MAI vapauttaisi investoinnit kiireellä / Vihreä Lanka 19.2.1998

MAI vapauttaisi
investoinnit kiireellä

Sarianna Toivonen
TALOUDELLISEN yhteistyön ja kehityksen järjestössä OECD:ssa on vuodesta 1995 valmisteltu monenkeskeistä investointisopimusta – Multilateral Agreement on Investment. Julkisuuteen neuvotteluista on ilmaantunut tietoja vasta viime vuoden alussa, kun sopimusluonnos vuoti amerikkalaiselle Puclic Citizen -järjestölle.
   MAI-sopimus tähtää siihen, että investointeja kohdeltaisiin kaikissa osanottajamaissa tasavertaisesti riippumatta siitä, onko investoija kotimainen vai ei.
   Viikko sitten 300 kansalaisjärjestöä julkisti kansainvälisen vetoomuksen MAI-sopimusneuvotteluita vastaan. Muiden muassa Maailman luonnon säätiö, Greenpeace ja Maan ystävät näkevät MAI-sopimuksen uhkaavan ympäristönsuojelua, työelämän normeja ja ihmisoikeuksia.

Investoinneille turvaa
OECD-ministeri Ole Norrback (r.) pitää investointisopimusta merkittävänä jatkona kaupan vapauttamiselle. "Mitä laajempi ja mitä useampia asioita sekä maita kattavampi MAI-sopimuksesta tulee, sitä merkittävämmät tulevat olemaan myös edut suomalaiselle suurelle ja erikoistuneelle teollisuudelle. Vapaa kauppa ei merkitse kauppaa ilman sääntöjä. Ulkomaisia investoijia tulevat koskemaan täysin samat velvollisuudet kuin kotimaisiakin", Norrback sanoo.
   Tällä hetkellä investoinneista sovitaan pääasiassa kahdenkeskisillä sopimuksilla, joita on koko maailmassa toista tuhatta. Vuonna 1993 ulkomaisten investointien maailmanlaajuinen arvo oli yli 8250 miljardia markkaa. Suomalaisten yritysten ulkomaisten sijoitusten kirjanpitoarvo oli toissa vuonna 40,9 miljardia markkaa, ja ulkomailta meille tuli sijoituksia 82 miljardin markan arvosta.
   Helsingin yliopiston kansainvälisen talouden apulaisprofessori Tapio Palokankaan mukaan investointisopimus voidaan nähdä myös markkinoiden perässä laahustamiseksi. "Jos kotimaisella kohtelulla tarkoitetaan oman maan tuotannon ja tekijöiden suosimista, ei sillä käytännössä ole enää merkitystä. Enemmänkin on pohdittu sitä, miten investoinnit pitäisi määritellä ja minkälaiset juridiset puitteet vapauttamisella voisi olla", Palokangas sanoo.

"Investoinnit määritellään
aivan liian lepsusti"

Viime lokakuisessa sopimusluonnoksessa investoinnit määriteltiin kaikiksi sijoittajan suoraan tai välillisesti omistamiksi tai hallinnoimiksi varoiksi. Käytännössä niihin sisältyisivät siis tuotantolaitokset, lainat, maksuvaatimukset, jopa sopimus- ja tekijänoikeudet.
   Palokankaan mielestä sopisi kuitenkin edellyttää, että investointi olisi todellinen panostus. "Noin lepsu määritelmä antaa yrityksille melkoisia mahdollisuuksia veronkiertoon ja muuhun varojensiirtelyn naamiointiin. Pelkkää tuotantolaitoksen ostoakaan ei mielestäni voida pitää investointina, vaan siihen pitää liittyä teknistä tai tiedollista kehittämistä", Palokangas jatkaa.

"Sopimus uhkaa
ympäristö- ja työehtoja"

Suomen Maan Ystävien mielestä investointipolitiikkaa ei voida erottaa yrityksen työntekijöiden oikeuksista tai tuotannon ympäristövaikutuksista. "MAI-sopimukseen ei välttämättä saada sitovia määräyksiä edes kansainvälisistä ympäristön tai työelämän puitesopimuksista. Näitä vastustavat ainakin Australia, Meksiko, Etelä-Korea ja Uusi-Seelanti", sanoo Jaana Airaksinen.
   Airaksisen mukaan pitäisi pohtia myös sitä, voidaanko esimerkiksi sosiaali- ja terveysala, julkinen liikenne, ravinnon tuotanto, viestintä tai kulttuuri alistaa kokonaan investointimarkkinoiden vapaalle toiminnalle.
   Suomi ajaa yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa MAI-sopimukseen lauseketta, jossa sitouduttaisiin kunnioittamaan kansainvälisiä ympäristöstandardeja ja työelämän ydinsääntöjä. "Lisäksi toivomme sopimukseen yhteisymmärrystä siitä, että kansallisia työelämän säädöksiä ja ympäristönlainsäädännön tasoa ei saa laskea epäsuorastikaan investointieja houkuteltaessa", Suomen neuvottelukunnan puheenjohtaja Lauri Korpinen ulkoministeriöstä sanoo.

Kansalliset varaumat
nykyisistä laeista

Toistaiseksi OECD:n luonnoksissa MAI-sopimuksen ulkopuolelle on rajattu vain maanpuolustus. Korpisen mukaan sopimus ei koskisi myöskään maataloutta, tai ainakaan sen tukia. Erityisesti Yhdysvallat haluaa rajata kaikki yritys- ja tuotantotoiminnan tuet sopimuksen ulkopuolelle.
   Sopimuksen allekirjoittajamaat voivat esittää kansallisten varaumien listan niistä tuotannonaloista, jotka halutaan ainakin siirtymäajaksi jättää sopimuksen ulkopuolelle. Varaumat tehdään ulkoministeriön mukaan pääasiassa olemassaolevien lakien sisältämien kotimaisuus-säädösten perusteella.
   Suomella tällaisia säädöksiä on esimerkiksi kaivostoimintaa, ydinenergiaa ja lentoliikennettä koskevissa laeissa, Ahvenanmaan kotipaikkasäädöksissä sekä pankki- ja vakuutustoiminnassa.

"Haaste poliittiselle
päätöksenteolle"

Vihreä liitto vaatii perusteellisia selvityksiä siitä, millaisia vaikutuksia MAI-sopimuksesta voi seurata Suomen ympäristö-, työ- ja kuluttajansuojalakeihin sekä aluepolitiikkaan. "Suurin uhka vaikuttaa olevan se, että sijoittajien oikeudet menevät lainsäätäjien yli" kansanedustaja Tuija Brax (vihr.) sanoo.
   Kansalaisjärjestöjen mukaan MAI-sopimuksessa on kokonaisuutena demokratian kannalta epäterveitä piirteitä. "Hahmoteltu investointiriitojen ratkaisupaneeli palvelee pelkästään yrityksiä. Periaatteellisella tasolla pitäisi keskustella siitä, tarvitsevatko ulkomaiset investoinnit lainkaan suojaa vai pitäisikö valtioille luoda mahdollisuuksia edellyttää ylikansallisilta sijoittajilta lisää vastuuta", Airaksinen sanoo.
   Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki (sd.) hahmottaa investointisopimuksen valtavaksi haasteeksi demokratialle ja poliittiselle päätöksenteolle. "Missään aiemmassa talouden vapauttamissopimuksessa ei toistaiseksi ole kyetty yhdistämään pohjoismaisella tavalla sosiaalista vastuuta, demokratiaa ja kilpailukykyä. Olen varovaisen optimistinen sen suhteen, että MAIsta tulee sosiaali- ja ympäristöulottuvuuksiltaan parempi kuin esimerkiksi Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus NAFTAsta", Kalliomäki sanoo.

Ympäristöministeriö
tulkitsee riskiksi

Ympäristöministeriössä investointisopimus tulkitaan riskiksi. "Sopimusluonnos on vielä niin moniselitteinen, että olemme tässä vaiheessa varautuneet pahimman mahdollisen tulkinnan näkökulmaan", neuvotteleva virkamies Tuula Varis sanoo.
   Selvää toistaiseksi on, että MAI-sopimus ei ole suoraan ristiriidassa Suomen ympäristölakien tai kansainvälisten ympäristösopimusten kanssa. "Ongelmat saattavat kuitenkin tulla vastaan lakien ja sopimusten soveltamisessa. Avoimena on esimerkiksi se, voiko tänään aloittava yritys haastaa valtion MAI-sopimuksen perusteella oikeuteen, koska sille asetetaan tiukemmat ympäristölupaehdot kuin aiemmin toimintansa aloittaneelle yritykselle", Varis sanoo.
   Lisäksi sopimusluonnoksen vielä avoimet määritelmät pakkolunastuksesta ja korvauskäytännöistä saattavat olla ongelmalliset muun muassa rakennus- ja luonnonsuojelulakien osalta. "Mielestämme sopimukseen tulee saada artikla, joka takaa valtioiden oikeuden ylläpitää ja kehittää ympäristösäädöksiään", Varis toteaa.
   Jos kansallisia ympäristösäädöksiä ei MAIssa saada yksiselitteisesti suojattua, niitä voidaan sisällyttää Suomen kansallisiin varaumiin.

"Hinnat alas, työllisyys ylös"
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö esittää MAI-sopimukselle viisi työelämäehtoa. "Tärkeimmät ovat YK:n määrittelemät työntekijöiden perusoikeudet ja se, että kansallisia työstandardeja ei ryhtyä alentamaan. OECD:n pitäisi myös muistaa monikansallisille yrityksille laatimansa ohjeet esimerkiksi siitä, että tuotannon poissiirron uhalla ei saa tavoitella mieluista toimintaympäristöä", SAK:n ekonomisti Peter J. Boldt sanoo.
   Boldt ei usko sopimuksen tuovan suuria seurauksia OECD-maiden talouteen ainakaan suoraan. "Pitkällä aikavälillä sopimus on varmasti maailmantaloudessa plussaa. Sitä voi kyllä arvuutella, onko minkään maailman taloudelle hyötyä siitä, että veronkierto tai keinottelutoiminta saattavat laajeta", Boldt jatkaa.
   Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton johtaja Erik Forsmanin mukaan MAI-sopimuksen vaikutukset Suomen talouselämälle ovat samantyyppiset kuin ne, mitä luvattiin Suomen liittyessä Euroopan unioniin. "Talouden mekanismit tehostuvat, hinnat laskevat ja työllisyys paranee. Ainostaan vaikutusten aikajänteestä ei voi vielä lyödä vetoa. Teollisuus vasta selvittää myös sitä, pitäisikö joitain aloja suojella MAI-sopimukselta", Forsman sanoo.

Poliittinen yksimielisyys
on tulossa jo huhtikuussa?

OECD:n neuvotteluprosessissa on jäljellä vielä kolme kierrosta. Pöydällä ovat vielä ympäristö- ja työelämälausekkeiden lisäksi riitojen ratkaisumekanismi, kansalliset varaumat sekä se, miten sopimus tulee ulottumaan osavaltioihin tai kuntiin.
   "Huhtikuuhun mennessä on tarkoitus päästä poliittiseen yksimielisyyteen MAI-sopimuksen syntymisestä. Suomi voi myös jäädä sopimuksen ulkopuolella, mutta järkevää se ei ole", ministeri Norrback sanoo.
   Ulkoministeriön Korpisen mukaan on selvää, että jos MAI-sopimus tehdään, se tehdään sillä varauksella, että eduskunta hyväksyy sen vaatimat lakimuutokset ja suuremmat vaikutukset valtion budjettiin.
   Paraikaa eduskunnassa on jo käsittelyssä ainakin kolme MAI-sopimukseen liittyvää kirjallista kysymystä. "Investointisopimus edellyttää laajaa poliittista keskustelua. Kansainvälisestikin tarkastellen vaikuttaa siltä, että Suomessa se on kerrankin käynnistynyt varsin nopeasti", sanoo kansanedustaja Brax. o


Kehitysmaat ulkona neuvotteluista