Elintärkeää muttei ajankohtaista / Vihreä Lanka 12.3.1999

Elintärkeää muttei ajankohtaista
Lena Björklund

PUOLUEIDEN YMPÄRISTÖPROFIILIT piirtyvät esiin aika hämmentävinä Suomen Luonto -lehden (3/99) ja Suomen WWF:n ympäristökyselyjen jäljiltä. Molemmat ovat tentanneet puolueita seitsemällä kysymyksellä.
    Suomen WWF kysyi muun muassa sitä, miten Suomi saavuttaisi sovitut kansainväliset päästörajoitukset ilmastonsuojelussa. Tärkeysjärjestykseen pantavia vaihtoehtoja oli kolme: rakennetaan viides ydinvoimala, lisätään energiansäästöä, lisätään vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttöä.
    SDP valitsi tärkeimmäksi ilmastontervehdyttäjäksi energiansäästön, niin myös Vasemmistoliitto ja vihreät. Suomen Luonnon kyselyssä SDP:n puoluesihteeri Kari Laitinen kuitenkin toteaa, että "sähkönkulutuksemme lisääntyy vuoteen 2030 mennessä säästötoimista huolimatta noin 50 prosenttia."
    Miten tärkein väline ilmastokamppailussa voi olla niin tehoton, että sähkön kulutus siitä huolimatta nousee 50 prosenttia?

Ydinvoimalla on
kannatusta

Toiselle sijalle taistelussa ilmaston puolesta SDP asetti viidennen ydinvoimalan rakentamisen ja viimeiseksi vaihtoehtoisten energiamuotojen käytön lisäämisen. Silti puolue pitää ympäristöteknologiaa tulevaisuuden alana, "joka taatusti työllistää".
    Näin SDP vastaa WWF:n kysymykseen siitä, pitääkö puolue ympäristöasioita pääasiassa menoina vai voisivatko ne olla myös mahdollisuus talouden ja työllisyyden kannalta. SDP – tai Kari Laitinen – ei tunnu tietävän, että ympäristöteknologiasta iso osa on vaihtoehtoisten energiamuotojen teknologiaa.
    Ykkössijalle ydinvoiman asetti vain Kokoomus, mutta myös nuorsuomalaiset, Vasemmistoliitto, kristilliset ja RKP antavat vastauksissaan suostumuksen uudelle ydinvoimalalle, joskin huonoimpana vaihtoehtona.
    Suomen Luonto kysyi suhtautumista myös ydinvoiman alasajoon Ruotsin, Saksan ja Sveitsin esimerkkien mukaisesti.
    "Suomen ei tule kiirehtiä ydinvoimasta luopumista", toteaa Suvi-Anne Siimes (vas.). Siimes ja SDP:n sekä kokoomuksen puoluesihteerit ovat sitä mieltä, ettei muista ole Suomen malliksi. Heidän vastauksistaan ei kuitenkaan välity kuvaa, että he tuntisivat torjumansa maiden energiarakennemuutosten sisältöjä.

Vastaajan näköisiä
vastauksia

Suomen Luonnossa vastauksien ristiriitaisuuksia on tulkittu niin, että vastaukset kertovat enemmän vastaajasta ja hänen tiedoistaan kuin puolueesta.
    RKP:n puoluesihteeri Peter Heinström ilmoittaa Suomen Luonnolle, että RKP vastustaa sekä uutta ydinvoimaa että vanhan alasajoa. Silti Suomen WWF:n kyselyssä vain keskusta, Perussuomalaiset ja vihreät torjuvat ydinvoiman kokonaan. Puoluesihteeri Eero Lankian (kesk.) mukaan Suomi voi luopua ydinvoimasta, mikäli täällä panostetaan voimakkaasti uusiutuviin energialähteisiin ja -teknologioihin. Kanta on vastakkainen MTK:lle, joka on liputtanut jopa lisäydinvoiman puolesta.
    Satu Hassin (vihr.) mielestä keskustelu ydinvoimasta luopumisesta tulee aloittaa myös Suomessa. "Olen melko varma, että se alkaakin seuraavalla vaalikaudella, kun kaikille käy selväksi, että se on Länsi-Euroopan tie", hän vastaa Suomen Luonnon kysymykseen.

Ympäristöasiat erittäin
tärkeitä vain kolmelle

Puolueilta kysyttiin myös kantoja muun muassa ekologiseen verouudistukseen, ekotehokkuuteen ja luomutuotantoon. Myönteisiä asioita kaikille. Erimielisyydet realisoituvat vasta politiikanteossa.
    WWF:n perätessä ympäristöasioiden painoarvoa vain perussuomalaiset, RKP ja vihreät ilmoittivat, että ympäristöasiat ovat niille "erittäin tärkeitä".
    Keskustalle ympäristöasiat "eivät ole näiden vaalien pääteemoja". Näin siitä huolimatta, että puolue edelliseen kysymykseen vastatessaan vakuutti ympäristöpolitiikan olevan "välttämätön sijoitus tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksiin".
    Nuorsuomalaiset sanovat suoraan, että heille ympäristöasiat eivät ole akuutti asia.
    Tärkeimmästä ympäristökysymyksestä Suomessa silti vallitsee yksimielisyys. Kaikki puolueet pitävät ilmastonmuutosta merkittävimpänä maailmanlaajuisena ympäristöongelmana.

Sertifiointi saa tukea
Kaikki paitsi keskusta pitävät maatalouden valumien vähentämistä tärkeimpänä tekona Itämeren tilan parantamiseksi. WWF tarjoaa keinovalikoimaksi myös luonnonlohen suojelun tehostamisen, harmaahylkeiden metsästyskiellon ja hyljevahinkojen korvaamisen.
    Keskusta ei suostu valitsemaan näiden joukosta, vaan pitää suurimpana huolenaiheena Venäjältä, Baltiasta ja Puolasta tulevia jätevesiä ja päästöjä. Puolue myöntää, että myös Suomessa on vähennettävä päästöjä, mutta tässä järjestyksessä: yhdyskunnat, teollisuus, maatalous.
    Keskusta ja vihreät löytävät toisensa Etelä-Suomen metsien suojelijoina, kun WWF kysyy mitä puolueet aikovat tehdä Suomen metsien tilan hyväksi. Muut vaihtoehdot ovat metsäteollisuuden suurempi panostus puun jatkojalostukseen tai metsätalouden kestävyyden parantaminen kansainvälisen metsäsertifioinnin avulla.
    Kokoomus, nuorsuomalaiset, RKP, kristilliset ja Vasemmistoliitto valitsevat ykköskeinoksi metsäsertifioinnin. WWF:ssä tukea tulkitaan niin, että puolueiden on helppo suhtautua myönteisesti asiaan, jota eduskunta ei koskaan tule käsittelemään. Sertifiointihan on kansalaisjärjestöjen luomus.
    Vähiten sertifiointi houkutteli keskustaa.

Energian säästö
on tuntematonta

Puolueiden vastauksia arvioitiin tuoreeltaan Suomen Luonto -lehdessä. Ympäristöpolitiikan dosentti Pekka Jokinen Turun yliopistosta ennustaa ydinvoimasta suurinta kiistaa. Suomen luonnonsuojeluliiton pääsihteeri Esko Joutsamo arvelee, etteivät puolueet ymmärrä, että uusi ydinvoimala veisi voimavaroja uusiutuvilta energiamuodoilta ja energian säästöltä.
    Energiansäästö loistaa vastauksissa poissaolollaan, vaikka Suomessa vuosia on tutkittu niitä mittavia energiasäästöjä, joita olisi saatavissa niin perusmetalliteollisuudesta, paperiteollisuudesta kuin energiataloudellisemmista rakennuksista.
    Vihreiden energiapolitiittiseen visioon sisältyy näkemys, että energian kulutus on käännettävissä laskuun jo viiden vuoden kuluessa.
    "Kestävä paperi -tutkimusohjelmassa on laskettu, että 100 miljoonan markan edestä säästöjä vuodessa saataisiin paperiteollisuudesta lähes pelkillä venttiilien säädöillä", Satu Hassi huomauttaa.
    Ja mekaanisesti hierretyn paperimassan tuotannossa on laskettu olevan 5–15 prosentin energiansäästömahdollisuudet. Listaa voisi jatkaa pitkäänkin. o



ETUSIVULLE