Kolumni
Hannu Katajamäki

Luokaton lukio
JULKISELLE sektorille tökerösti lanseerattu yrittäjämentaliteetti on koulutuksessa niittämässä ikävää satoa.

Lukion opetus on sirpaloitumassa epäloogisiksi kurssinpätkiksi, sillä vuosiluokkia ei enää ole. Tieto ei enää kumuloidu luontevalla tavalla koululaisten aivoihin: samalla kurssilla saattaa olla ensimmäisen ja viimeisen vuoden lukiolaisia.
   Lukioista on tulossa keskenään kilpailevia tiedon markkinapaikkoja, joissa toinen toistaan vetävämmillä "kurssitarjottimilla" houkutellaan opiskelijoita. Sivistyksellinen perustehtävä on tässä humussa unohtumassa. Julkiselle sektorille tökerösti lanseerattu yrittäjämentaliteetti on koulutuksessa niittämässä ikävää satoa. Lukiot alkavat kokea oppilaat asiakkaikseen, ja asiakkaita pitää miellyttää. Pitää tarjota kivoja kursseja. Jos opettaja ei miellytä, vaihdetaan opettajaa.

Tuntuu hienolta antaa opetusta reaaliaineissakin englanniksi. Viis siitä, tietääkö englanniksi opettava alkeita enemmän opettamistaan asioista. Pääasia kun puhutaan englantia, ja muka kansainvälistytään. Mutta entä sitten, kun oppilailla on kielitaitoa, mutta ei mitään sanottavaa?
   Nykyinen lukio antaa oppilaille virheellisen signaalin. Ei elämä ole pelkästään mukavien ja vielä mukavampien valintojen tekemistä. Ei kaiken opiskelun tarvitse olla ylitsevuotavan mielenkiintoista eikä ole aina opettajan vika, jos tunnilla on tylsää. Monet sivistyksen perusasiat ovat pitkäveteisiä, mutta silti ne on opittava.

Toisaalta lukio-opetuksen uudistamisen innostuksessa ovat unohtuneet yksinkertaiset perusasiat. Koulun pitää tarjota yhteisöllisyyttä, mutta juuri yhteisöllisyys on katoamassa. Oma luokka oli tärkeä viiteryhmä. Sitä ei enää ole. Lukiolaiset valitsevat kursseja omaan tahtiinsa ja opiskeluryhmät ovat mielivaltaisia.
   Tuntuu kuin uudistajat olisivat halunneet siirtää yliopisto-opiskelun ikävimpiä piirteitä myös lukioon. Eikö olisi järkevää säilyttää mahdollisuus olla selkeän ryhmän jäsen mahdollisimman pitkään? Epävarmuutta elämässä kyllä riittää kouluajan jälkeen.
   Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka suurta osaa oppilaista luokaton lukio todella palvelee. Huippulahjakas pystyi aikaisemminkin kiristämään opiskelun tahtia, ja hitaampi oppija saattoi kerrata yhden luokan. Valtaosalle oppilaita luokattamuus saattaa olla ylimääräisen epävarmuuden aiheuttaja.

Suomessa suhtaudutaan kohtuuttoman lempeästi koulutuksen "uudistajiin". Heidät olisi saatava kuriin ennen kuin kansan sivistyksen pohja pettää perustavanlaatuisesti. Uudistajien seuraavat uhrit ovat jo tiedossa: luokattomuus siirtyy peruskoulun yläasteelle sekä ala- ja yläasteen raja häivytetään.
   Opiskelun sekavuus ulotetaan näin mahdollisimman nuoria koskevaksi.
   Kuinka kauan todellisuudesta vieraantuneiden koulutusbyrokraattien ja virkaheittojen kasvatustieteilijöiden annetaan sotkea koululaisten elämää ja tulevaisuutta? o