Hallitustyö maistuu vihreille / Vihreä Lanka 9.4.1999

Hallitustyö maistuu vihreille
Lena Björklund

KIIRASTORSTAINA PIDETTY Vihreän liiton valtuuskunnan kokous osoitti, että puolueen jäsenet ovat ylpeitä vihreiden nelivuotisesta hallitustaipaleesta ja tyytyväisiä siihen. Yhtään poikkipuolista sanaa ei kuulunut, vaikka puheenvuoropyyntöjen tulva oli jatkuva neljän tunnin ajan.
    Varsinaisesti valtuuskunnan jäsenet, vahvistettuina vihreällä eduskuntaryhmällä, olivat koolla evästääkseen omiaan tulevissa hallituskuvioissa.

Satu Hassi on suosittu
Vihreän Langan painoon mennessä torstaina puolilta päivin hallitustunnustelija Paavo Lipponen oli jo muuttunut hallitusneuvottelijaksi. Viime hetkessä tuli tieto, että myös vihreät osallistuvat näihin neuvotteluihin.
    Mutta mikäli niin käy, kokoontuvat valtuuskunta ja eduskuntaryhmä päättämään ministerinimistä. Neljä vuotta sitten Pekka Haavisto valittiin vastaavassa kokouksessa ympäristöministeriksi äänestyksessä, jonka hän voitti kolminkertaisella äänimäärällä verrattuna Osmo Soininvaaran ja Satu Hassiin.
    Haavisto on kiitetty ja arvostettu vihreiden joukossa yhä. Toistetuin nimi kiirastorstain kokouksessa oli nyt kuitenkin Satu Hassi.

Vihreät normalisoituvat
Vihreiden erikoisuus verrattuna muihin puolueisiin, paikkojen kierrättäminen ja pyrkimys olla kasaamatta liian monta tehtävää yhdelle ja samalle ihmiselle, on saanut väistyä "normaalimman" puoluekäytännön tieltä.
    Jo Lex Haavistoksi ristitty päätös vuosikymmenen alkupuolelta tavanomaisti vihreiden käytäntöjä, kun päätettiin, että Haavisto saisi olla sekä kansanedustaja että puolueen puheenjohtaja. Häntä ennen Heidi Hautala jätti puoluepuheenjohtajuuden tultuaan valituksi eduskuntaan.
    Viimeinen normalisointi näyttää nyt olevan se, että vihreät muiden puolueiden lailla haluavat, että vähintäänkin heidän puheenjohtajansa on ministeri, mikäli puolue on hallituksessa.

Hyvin sujunut
hallitustyö tuntuu

Vaikka käytännöt ovat tavanomaistuneet, ei vihreiden keskusteluhalukkuus ole siitä kangistunut. Kiirastorstaina todella keskusteltiin politiikasta, arvioitiin eri esitysten vaikutuksia, esitettiin ensisijais- ja toissijaispainotuksia.
    Käyty keskustelu evästi vihreiden hallitusneuvottelijoita paitsi mahdollisten ministerisalkkujen suhteen, myös vastaamaan Lipposen antamiin kysymyksiin. Lehden painoon mennessä vihreiden neuvottelijat olivat jo ehtineet käydä keskusteluja tasavallan presidentin Martti Ahtisaaren kanssa, jättää vastauksensa Lipposelle, tavata hänet syventävässä keskusteluhetkessä ja saada tuntumaa siihen, kutsutaanko vihreät seuraavaksi hallitusneuvotteluihin.
    "Mitään sellaista ei tullut esiin, joka sulkisi pois sen, että selviäisimme jatkoon, mutta mikään ei ole varmaa", kommentoi Satu Hassi näkymiä heti keskiviikkoisen tapaamisen jälkeen.
    Hänellä on kokemusta edellisistäkin tunnusteluista ja neuvotteluista ja hän muistaa sen vierauden mikä ihmisten välillä tuolloin oli. Nyt tunnelma oli tyystin toinen.
    "Kyllähän näissä valmistelevissa neuvotteluissa selvästi tuntuu se, että tässä on nyt tehty neljä vuotta yhteistyötä", hän kuvasi vaikutelmia.

Pelkkä ympäristö-
näkökulma ei riitä

Yhdessä työskenteleminen luo yhteenhitsautumista, tutustuminen vähentää väärinkäsitysten mahdollisuuksia ja koetut vaikeudet kasvattavat keskinäistä solidaarisuutta. Mikään itsestäänselvyys ei silti hyvinkään toimineen hallituksen jatko ole.
    Vihreätkään eivät sulje itseään pois hallituksesta, jossa olisi mukana keskusta. Vihreiden ja keskustan kannat ovat lähellä toisiaan muun muassa energiapolitiikassa ja verotuksessa.
    Mutta puolueet myös muuttuvat koko ajan. Vihreillä painotus on tasaisesti siirtynyt pois pelkästä ympäristönäkökulmasta myös sosiaalipolitiikkaan, minkä lisäksi humanistinen korostus kasvaa. Siksi ei ollutkaan ihme, että kiirastorstain kokouksessa haluttujen ministerinsalkkujen joukosta löytyivät myös opetus- ja kulttuuriministerin salkut.

Vihreä rakenneuudistus
Vihreät kuitenkin näkevät varsinaisena missionaan yhteiskunnan rakenteellisen muuttamisen kestävän kehityksen suuntaan. Sillä tiellä yhtä tärkeitä vaikutuskanavia, ellei tärkeämpiä tavoitetta ajatellen, pidetään valtiovarainministeriötä ja kauppa- ja teollisuusministeriötä, joissa molemmissa saattaa tulevaisuudessa olla kaksi ministerinsalkkua jaossa.
    Niiden lisäksi korostettiin kiirastorstain kokouksessa liikenneministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön tärkeyttä.
    Vihreiden mielestä heillä olisi paljon annettavaa myös sosiaalipolitiikassa. Sosiaaliturvauudistuksen kannalta tärkeänä pidettiin näin ollen myös sosiaali- ja terveysministeriötä.
    Kokouksessa käyty käyty keskustelu osoitti, että vihreät pitävät politiikassa vaikuttamisesta ja että heillä on kunnianhimoa kehittyä siinä koko ajan.
    Toisaalta kestävän kehityksen edistäminen ei ole edes mahdollista, jos vaikuttaminen tapahtuu pelkästään ympäristöpolitiikassa.

Parempaan alueelliseen tasa-arvoon
Suurin osa kiirastorstain keskustelusta käytiin ministerisalkkujen lumosta huolimatta sisältökysymyksistä. Jo vaalitulos – vähäiset äänimäärät syrjäseuduilla – velvoittaa painottamaan aluepolitiikkaa, ja siitä muistuttivat myös Itä- ja Pohjois-Suomesta tulleet edustajat puheenvuoroissaan.
    Vihreillä on Suomen paras maaseutuohjelma, parahti yksikin kauempaa pääkaupunkiseudulle kokoukseen tullut edustaja, joka oli harmissaan ohjelman tuntemattomuudesta.
    Vihreiden hallitusohjelmatavoitteissa painottuvat työllisyyden parantaminen verotuksella, joka suosii palvelualojen kehittymistä ja matalapalkka-alojen työllistämismahdollisuuksia. Vihreät haluavat myös käynnistää selvitystyön sosiaaliturvan uudistamiseksi, jotta niin työn teettäminen kuin sen vastaanottaminen olisi kannattavaa.
    Vihreää verouudistusta halutaan jatkaa työn verotusta alentaen.
    Hallitsemattoman muuttoliikkeen hillitsemiseksi vihreät esittävät tutkittavaksi niin sanottua Norjan mallia: työnantajamaksujen alueellista porrastamista ja opintolainojen anteeksiantoa alueellisin perustein. Myös kuntien peruspalvelujen tason takaamiseksi vihreät esittävät selvitettäväksi uusia malleja.
    Vihreiden energiapolitiikassa pääkysymykset liittyvät uusiutuvan energian käyttöönoton jatkuvaan edistämiseen. o



ETUSIVULLE