Kun äiti synnyttää henkensä kaupalla / Vihreä Lanka 14.5.1999

Kun äiti synnyttää henkensä kaupalla

Asialla
Lääketieteen lisensiaatti Pirkko Kiviluoto työskentelee Väestöliitossa asiantuntijalääkärinä.
Pirkko Kiviluoto
LÄHES 600 000 NAISTA vuodessa kuolee raskauden, synnytyksen tai lapsivuoteen aikana. Heistä alle prosentti menehtyy kehittyneissä maissa. Äidin elinaikainen riski kuolla raskauteen tai synnytykseen on esimerkiksi Afrikassa 1/16 mutta Suomessa vain 1/4200.
    Safe Motherhood -aloitteen tavoitteena on vähentää äitiyskuolleisuus puoleen vuoteen 2000 mennessä. Kairon väestö- ja kehityskonferenssin toimintaohjelmassa ilmaistaan sama tavoite. Lisäksi vuoteen 2015 mennessä tulisi äitiyskuolleisuuden edelleen puolittua. Näyttää siltä, että tavoitteita ei vielä silloin saavuteta.
    Äitiyskuolleisuuden välittömät, lääketieteelliset syyt ovat kehitysmaissa samoja, joihin naiset täällä Suomessakin kuolivat yli sata vuotta sitten eli verenvuotoihin ja tulehduksiin. Erittäin huomattava on abortteihin liittyvä suuri kuolleisuus.

Koulutus ja tasa-arvo
auttaisivat

Korkean äitiyskuolleisuuden taustalla ovat köyhyys, lukutaidottomuus, naisten heikko asema, naisten huono terveydentila, sukupuolten välinen epätasa-arvo, sekä terveyspalveluiden huono saatavuus.
    Köyhien maiden välillä on huomattavia eroja äitiyskuolleisuudessa: maissa, joissa naisten asema ja koulutustaso on korkeampi, on äitiyskuolleisuus huomattavasti pienempi.Esimerkiksi Afganistanissa on äitiyskuolleisuusluku kymmenkertainen Vietnamiin verrattuna.
    Turvallisen äitiyden edellytyksiä ovat luonnollisesti hyvä raskauden aikainen seuranta ja hoito, sekä ammattitaitoisesti autettu synnytys ja hoito lapsivuoteen aikana. On tärkeää, että nämä palvelut voidaan tarjota kaikille odottaville äideille, sillä riskiäitien ja -raskauksien tunnistaminen on erittäin vaikeaa.
    Tärkeä osa järjestelmää ovat koulutetut kätilöt, joita tarvitaan riittävästi etenkin maaseudulla. Perinteiset kyläkätilöt, koulutettunakaan, eivät korvaa kätilöiden tarvetta. Heillä on toki oma roolinsa äitien ja synnyttäjien hoidossa. On erityisen tärkeää, että kätilöiden ja lapsenpäästäjien yhteistyö sujuu hyvin.
    Ei riitä, että hoitajat osaavat asiansa. Odottavan äidin on myös päästävä hoitajan luo. Matka ei saa olla liian pitkä, ja perheyhteisön tuki tarvitaan, jotta äidillä on aikaa hoitaa itseään. Palveluiden tulee myös olla laadultaan sellaisia, ettei naisen tarvitse pelätä saavansa tylyä kohtelua.

Miksi äitiyskuolleisuus
ei ole laskenut?

Safe Motherhood Initiative ei vuosina 1987–1997 ole onnistunut vähentämään äitiyskuolleisuutta. Se näyttää jopa joissakin kehitysmaissa nousseen. Toisaalta nousu selittyy parantuneella tilastoinnilla, joita ohjelma itse on tuottanut.
    Toisaalta taas tulosten saavuttaminen edellyttäisi nykyistä paljon suurempaa poliittista sitoutumista ja rahallista panostusta. Laajat ohjelmat, jotka pyrkivät kohottamaan naisten asemaa, parantamaan perusterveydenhuollon palveluita, perhesuunnittelua sekä hätätapausten hoitoa, ovat käytännössä vaikeita toteuttaa ja usein kustannuksiltaan ylivoimaisia.
    Lisäksi on havaittu, että kaikki keinot eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Esimerkiksi kyläkätilöiden koulutuksesta ei ole riittävää hyötyä, ellei hoidon porrastus ja yhteistyö eri tasojen välillä suju kitkattomasti. Myöskään raskaudenaikaiset seulonnat riskiäitien tunnistamiseksi eivät tuo apua ilman toimivaa terveydenhuoltojärjestelmää.

Lisää poliittista tahtoa
ja sitoutumista

Poliittinen sitoutuminen ja ohjelmien rahoitus on riittämätöntä. Toimiva terveydenhuoltojärjestelmä maksaa paljon, ja edellyttää panosta sekä maiden hallituksilta että avustavilta mailta. Poliittista tahtoa ja sitoutumista tarvitaan myös naisten aseman parantamiseen, joka osaltaan on turvallisen äitiyden edellytys. Siihen liittyy läheisesti naisten koulutustaso.
    Se osa turvallista äitiyttä, jonka toteuttaminen ei maksa paljon, on turvallinen abortti. Poliittista tahtoa ja sitoutumista se vaatii sitäkin enemmän. Maailman ei-toivotuista raskauksista yli puolet päättyy aborttiin ja yhdeksän kymmenestä ei-turvallisesta abortista tehdään kehitysmaissa. Niiden seurauksena 80 000 naista kuolee vuosittain — 80 000 turhaa kuolemaa, joiden estäminen ei maksa mitään.
    Ei-toivottuihin raskauksiin liittyvä korkeampi riski sairastua ja kuolla tulee räikeimmin esille maissa, joissa naisilla ei ole mahdollisuutta saada turvallista aborttia. Jos ihmisillä on riittävästi tietoa sekä hyvät mahdollisuudet saada raskauden ehkäisymenetelmiä, on aborttien tarve pieni. Jos edellä mainittuja edellytyksiä ei ole, voi abortin tarve nousta suureksi.

Turvallinen abortti
kuuluu köyhillekin

Maissa, joissa abortin saatavuus on lailla hyvin rajoitettu, tai jopa täysin kielletty, tehdään kuitenkin abortteja. Varakkailla naisilla voi olla mahdollisuus saada turvallinen abortti laittomastikin. Köyhillä ei ole tätä vaihtoehtoa, vaan he joutuvat turvautumaan puoskareiden apuun, tai yrittävät itse aikaansaada raskauden keskeytymisen. Seuraukset ovat yleensä vakavia, tulehdukset ja verenvuodot hengenvaarallisia. Kuolemien lisäksi ne aiheuttavat pysyviä jälkiseurauksia, kuten lapsettomuutta.
    Nepalissa laki ei salli aborttia missään olosuhteissa. Se on kielletty ja rangaistava teko myös, kun naisen henki on vaarassa raskauden vuoksi, tai kun raskaus on alkanut raiskauksen seurauksena. Nepalin naisvangeista kaksi kolmesta istuu tuomiotaan abortin takia. Tuomiot ovat pitkiä, usein 20 vuoden mittaisia.
    Turvallisen abortin saaminen kaikkien ulottuville vähentäisi äitiyskuolleisuutta huomattavasti. Vaarallisten aborttien aiheuttamien jälkiseurauksien hoitokustannusten väheneminen toisi myös merkittäviä taloudellisia säästöjä. Abortti on toimenpiteenä yksinkertainen, ja voidaan tehdä turvallisesti köyhissäkin oloissa.

Ihmisoikeus
ja sosiaalinen sijoitus

Safe Motherhood -ohjelman kymmenvuotisten kokemusten perusteella korostuu äitiys ihmisoikeutena, sekä taloudellisena ja sosiaalisena sijoituksena. Naisten vaikutusvallan ja valinnanmahdollisuuksien lisääminen on erityisen tärkeää.
    Nuorilla tulisi olla mahdollisuus saada seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvää tietoa, valistusta ja palveluita. Tämä mahdollisuus pitää olla riippumatta siviilisäädystä. Perheitä ja yhteisöjä tulee valistaa teiniraskauksien ja synnytysten riskeistä. Nuorilla tulee olla mahdollisuus siirtää ensimmäistä raskautta ajankohtaan, jolloin he ovat fyysisesti, psyykkisesti ja taloudellisesti valmiita äitiyteen.
    Koska jokainen raskaus voi sisältää riskejä, tulee raskaudenaikaisen seurannan ja synnytysten hyvän hoidon olla kaikkien ulottuvilla. Myös muiden lisääntymisterveyteen liittyvien palveluiden, kuten raskauden ehkäisyn, tulee olla hyvin saatavilla. Erityisesti vaarallisiin abortteihin liittyvät kuolemat ovat periaatteessa helposti estettävissä. Tärkeää on myös seurata edistymistä, sekä kiinnittää huomiota eri toimijoiden välisiin kumppanuussuhteisiin ja yhteistyöhön. o

Teksti on tiivistelmä esityksestä, joka pidettiin Väestö- ja kehitys seminaarissa "Kairon seurannasta EU-puheenjohtajuuteen".



ETUSIVULLE