Ruotsalaiset kaasuttavat kärkeen / Vihreä Lanka 3.12.1998

Ruotsalaiset
kaasuttavat kärkeen

Lena Björklund
TUKHOLMAAN ollaan rakentamassa uutta laajaa asuinaluetta nimeltä Hammarby Sjöstad, jossa ensimmäisenä Euroopassa voitaisiin valmistaa ruokaa kaasulla, joka on tuotettu asukkaiden omista vessajätöksistä. Tutkimuspäällikkö Lennart Thyselius arvostaa asian psykologiaa: vauraat ruotsalaiset ottavat näin oppia kiinalaisista, jotka jo tuntevat tämäntapaisen biokaasun käytön.
    Asuinalue on Ruotsin suurimpia taloudellisia hankkeita, ja sen hinta ylittää Juutinrauman sillan kustannukset. Tämä ei johdu biokaasulaitoksesta kunnallistekniikoineen, vaan siitä, että ympäristönsuojelun malliesimerkiksi rakennettava alue valmistuu vanhalle tehdasalueelle.
    Thyseliuksen työpaikka on Maatalouden tutkimuskeskuksen teknistä laitosta muistuttava Jordbrukstekniska institutet (JTI). Hän on vuoden 1973 öljykriisistä lähtien tutkinut maatalouden orgaanisten jätteiden käyttöä biokaasun tuottamiseksi.
    Näkökulma on yhä enemmän painottunut kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen etsimiseen ja tuonut tutkinnan piiriin myös kaupunkien ja teollisuuden orgaaniset jätteet. Nykyään JTI tekee Tukholman teknillisen korkeakoulun kanssa kannattavuusselvityksiä kuntien päätöksenteon helpottamiseksi. Thyselius itse ajaa Volvoa, jonka kyljessä lukee, että tämä auto kulkee "ruokajätteillä ja lannalla".

Metsäteollisuuskin
biokaasun tuottajaksi?

Vänern-järven eteläpuolella tutkitaan myös nollakuituisen paperimassan käyttöä biokaasun tuotantoon.
    Neljä eteläruotsalaista kaupunkia on rakentamassa isoa biokaasulaitosta valtion tuella. Mädätettävän massan koostumus heijastelee alueen luonnollista kertymää ja koostuu kotitalousten sekä elintarvike- ja kalateollisuuden biojätteistä sekä karjanlannasta. Nyt selvitetään olisiko myös metsäteollisuus lenkkiytettävissä "tavarantoimittajiin".
    Kierrätyspaperin oikein kierrettyä syntyy nollakuituista massaa, josta hiukan puristellaan nestettä ja sitten poltetaan.
    "Siinä ei ole suurta energia-arvoa, sen suurin arvo on, että jätettä syntyy näin vähenemään. Kaatopaikalle vietäväksi jää vain tuhkaa", kertoo UPM-Kymmenen Kaipolan tehtaiden tuotantopäällikkö Olli-Pekka Peltola. Kaipola on kotikeräyspaperin suurin käyttäjä Suomessa.
    Etelä-Ruotsissa on tähän saakka toimittu nollakuituisen paperimassan kanssa niin kuin Kaipolassa. Nyt selvitellään olisiko sitä järkevämpää käyttää biokaasun tekoon biojätteiden ja lannan kanssa.

Kaasut samaan
putkistoon

Sulkemisuhan alaisena elävän Barsebäckin ydinvoimalan tuntumassa Sydgas Ab, Barsebäckin omistaman Sydkraftin tytäryhtiö, suunnittelee biokaasun johtamista maakaasuverkkoonsa. Biokaasu on metaania niin kuin maakaasukin, mutta epäpuhtaampaa. Puhdistettuna se voidaan siirtää paikasta toiseen maakaasuputkia pitkin.
    "Biokaasutoimitusten kehitys sisältyy luonnollisena osana Sydgasin toimintaan. Työskentelemme aktiivisesti biokaasun integroimiseksi maakaasuun osittaaksemme, että maakaasuverkkoa voidaan käyttää biokaasukuljetuksiin ja se muodostaa siten tärkeän sillan pitkän tähtäimen kestävään energiajärjestelmään", toteaa toimitusjohtaja Ulf Hansson Sydgas AB:ssä ruotsalaisessa Energiteknik-lehdessä.
    Thyselius pitää kaasujen tasa-arvoistumista hyvänä. Silti hän pelkää, että biokaasua tässä ehkä käytetään vain maakaasun hovikelpoistamiseksi.
    "Sydgas on hyvin kiinnostunut maakaasun laajemmasta käytöstä. Mutta voiko yhteiskunta pitää puoliaan maakaasun halpaa hintaa vastaan?", hän kysyy. Thyselius siis epäilee, että maakaasu ajan mittaan hukuttaisi biokaasun alleen.

Biokaasu ei yksin riitä
Toisaalta Thyselius myöntää, että jos halutaan kaasulla käyviä ympäristöystävällisiä ajoneuvoja, juuri volyymia siinä tarvitaan. "Maakaasu on melkein kaasuautojen ehto. Biokaasua ei ole niin paljon."
    Ruotsissa on paljon enemmän biokaasulaitoksia kuin Suomessa. Useat niistä tuottavat biokaasua myös ajoneuvojen käyttöön, vaikka se edellyttääkin laitteistoa biokaasun puhdistamiseksi ja paineistamiseksi. Kaikkiaan Ruotsissa kulkee biokaasulla noin viitisensataa autoa. Tunnetuin ajokki on Ruotsin kuninkaalla.
    Ruotsissa istuu parhaillaan valtion toimikunta, joka selvittää biokaasun tankkauspisteiden lisätarvetta. Muun muassa Tukholmassa, Malmössä ja Göteborgissa pisteitä jo on.
    Ruotsissa biokaasulla voi ajaa verottomasti, Suomessa ei.

Kaasu kannattaa
kymmenissä kunnissa

Thyselius kumoaa uskomukset, joiden mukaan biokaasu syttyisi vaarallisen herkästi. "Et ikinä saa sitä syttymään itsestään."
    Bensiinillä on oktaanilukunsa, metaanilla cetaanilukunsa. Biokaasun cetaaniluku vastaa dieselin oktaanilukua.
    JTI on selvittänyt Ruotsin biokaasupotentiaalin seuraaviksi kymmeneksi vuodeksi ja päässyt 1,4 terawattituntiin vuodessa. Sillä kulkisi 140 000 ajoneuvoa. Kaikkiaan biokaasutuotanto oli JTI:n selvityksen mukaan kannattavaa 36 ruotsalaisessa kunnassa. o

Biokaasu on ekometaania

  • Biokaasu muodostuu orgaanisesta massasta, joka hapettomassa prosessissa hajoaa bakteerien toimesta. Näin syntyvä kaasu on metaania, jota kierrätysluonteensa vuoksi voisi kutsua ekometaaniksi erotuksena maakaasusta, joka on fossiilista metaania. Yleisimmin tätä kaasua, niin kuin myös kaatopaikoilta talteen otettua metaania, kuitenkin kutsutaan biokaasuksi.
  • Biokaasua voidaan tuottaa muun muassa karjanlannasta, vessajätöksistä, kotitalouden ja teollisuuden biojätteistä, vedenpuhdistamojen lietteestä, oljesta ja erikseen biokaasun tuottamiseksi viljellyistä kasveista. Yleensä kaasun raaka-aine on sekoitus.
  • Autojen polttoaineeksi biokaasu puhdistetaan 95-prosenttiseksi metaaniksi. Suomeen Venäjältä tuotava maakaasu on 98–99-prosenttista metaania.
  • Suomessa biokaasua otetaan talteen vedenpuhdistamoissa ja kaatopaikoilta. Sitä tuotetaan joillakin maatiloilla ja esimerkiksi Stormossenilla Vaasassa. Viritteillä on useamman kunnan yhteinen hanke Maalahteen.
  • Biokaasun tuotannossa syntyy myös multaa ja se palautetaan Ruotsissa pelloille. Västeråsissa tälle mullalle on saatu myös sikäläinen luomumerkki Krav.