Pääkirjoitus
Päivi Sihvola
Eettinen ase auttaisi kinkkusodassa
Eläinten hyvinvointiohjelmilla voisi puolustaa kotimaisia markkinoita.

HALVAT TANSKALAISET JOULUKINKUT vyöryvät Suomeen. Nyt olisi oivallista, jos kaikki suomalaiset lihantuottajat voisivat sanoa, että älkää vain äänestäkö tanskalaisen teollisen sianlihatuotannon puolesta markoillanne, koska suomalainen kinkku on eettisesti niin paljon parempi valinta.
    Valitettavasti tällaisella väittämällä ei ole pohjaa, ei ainakaan kaikkien suomalaisten tuottajien kohdalla. Täksi jouluksi ei sikaloita enää ennätä saada eettiselle tolalle, joten nyt tilannetta voivat hyödyntää vain sellaiset firmat, jotka ovat käynnistäneet ajoissa eläinten olojen kohentamiseen tähtäävät ohjelmat. Esimerkiski LSO:lla on oma EHYT-ohjelmansa, jossa Eläinsuojeluliitto Animaliakin on ollut mukana.

Joukko johtavia terveydenhuoltoeläinlääkäreitä allekirjoitti hiljattain julkilausuman, jossa vedotaan sikojen hyvinvoinnin puolesta (Maaseudun Tulevaisuus 17.11.). Huonon tuotantoympäristön aiheuttama stressi johtaa lääkäreiden mukaan kaikenlaisiin käytöshäiriöihin, kuten hännänpurentaan. Stressaantumista aiheuttavat muun muassa kokoritilälattiat. Eläinsuojelulakikin vaatii, että eläinten terveyttä on ylläpidettävä. Kuitenkaan maa- ja metsätalousministeriöstä ei ole löytynyt tahtoa kieltää täysritilöitä.
    Yksi ongelma ovat täysritilöiden valmistajat, joiden tuotesuunnittelussa ei ole otettu huomioon eläinten hyvinvointia ja mahdollisuutta lajityypilliseen käyttäytymiseen. Näitä kalusteita sitten kaupataan innokkaasti. Paljon riippuu siitä, kuinka valistuneita tuottajat itse ovat.

Suomalainen lihantuotanto saattaa hyvinkin olla keskimäärin eettisemmällä tasolla kuin Tanskassa, mutta se ei vielä todista, että asiat olisivat täällä hyvin. Jos täällä ei käytetäkään yhtä lailla antibiootteja ja jos onkin pienemmät yksikkökoot, ei se vielä oikeuta elämöimään tuotannon eettisyydellä.
    Markkinoinnissa ei kannata kalastaa pikavoittoja valheellisilla väittämillä. Sen sijaan nyt olisi Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) aika ottaa toimintasuunnitelmiinsa eläinten hyvinvointiohjelmien tukeminen. Todellisten tulosten aikaasaamiseksi sen olisi myös tuettava alan lainsäädännön tiukentamsita eikä harattava sitä vastaan kuten tähän asti.

Eläinten hyvinvointi on koko tuotanto- ja jakeluketjun asia. Tunnollinen tilallinen ei paljon kostu eläinten hyvinvointiin satsaamisesta, jos viesti ei välity kuluttajille asti. Markkinoinnissa on oltu merkillisen hiljaa siitä konkreettisesta työstä, jota jo nyt tehdään. Onko pelätty, että yhden tuotantotavan myönteinen esittely saisi muut näyttämään epäeettisiltä?
    Kuluttajalla on oikeus saada luotettavaa tietoa siitä, miten liha on tuotettu. Toistaiseksi siitä voi saada varmuuden vain ostamalla luomua, mutta kyllä luokitukseen pitäisi mahtua muitakin asteita. Esimerkiksi sveitsiläisillä on Gourmet mit Hertz ja briteillä Freedom Food, jotka molemmat kuuluvat isojen ketjujen valikoimiin. Eettisyyden rajanvetoa ei tehdä maiden välillä, vaan niiden sisällä, eikä suljettuun talouteen ole paluuta. o