Kannat kattoon ja hallitukseen / Vihreä Lanka 16.4.1999

Kannat kattoon ja hallitukseen
Päivi Sihvola

TIISTAI-ILTANA puheenjohtaja Satu Hassi saapuu Vihreän liiton hallituksen kokoukseen suu korvissa. "Nyt saa jo hymyillä", hän sanoo aplodien vaimennuttua. Salkkujakoon erittäin tyytyväinen Hassi pelkäsi näyttää liian iloista naamaa niin kauan kuin hallitusohjelman loppurutistus oli vielä kesken.
    Jos mahdollista, Hassin hymy on vielä leveämpi keskiviikkoiltana, kun vihreiden valtuuskunnan ja eduskuntaryhmän yhteinen kokous ensin yksimielisesti siunaa neuvotteluratkaisun ja sitten yhtä lailla yksimielisesti valitsee hänet ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeriksi.
    Hassi arvioi, että sisältöneuvottelut sujuivat koko ajan vihreiden näkökulmasta hyvin. Salkkujaossa oli sitten senkin edestä kamppailua. Lopulta vihreille tuli täsmälleen samanlainen kaksoissalkku kuin Pekka Haavistolla edellisessä hallituksessa sekä puolet toisesta sosiaali- ja terveysministerin salkusta. Tähän peruspalveluministerin tehtävään vihreät valitsivat Osmo Soininvaaran, joka äänestyksessä sai 31 ääntä. Toinen ehdokas eli Ulla Anttila sai seitsemän ääntä.

Vihreät kiittävät ohjelmaa
Vihreän liiton hallituksessa ja valtuuskunnassa suhtauduttiin salkkuihin ja ohjelmaan ikään kuin lievän ihmetyksen vallassa – että neuvottelutulos olikin näin hyvä! Puolueen hallitusneuvottelijoita ylistettiinkin vuolaasti. Valtuuskunnan turkulainen jäsen Osmo Kivivuori luonnehtikin, että "ennen vihreitä pidettiin riitaisina ja nyt tällä keskinäisellä kehumisella ei ole mitään määrää".
    Puoluesihteeri Ari Heikkinen vertaa hallitusohjelmaa siihen kymmenen kohdan listaan, jolla vihreät lähtivät vaaleihin: "Jos perustulosta olisi tullut pikkuisen selkeämpi kirjaus ja jos ympäristö- ja energiaveroista olisi saatu markkamääräiset tavoitteet, niin tulos olisi ollut melkein sata prosenttia".
    Energia- ja ympäristöverojen markkamäärät jäävät siis väännettäviksi budjettiriihissä. Ohjelmassa sanotaan, että "niitä nostetaan teollisuuden kilpailukyky kuitenkin huomioon ottaen". Hassi arvioi kuitenkin, että budjetin tasapainottamiseen energia- ja ympäristöveroja tullaan kyllä tarvitsemaan.
    Ylipäätäänkin vihreät ovat tyytyväisiä hallitusohjelman suuriin linjoihin, kuten työttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn tähtääviin toimiin – keskiössä on pitkäaikaistyöttömyys ja veronalennukset painottuvat pienituloisiin.
    Valtuuskunnan ehkä kriittisimmän puheenvuoron käytti Tapani Hietaniemi. Hän arvioi, että monet hyvät tavoitteet ovat kompromisseilla vesitettyjä. Vihreiden hallitustaival on hänen mukaansa joka tapauksessa "pieniä reformeja, keskisuuria konflikteja ja suuria turhaumia". Hänkin kannatti hallitukseen menoa, mutta "ilman illuusioita".

Optioministeri
rakentaa perustuloa

Sosiaali- ja terveysministeriön peruspalvelusalkku sopii hyvin perustulon kehittäjälle. Lisäksi hallitusohjelmaan kirjattiin vihreiden hellimä tavoite sosiaaliturvan, verotuksen ja palvelumaksujen remontista niin, että työhön kannustavuus ja sosiaalinen turvallisuus eivät ole ristiriidassa. Kahden vuoden päästä on siis vihreillä ja puolueen "optioministerillä" Soininvaaralla näytön paikka.
    "Vaikea juttu, mutta kun olemme tästä paljon räksyttäneet, niin nyt se on tehtävä. Meille on suoraan sanottu, että katsotaan nyt, kuinka siinä pärjäätte", sanoo Soininvaara. "Aika vaikeaan hommaan olette minut lähettäneet", Soininvaara kommentoi valintansa jälkeen.
    Vapaaehtoiselle isyyslomalle ei ohjelmassa varattu markkoja, mikä oli vihreille pettymys. Siitäkin kuitenkin kirjattiin, että hallitus selvittää millaiset mahdollisuudet on jatkossa hoitaa asia kuntoon.
    Vihreitä harmittaa sekin, että puolueen ajama samaa sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröinti tippui lopullisesta paperista pois kokoomuksen vaatimuksesta. Asiasta on kuitenkin Hassin mukaan suullisesti sovittu.

Itämeri korostuu
ohjelmassa

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tuija Brax arvioi, että tällä kerralla oli neuvotteluissa paljon helpompi saada ympäristönäkökulmia kirjattua ohjelmaan kuin neljä vuotta sitten. Kokouksissa on kiitetty erityisesti Itämeri-osaa. Siinä painotetaan myös typpilaskeuman merkitystä. Tämä tarkoittaa lähinnä maantieliikenteen saasteita.
    Kalankasvatuksen rehevöittävää vaikutusta puolestaan luvataan hillitä ohjaamalla laitosten sijoittamista tiukemmin sekä soveltamalla niihin parasta käytössä olevaan vesiensuojelutekniikkaa.

Ydinkysymyskin ratkesi
Vihreille tärkeä ydinvoimamuotoilu meni Hassin mukaan juuri niin kuin pitikin. Jos hakemus tulee, niin puolue on ilmoittanut toimivansa sitä vastaan joka käänteessä. Vihreät päättivät keskiviikkona, että jos hakemus tulee hallitukseen ja hallitus esittää sen hyväksymistä eduskunnalle, niin valtuuskunnan ja eduskuntaryhmän yhteiskokous kutsutaan välittömästi koolle punnitsemaan hallitusyhteistyön jatkoa.
    Hallitusohjelman energiaa käsittelevässä osiossa on liuta vihreiden tavoitepapereista tuttuja periaatteita kuten kotimaisten energialähteiden suosiminen ja maininta maakaasun käytön voimakkaasta lisäämisestä.

Kehitysyhteistyö
saa lisää rahaa

Kehitysyhteistyön määrärahat ovat edelleen nousussa eli yhteensä noin 450 miljoonaa markkaa koko hallituskaudella. Tämä kuitenkin edellyttää talouskasvua, koska summa perustuu siihen, että kehitysyhteistyön osuus bruttokansantuotteesta pysyy samana. Se on nyt 0,34.
    Keskiviikkoiltana Pekka Haavisto saattoi vielä kommentoida asiaa kehitysyhteistyöministerinä. Hän pitää markkamääräistä nousua hyvänä saavutuksena neuvotteluiden kireyteen nähden. Haavisto muistuttaa, että neljä vuotta sitten kehitysyhteistyön rahat päätettiin jäädyttää markkamääräisesti, mikä olisi merkinnyt niiden osuuden laskua. Hallitus kuitenkin asetti myöhemmin tavoitteeksi bruttokansantuoteosuuden nostamisen asteittain 0,4 prosenttiin. Yhdistyneiden kansakuntien suositus on 0,7 prosenttia.
    "Se on vielä kaukana", arvioi Haavisto nyt. Ohjelmassa tosin viitataan samaan tavoitteeseen löysästi.

Paikallista ja
globaalia politiikkaa

Niin sanottua Tobin-veroa ohjelmassa ei nimeltä mainita, mutta vihreiden vaatimuksesta todetaan, että "lyhyiden spekulatiivisten pääomaliikkeiden aiheuttamien häiriöt on selvitettävä".
    Luomu pinta-alan nostaminen jäi lopullisesta paperista pois. Vihreät olisivat toivoneet, että se olisi ollut kolmannes viljelyalasta vuoteen 2006 mennessä, kuten pohjapaperissa luki vielä viime metreillä. Aluepolitiikan osalta Erkki Pulliainen mainitsee erityisesti alueellisen osaamiskeskusverkoston tukemisen. o



ETUSIVULLE