Kolumni
Eija-Riitta Korhola

Porsaanreikä
LAPSELLA olkoon oikeus tuntea halu, kun se nousee omasta maailmasta.

Takavuosina kaksi nuorimmaistani olivat koukussa TV:n tenavatähtikisoihin. Lasten laulamat iskelmät hallittiin paremmin kuin potallakäynti, ja maailma näyttäytyikin pienille ennen muuta mahdollisten mikrofonien kasvualustana. Kynttilä, kurkku, porkkana, nakki, taskulamppu, mikä vain käteen ja taas laulatti. Ei kai siis ollut ihme sekään, että saunassa kolmivuotias poimi isän jalkovälistä potentiaalisen mikrofonin ja aloitti: "Viiläkö on villihevosia..."
   Tämänkin saisi väännettyä likaiseksi jutuksi jos tahtoisi, muistan ajatelleeni. Lehdistössä puitu Niko-tapaus oli varmaan jättänyt moniin epämääräisen pelon: entä jos tarhaäidit kuulevat vain osan ja käsittävät senkin väärin.
   Kyseisen insestikohun sanotaan vaikuttaneen myös toisin. Olin seminaarissa, jossa seksuaalisen hyväksikäytön uhreja hoitava terapeutti väitti tapauksen pelottaneen viranomaisia; nykyään lapsen etuja lähdetään ajamaan hyvin haluttomasti. Myös rikospoliisin terveiset olivat samat: lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön ei puututa riittävästi.

Eduskunnan lakivaliokunta on käsitellyt kuluneella viikolla ehdotusta uudeksi seksuaalirikoslaiksi. Hallituksen esitys alentaisi kaikkia suojaikärajoja, samoin rangaistuksia ehdotetaan pääasiassa laskettaviksi.
   On tietysti tärkeätä, ettei laki tee esimerkiksi nuorista rakastavaisista rikollisia heidän keskinäisissä hehkutuksissaan. Ongelma on toisaalla: pessimistisimmät pelkäävät, että uudessa laissa on pedofiilin mentävä aukko. Pedofiilien sanotaan jopa odottavan uutta lakia kuin joululahjaa. Pelottelua ehkä, mutta esitys kuitenkin laillistaisi aikuisen ja lapsenoloisen 15-vuotiaan intiimin suhteen.
   Minusta se on väärin. Lakiesitykseen tarvittaisiin täsmennys, joka tukkisi porsaanreiän kunnolla. En voi uskoa, etteikö se olisi mahdollista, jos tahtoa riittää.
   Elokuussa 1996 Tukholmassa järjestettiin maailmanlaajuinen kokous lasten seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan. Kokous hyväksyi toimintaohjelman, jonka mukaan muun muassa kansalliset lait tulisi muuttaa YK:n lasten oikeuksien sopimuksen mukaisiksi. Nyt vaikuttaa siltä, että menemme niistä jopa askelen kauemmaksi.

Filosofi Juha Varto esittää kirjassaan Lihan viisaus yllättävää tekstiä, jonka voisi tulkita aikuisen ja lapsen välisen erotiikan puolustukseksi. Vahingollisempaa kuin eroottinen hellyys on aikuisten hysteria aiheesta. Argumenttina on tämä: lapsi on eroottinen olento.
   Ostan premissin, en johtopäätöksiä: lapsi on eroottinen, ehdottomasti. Siksi hänellä on oikeus olla tutustumatta erotiikkaan jotakin muuta reittiä kuin omaansa. Oikeus olla näkemättä pornoa. Oikeus tuntea halu, kun se nousee omasta maailmasta. Nauttikoon erotiikasta, omilla ehdoillaan. o