheenjohtaja on jäänyt sisäiseksi toimihenkilöksi", Lehtipuu lausuu ääneen monen esittämän kritiikin.

Helsinki vastaan muu maa
Valtuuskunnan puheenjohtajavaalissa Sauri on Helsingin vihreiden ehdokkaana. Ahlgrenilla on Varsinais-Suomen piirin ja Riukulehdolla Vaasan piirin tuki takanaan. Pulliaista kannattaa Itä- ja Pohjois-Suomen vihreiden epävirallinen yhteistyöelin Susirajan vihreät.
    "Edellisellä hallituskaudella tehtiin aluepoliittisesti hirveitä päätöksiä syrjäalueiden asukkaiden ja kuntien kannalta, mikä näkyi eduskuntavaaleissa. Vihreät saivat turpiinsa kaikkialla muualla paitsi suurissa kaupungeissa. Esimerkiksi Kainuussa puolet äänistä menetettiin", valtuuskunnan jäsen Timo Krogerus jyrisee.
    Puoluejohto on tiedostanut ongelman ja haluaa kääntää trendin viimeistään kunnallisvaaleissa. Liiton ensi vuoden budjettiin tulee piireille ja muille jäsenyhdistyksille jaettavaa rahaa yli 200 000 markkaa lisää edellisvuosiin verrattuna. Tuella halutaan vahvistaa puolueen paikallisorganisaatioiden toimintaan maakunnissa. Nyt valittava puoluehallitus päättää myöhemmin tuen jakokriteereistä.
    Susirajan vihreiden tavoitteena on nostaa muuttotappioalueiden näkökulmaa esille vihreään politiikkaan. Ainakaan toistaiseksi kovin konkreettisia vaatimuksia liiton suuntaan ei ole esitetty, mikä osaltaan varmasti johtuu resurssien puutteesta.
    "Avainkysymys on se, miten onnistumme rekrytoimaan vihreisiin varteenotettavia ja vakavia poliittisia kykyjä myös maaseudulta. Uskottavuuden pitää tulla maakunnista ja kentältä. Sitä ei voida rakentaa Helsingistä käsin", Riukulehto sanoo. o



ETUSIVULLE