Eläinkokeiden vähentäminen vaatii panostusta / Vihreä Lanka 5.2.1998

Eläinkokeiden vähentäminen vaatii panostusta
Sarianna Toivonen
MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ on vastikään saanut valmiiksi ensimmäisen luonnoksen uudeksi eläinkoetoiminnan asetukseksi. Sallituiksi määritellään edelleen tieteellisen tai muun tutkimuksen, tuotekehittelyn ja opetuksen eläinkokeet silloin, kun ne liittyvät ihmisen, eläimen tai luonnon terveyteen tai niiden sairauksien poistamiseen.
   Suurin muutos tullee koe-eläinkoelupia myöntävien toimikuntien kokoonpanoon. Niihin ehdotetaan jäseniksi vapaaehtoista eläinsuojelutyötä tekeviä. "Toimikunnilla katsotaan olevan liiallinen mahdollisuus myöntää lupia sisäsiittoisesti", maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Pirkko Skutnabb sanoo.

"Vähentämisen pitäisi
tuntua asetuksessa"

Siitä miten eläinsuojelujäsenet pitäisi toimikuntiin valita, ei vallitse yksimielisyyttä. Suomen koe-eläintieteilijöiden varapuheenjohtaja Tarja Kohilan mukaan jäsenten valinnan voisi tehdä ministeriö, ja pelkästään tunnepitoisten näkemysten painottuminen pitäisi estää.
   Eläinsuojelijat taas eivät halua toimikuntiin kumileimasimiksi. "Olisi katastrofi, jos laitos saisi itse nimetä eläinsuojelijajäsenen. Asetuksessa voitaisiin kunnioittaa myös Euroopan unionin tavoitetta eläinkokeiden vähentämisestä", sanoo toiminnanjohtaja Riitta Salmi Juliana von Wendtin säätiöstä.

Puolittamistavoite ei ole
jäsenvaltiokohtainen"

Euroopan unionissa on esitetty tavoitteeksi eläinkokeiden määrän puolittaminen vuoteen 2000 mennessä. Kosmetiikka-alan eläinkokeet kielletään vuosituhannen vaihteessa.
   Suomen asetuksessa ei pyrittäne puolittamiseen. "Se on enemmänkin koko unionin tavoite, eikä yksittäisiä jäsenvaltioita suoraan koskeva. Itse en oikein näe miten Suomessa tehtyjä kokeita voitaisiin karsia", Skutnabb sanoo.
   Suomessa käytettiin vuonna 1996 yli 110000 eläintä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka voivat aiheuttaa voimakasta kipua tai vähäisempää pahoinvointia. Tuskattomiin 0-ryhmän toimenpiteisiin eläimiä kului noin 120000. Koe-eläinlajit vaihtelevat sen mukaan, mikä on tutkimuksellinen painopiste.
   "Suomessa tehdään paljon esimerkiksi vesistötutkimusta, ja siksi suurin koe-eläinryhmä on kalat. Seuraavaksi käytetympiä ovat hiiret ja rotat", varapuheenjohtaja Kohila sanoo.

"Eläinkokeiden määrä
vähenee itsestäänkin"

Tilastojen mukaan biologiseen ja lääketieteelliseen perustutkimukseen käytetään koe-eläimistä Suomessa lähes puolet. Seuraavaksi merkittävin ala on uusien lääketieteellisten tuotteiden ja sovellusten kehittäminen sekä laaduntarkkailu.
   "Pitkällä aikavälillä eläinkokeet ovat siirtyneet pienempiin osiin, biokemiallisten ja toiminnallisten muutosten tarkasteluun. Biolääketieteen sekä tekniikan yleisen kehityksen myötä eläinkokeiden lukumäärä on Suomessakin vähentynyt viiden prosentin vuosivauhtia", koe-eläintieteilijöiden varapuheenjohtaja Kohila sanoo.

"Kaupallisessa tutkimuksessa
paljon turhia eläinkokeita"

Vihreä liitto esitti kuukausi sitten eläinsuojelukannanotossaan, että Suomi aktiivisesti pyrkisi toteuttamaan sekä unionin puolittamistavoitetta että eläinkokeille vaihtoehtoisten tai niitä vähentävien menetelmien kehittämistä. Vihreän liiton valtuuskunnan puheenjohtaja Kimmo Louekari näkee kolme mahdollisuutta eläinkokeiden vähentämiseen.
   "Kaikkia kokeita ei tarvitse tehdä koko eläimen tasolla, käytettyjen eläinten määrää voidaan useissa testeissä vähentää ja esimerkiksi kuolettavien testien tarkkuus ei välttämättä aina ole tarpeen" Louekari sanoo.
   Louekari on Työterveyslaitoksen erikoistutkijana mukana myös luomassa uusia kansainvälisiä sääntöjä OECD-maiden biolääketieteellisiin testiohjeisiin. Uusien lääkeaineiden ja kosmeettisten aineiden turvallisuustestaus tapahtuu pääasiassa OECD:n testiohjeiden mukaisesti, ja suurimmassa osassa testejä käytetään koe-eläimiä.
   Jos viranomainen on testannut tuotteen OECD-testien mukaan, ei eläinkokeita tarvitse toistaa uudessa markkinamaassa.
   "Ongelmana kuitenkin on, että liikesalaisuuksien takia yksityisellä puolella tehdyt testit pidetään piilossa ja sama testi joudutaan tekemään eläimillä uudelleen", Louekari sanoo.
   Juliana von Wendtin säätiön Salmi pitää parhaimpina eläinkokeiden vaihtoehtoina tietokonemallinnusta, kudosviljely-tutkimuksia, potilaskertomusten hyväksikäyttöä ja ihmisruumiiden tutkimusta.
   "Maatalouden sekä lääke- ja kosmetiikkateollisuuden puhtaasti kaupalliseen markkinakilpailun takia tehtävät testit ovat turhimmasta päästä" Salmi sanoo.

"Vastakkain ovat sairaat
ihmiset ja eläinsuojelu"

Louekari määrittää koe-eläinten käytön vähentämisen ongelmat ennen kaikkea tutkimuspolitiikaksi. "En usko, että eläinkokeita voidaan kokonaisuudessaan lopettaa ikinä. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin siitä, miten eläinkokeille vaihtoehtoisiin menetelmiin kannustetaan ja miten menetelmien kehittämistä tuetaan", Louekari sanoo.
   Kuopion valtakunnallisen koe-eläinyksikön johtaja Timo Nevalainen korostaa, että eläinkokeiden radikaalissa vähentämisessä ovat aina vastakkain potilasryhmien edut ja eläinsuojelu.
   "Pitäisi muistaa, että varsinaiset kompromissit kohdistuvat aina tutkijoihin ja tutkimuksiin. Vaihtoehtoja suositaan jo nyt, eikä mielestäni tutkimuksia voida edes luokitella vain vaihtoehtoisia menetelmiä käyttäviin tai eläinkokeisiin perustuviin", Nevalainen sanoo.

"Vaihtoehtotutkimuksen
tuki on hävettävän vähäistä"

Maa- ja metsätalousministeriö tukee eläinkokeille vaihtoehtoista tutkimusta vuosittain 100000 markalla. Lisäksi Juliana von Wendtin säätiö jakaa ajoittain vaihtoehtotutkimukselle 50000 markkaa. Opetusministeriön kautta taas kanavoidaan Suomen Akatemian apurahoiksi esimerkiksi terveyden tutkimukseen vuosittain 80 miljoonaa markkaa
   "Vaihtoehtoisen tutkimuksen tukemiseen käytetty valtion tuki on Suomessa hävettävän pientä. Kyse on myös siitä, että valtion tuet eivät ylipäätään voi tällaisessa taloudellisessa tilanteessa kasvaa", maa- ja metsätalousministeriön Skutnabb sanoo.
   Toista mieltä on Juliana von Wendtin säätiön Salmi. "Ei valtion menoja tarvitse vaihtoehtojen tukemisen takia paisuttaa. Apurahojen myöntämisessä voitaisiin edes osittain suosia vaihtoehtomenetelmien käyttöä ja niiden kehittämistä sinällään", Salmi sanoo.

Ruotsi tukee miljoonilla
Raameja vaihtoehtoisten menetelmien tukemiselle Salmi hakisi vaikka Euroopan unionista tai naapurista. Unionilla on pohjois-Italiassa vaihtoehtoisten menetelmien luotettavuutta kartoittava ja testaava laitos ja Ruotsi taas tukee vaihtoehtomenetelmiä kehittävää tutkimuskeskustaan vuosittain 1,5–3,5 miljoonalla markalla.
   Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen lautakunnan puheenjohtaja Eero Vuorio pitää sekä vaihtoehtoisia menetelmiä käyttävän tutkimuksen sekä menetelmäkokeilujen tukemista ongelmallisena.
   "Apurahojen jakamisessa painotetaan ensisijassa tieteellistä innovatiivisuutta. Eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien käyttö on tutkimuksessa ennen kaikkea lisäarvo, mutta ei itseisarvo", Vuorio sanoo.
   Eläinkoetutkijoiden yhdistyksen Kohila muistuttaa eläinkokeiden olevan aina niin hankalia ja kalliita, että vaihtoehdoille on todellista tilausta. "Suuret tutkimusrahoittajat pitävät ehdottomasti liian matalaa profiilia eläinkoe-asioissa. Täysin mahdollista on, että joskus 2050-luvulla eläinkokeita tehdään enää murto-osa", hän arvioi.

"Eläinkokeita ei kyseenalaisteta"
Von Wendtin säätiön Salmi ei odota vaihtoehtomenetelmien tuen tippuvan taivaalta. "Tutkimuksen tarpeita ja tutkimusohjelmaa kartoittamaan voitaisiin perustaa työryhmä. Perusongelma on, että eläinkokeita pidetään itsestäänselvinä eikä vaihtoehtoja tulla välttämättä edes ajatelleeksi."
   Vuori puolestaan epäilee, löytyykö vaihtoehtotutkimuksen tekijöitä. "Itse en muista kohdanneeni kuin yhden tutkimuksen, jossa oli voimakas eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien korostus", hän sanoo.
   "En usko Akatemiasta löytyvän edes parin miljoonan satsausta pelkästään vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseen. Uudet tuulet ovat periaatteessa tervetulleita, mutta kokonaan uuden kannustinjärjestelmän toteuttamista en lähivuosina pidä mahdollisena", Vuorio arvioi. o