Kansanvalta nousee pohjalta / Vihreä Lanka 14.5.1999

Kansanvalta nousee pohjalta
Joonas Pörsti

ONKO ALUEELLINEN edustavuus niin tärkeää, että se saa syrjäyttää poliittisen suhteellisuuden ja viime kädessä kansalaisten yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden? Eikö yhden, koko maan kattavan vaalipiirin järjestelmä tekisi eduskuntavaaleissa nykyistä paremmin oikeutta vähäväkisten maakuntien ja marginaaliryhmien edustajille – ja lopettaisi vaaliliitoilla keplottelun?
    Dosentti Pertti Timonen puuttui vaalipiirijaon ongelmiin Tulevaisuutena demokratia -seminaarissa maanantaina. Vihreän liiton demokratiapoliittisen työryhmän ja vihreän eduskuntaryhmän kokoamassa seminaarissa käytettiin vaalijärjestelmän ohella puheenvuoroja demokratian muistakin kulmakivistä: päätöksenteon avoimuudesta, tasa-arvosta ja kansalaisjärjestöjen asemasta. Puhujia yhdisti huoli edustuksellisen demokratian sopeutumisesta muuttuviin yhteiskunnallisiin ja alueellisiin oloihin.

Yhteen vaalipiiriin?
Timonen epäili, että alueellisilla tekijöillä ei ole äänestäjille niin suurta merkitystä kuin nykyisessä järjestelmässä oletetaan.
    "Jos meillä olisi valtiosääntöoikeus, mitähän se vastaisi pohjoiskarjalaisen äänestäjän valitukseen, että tämän äänellä ei ole yhtä suurta painoarvoa kuin uusmaalaisen äänellä? Nouseehan äänikynnys Pohjois-Karjalassa 12,5 prosenttiin ja Uudellamaalla vain kolmeen prosenttiin."
    "Onko kansalainen ylipäätään alueellinen eläin, jolla on tietty reviiri", Timonen kyseli. Hän ihmetteli, miksei alueellisen edustavuuden sijasta voisi ajatella ikään, sukupuoleen tai luokkaan perustuvaa edustavuutta.
    Koska myös jako neljään tasavahvaan vaalipiiriin tuottaa äänestäjille samastumisvaikeuksia, Timonen kertoi päätyneensä yhden vaalipiirin järjestelmään. Se parantaisi vaalien suhteellisuutta ja äänestäjien valinnanvaraa ja kasvattaisi todennäköisesti äänestysaktiivisuutta. Myös ehdokkaat olisivat tasa-arvoisemmassa asemassa, ja edustajien taso saattaisi joissain tapauksissa kohentua.

Maakuntien taisto
tuimenisi

Seminaariyleisö laski nopeasti, että aidosti suhteellisella vaalitavalla esimerkiksi vihreillä olisi nykyisten 11 sijasta 14 kansanedustajaa.
    Valtakunnallisen vaalipiirin haittapuoliksi Timonen listasi raskaamman vaalikamppailun ja pääkaupunkiseudun julkkisten nauttiman etulyöntiaseman heitä suosivan median vuoksi. Myös maakuntamediat saattaisivat ryhtyä aktiivisempaan vaalitaisteluun puolustaakseen omia ehdokkaitaan.
    "Alueellinen jakauma voisi olla uuden järjestelmän takia aluksi epätasaisempi, mutta korjautuisi pienellä viipeellä äänestäjien havahtuessa muuttuneeseen tilanteeseen", Timonen arvioi.

Eurovaaleista mallia
Toisena mahdollisena vaalijärjestelmänä Timonen pitää tulevien europarlamenttivaalien vaalitapaa, jossa paikat jaetaan puolueiden kesken valtakunnallisen äänimärän perusteella. Tämän jälkeen paikat voitaisiin jakaa vaalipiireittäin puolueiden sisällä.
    Äänestäjiä houkuttelisi äänestyspaikoille tieto siitä, että oman vaalipiirin paikkamäärä riippuu vaalipiirissä annettujen äänien määrästä.

Suhteellista tasa-arvoa
Äänivalta ry:n puheenjohtaja Jiri Räsänen asetti puolestaan kyseenalaiseksi käytössä olevan d'Hondtin vaalitavan.
    "Suhteellisuuden ideologinen perusta on tasa-arvossa, mutta vaalijärjestelmä antaa käytännössä isoille puolueille muutaman prosentin yliedustuksen", Räsänen arvioi. Monissa maissa suhteellisuutta korjataan tasausjärjestelmällä: muutamia paikkoja jätetään varalle, ja niitä jaetaan vaalijärjestelmästä eniten kärsineille pienille puolueille.
    Räsänen muistutti, että kansalaisten mielipidelinjat kulkevat monissa tärkeissä asioissa puolueiden sisällä, ei niiden välillä. Hän suositteli itse "suhteellista täsmävaalia", jossa äänestäjä merkitsee äänestyslappuun yhden ehdokkaan sijasta listan paremmuusjärjestykseen asettamiaan ehdokkaita. Listaan voi merkitä myös eri puolueiden edustajia. Jos ensimmäiseksi merkitty ehdokas ei saa tarpeeksi ääniä päästäkseen läpi, ääni siirtyy listassa seuraavalle.

Täsmävaali vie
ruohonjuuritasolle

Suhteellisessa täsmävaalissa vältytään siltä, että äänestäjälle epämieluisa ehdokas menee läpi puolueen yhteistilille kulkeutuneella äänellä.
    "Kansalaiset vierastavat puolueiden valtaa, mutta haluaisivat vahvistaa eduskunnan asemaa. Suhteellisen täsmävaalin puitteissa tämä olisi mahdollista", Räsänen sanoi.
    "Ehdokasasettelulla ja vaalimenetelmällä voidaan vaikuttaa koko poliittisen järjestelmän dynamiikkaan. Suhteellinen täsmävaali voisi johtaa tiukkojen puoluerajojen höllentymiseen. Samalla kuilu puolueiden ja ruohonjuuritasojen liikkeiden välillä madaltuisi."
    Täsmävaalia on sovellettu Englannissa ja Maltalla. Järjestelmä on ollut teknisesti vaativa, koska se on edellyttänyt äänestyslippujen moninkertaista laskemista. Tietotekniikka on kuitenkin tuonut mahdollisuuksia, jotka ovat vielä tältä osin hyödyntämättä.
    "Vaalijärjestelmä vaikuttaa keskeisesti siihen, minkä luonteisia puolueita valitaan ja miten valitut kansanedustajat mieltävät työnsä", Räsänen summasi.

Suoraa demokratiaa,
suoraa puhetta

Edustuksellisesta demokratiasta käytyä keskustelua täydensi tutkija Maija Setälän kuvaus eriasteisten kansanäänestysten asemasta Euroopan maissa tällä vuosisadalla. Kansanäänestyksiä on vältelty, koska niiden on ajateltu edustavan enemmistön tyranniaa tai erilaisten eturyhmien vallan tavoittelua. Kansan tietämättömyyttä on myös usein pidetty ongelmallisena.
    Italiassa ja Sveitsissä kansalaisilla on ollut oikeus tehdä aloite kansanäänestyksestä, ja sitä on myös käytetty ahkerasti. Äänestyksiä on puolustettu suoran demokratian ohella sillä, että ihmiset oppivat kommunikoimaan poliittisia näkemyksiään suoraan. Tällä linjalla oli maanantaisessa seminaarissa myös keskusteluun osallistunut europarlamentaarikko Heidi Hautala.
    "Suora demokratia johtaa osallistuvaan oppimisprosessiin. 2000-luvun valtiosääntöön on saatava neuvoa antavan kansanäänestyksen lisäksi päättävä kansanäänestys, kansanpäätös, jolla kansa joko hyväksyy tai hylkää parlamentin valmisteleman ehdotuksen", Hautala sanoi. o



ETUSIVULLE