Solumenetelmä haastaa eläimet / Vihreä Lanka 5.2.1998

Solumenetelmä
haastaa eläimet

Kirjaimellisesti in vitro tarkoittaa koelasissa, ja sen vastapari on ihmisen tai eläimen elävässä elimistössä, in vivo, tehty tutkimus.

ENSI VUOSITUHANNELLA eläinkokeita tehdään yhä enemmän solukokeina, arvelee in vitro -menetelmän suomalainen uranuurtaja Hanna Tähti.
   In vitro -menetelmä on yksi lupaavimpana pidetty eläinkokeille vaihtoehtoinen ja ainakin käytettyjen eläinten määrää vähentävä tutkimustapa. In vitro on solutasolla tehtävää tutkimusta.
   Sen sijaan, että eläimeen annosteltaisiin tutkittavaa ainetta, aineen aiheuttamia reaktioita tutkitaan yksittäisten solujen, soluviljelmien tai useiden erilaisten elinten solujen yhdistelmäviljelemissä.
   Erityisesti soluviljely-tutkimus haastaa koe-eläintutkimusta uusien kemiallisten aineiden turvallisuuden testauksessa. Kyseeseen tulevat esimerkiksi lääkeaineiden tai kosmetiikan osasten myrkyllisyystutkimuksen alkuvaiheen seuranta sekä tuotekehitys. Euroopan unionin suurten jäsenmaiden noin kolmesta miljoonasta koe-eläimestä yli puolet käytetään lääkeaineiden turvallisuuden ja tehon tutkimukseen.

Hyväksyminen on hidas prosessi. "On eettisempää tutkia soluja kuin eläinryhmiä. Lisäksi soluviljelymenetelmällä säästetään teollisuudessa jo nyt rahaa ja aikaa", tiivistää Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen tutkimusjohtaja Hanna Tähti.
   Tähti vetää Euroopan unionin yli miljoonan markan apurahan turvin Tampereen yliopistossa projektia, jonka tarkoituksena on löytää tieteellisesti luotettava ja tarkka soluviljely-vaihtoehto kemikaalien silmä-ärsytys tutkimuksille.
   "Soluviljely-menetelmä on unionin tukipolitiikassa hyvin keskeisellä sijalla. Alan tutkimusta tehdään kiivaasti myös Hollannissa, Englannissa ja Uppsalassa, mutta varsinaista läpimurtoa odotetaan vasta 2000-luvulla", Tähti sanoo.
   Vaihtoehtojen kehittely ja niiden hyväksyminen kokonaisuutena kymmenisen vuotta vievä prosessi. "In vitro silmä-ärsytystestin toimivuutta verrataan perinteiseen 20 kanin silmän punoittamisen, vuotamisen ja verkkokalvovaurioiden havainnoinnin tuloksiin.
   Toisaalta kyllä myös uusien eläinkokeiden hyväksymisseula on hyvin tiukka", Tähti sanoo

"Ei korvaa pitkäaikaistutkimuksia." Unionin Vaihtoehtoisten menetelmien luotettavuutta kartoittava keskus on tähän mennessä hyväksynyt eläinkokeiden vaihtoehdoksi yhden soluviljelytestin, valoärsytyskokeen. Paraikaa myös OECD:ssä on asiantuntijakäsittelyssä iholäpäisevyystesti.
   Vaikka soluviljelymenetelmästä saattaa olla haastaja myös akuutin myrkyllisyyden tutkimuksen LD50 -testille (myrkyllisen annoksen määrittäminen tasolla, jolloin 50 prosenttia koe-eläimistä kuolee), ei siitä kaikkien eläinkokeiden korvaajaksi ole.
   Kemikaalien pitkäaikaisten vaikutusten tutkimuksen pitää luultavasti jatkossakin tehdä eläimillä. Esimerkiksi hitaasti elimistössä kehittyvän syöpävaikutuksen suora tutkiminen on solumenetelmällä mahdotonta.
   "Soluviljelyssä ei saada niin kokonaisvaltaisia tekijöitä esiin kuin elimistön puolustusjärjestelmä tai verenkierto ovat. Osittain niitä voidaan kuitenkin mallintaa uusimmissa eri elinten solujen yhdistelmäviljelykokeissa", Tähti sanoo.

Kanta lientyy. Voimakkaimmin tieteen ja tuotekehittelijöiden oikeuksia tehdä eläinkokeita on ollut rajoittamassa Oikeutta Eläimille -järjestö. Nyt järjestö muokkaa jäsenilleen yhteiseksi uutta eläinkoejulistusta.
   "Ei meistä kukaan vieläkään vastusta kaikkien eläinkokeiden lakkauttamista. Maltillistamme kuitenkin kannanottoamme nyt asteittaiseksi eläinkoeista luopumiseksi", Salla Tuomivaara sanoo.
   Heti Oikeutta Eläimille pistäisi katkolle kosmetiikka-alan eläinkokeet, joita Suomessa ei ole valmistajien mukaan vuosiin tehty.
   Pian voitaisiin järjestön mielestä kieltää myös opetuksessa toistetut eläinkokeet sekä harvat oikeuslääketieteelliset eläinten hukuttamiskokeet.
   Siunausta eivät saa myöskään sotateollisuuden eläinkokeet. "Itse näen niin, että joillain lääketieteen aloilla on realistista antaa eläinkokeiden jatkua. Rajaaminen on vaikeaa, eikä jäsenistömme tässä välttämättä pääse yksimielisyyteen", sanoo ohjelmaa muokkaava Ulla Helimo. o