Kolumni
Osmo Soininvaara

Enemmän muumeja, vähemmän nokioita!
Disney saattaa toimia Nokiaa varmemmalla alalla.

Suomalaisista nuorista koulutetaan tänä vuonna peräti joka neljäs insinööriksi. Viranomaiset ovat lukeneet työnhakuilmoituksia ja todenneet, että insinöörialat vetävät. Suomessa tehdään poikkeuksellista henkistä panostusta Nokia Oy:n ja uusien nokioiden hyväksi.
    Nyt koulutettavien ikäluokkien on tarkoitus olla työelämässä pitkälle 2040-luvulle. Insinöörikoulutus tähtää tavaratuotantoon. Pitäisi siis jotenkin taata, että tavaroissa riittää tekemistä seuraavat puoli vuosisataa.
    Teollisuus kuitenkin työllistää teollisuusmaissa yhä vähemmän väkeä. Syynä on vain vähäisessä määrin teollisuustyöpaikkojen pelätty siirtyminen kehitysmaihin. Todellinen syy on automaatio. Suomi on 90-luvulla onnistunut nostamaan teollisuustuotantonsa määrää 40 prosentilla, mikä on poikkeuksellista Euroopassa. Silti teollisuuden palveluksessa on satatuhatta ihmistä vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Näyttää siltä, että tavaratuotannolle käy vähän kuin maataloudelle, paitsi nopeammin.
    Teollisuus kyllä aikoo palkata noin 30 000 henkeä lisää. Näistä puolet ont akateemisesti koulutettuja. Teollisuus on siirtynyt tehtaista insinööritoimistoihin.

Minä pelkään, että jälleen kerran lasketaan väärin, juostaan hetkellisten suhdanteiden perässä, kun pitäisi tähdätä pitemmälle.
    Erityisesti tämä koskee tietotekniikkaa, joka on ollut Suomen 1990-luvun teollisuuden nousun päämoottori. Suuresti arvostamani amerikkalainen kansantaloustieteilijä Paul Krugman ennustaa kirjassaan Accidental Teorist, etteivät informaatioalat ole ensi vuosisadalla taloudellisesti keskeisessä osassa. Kun informaation tuotanto halpenee ja tehostuu koko ajan, tietoalojen kansantulo-osuus ja alalla työskentelevien määrä pienenevät.
    Uudet tiedonsiirtoteknologiat ovat tulevaisuudessa kaikkien saatavilla, mutta niiden tuottaminen ei työllistä kovinkaan monia. Kännyköitä saatetaan valmistaa jopa miljardi vuodessa, mutta ei siihen kovin paljon ihmistyötä tarvita. Nytkin kännyköissä työllistää lähinnä uusien mallien suunnittelu, mutta joskus kännykkäkin on tuotteena valmis. Kun toissavuoden mallin voi ostaa satasella eikä uusin malli enää ole olennaisesti parempi, mallien suunnittelukaan ei enää lyö leiville.

Tietotekniikka saattaa hyvinkin osoittautua tähdenlentoalaksi, joka sammuu yhtä nopeasti kuin syttyikin. Lääketieteellinen tutkimus on tässä suhteessa paljon varmempi ala: ihmisestä ei koskaan tule tarpeeksi tervettä.
    Tietokoneohjelmien valmistaminen Bill Gatesin tapaan on jo nyt paljon suurempi bisnes kuin tietokoneiden valmistaminen. Samoin käy tiedonvälityksessäkin. Vaikka tietotekniikka – siis välineet – eivät jatkossa niin paljon työllistäkään, sisältötuotannolle voi ennustaa loistavaa tulevaisuutta. Disney toimii ehkä sittenkin varmemmalla alalla kuin Nokia.
    On vähän surkeata, jos suomalainen osaaminen keskittyy yhä halvemmaksi käyvien laitteiden valmistamiseen samalla, kun ostamme sisällön noihin laitteisiin ulkomailta. Eikö insinööritekniikan ohella kannattaisi panostaa vähän muillekin aloille, vaikka uuteen Muumiin mieluummin kuin uuteen Nokiaan. o