Kirjeitä ja keskustelua / Vihreä Lanka 6.11.1998

Kirjeet
Tekeekö mieli sanoa? Kirjoita Lankaan, mutta lyhyesti. Tarvittaessa toimitus lyhentää tekstiä. Nimimerkkikirjoituksia emme mielellämme julkaise.
Osoite: Eerikink. 27, 00180 Helsinki
Fax: (09) 693 3056
Sähköposti: lanka@vihrealanka.fi
Ominaisuus ratkaisee

Geenitekniikassakin tieto suodattuu tutkijoiden kirjavista näkemyksistä.

Vihreä Lanka oli hämmentynyt tutkijoiden erilaisista näkemyksistä gmo-kokouksessa 1.–2.10. (VL 8.10.) Tämä on kuitenkin elävän tieteen normaalitila, tutkijoiden arkea ja juhlaa. Tieteellinen ajattelu kehittyy paitsi norsunluutorneissa myös tutkijoiden vapaassa vuorovaikutuksessa, mihin symposiot tarjoavat mediaakin suotuisamman foorumin. Kokous merkitsi pohjoismaisella tasolla edistysaskelta geneettisen muuntamisen tarkastelussa.
    Tuotehyväksynnässä keskeisiä lähtökohtia ovat tuoteturvallisuus ja ympäristöhaittojen ehkäiseminen. Ratkaisevaa on tällöin ominaisuus, siis lopputulos, ei muuntamisessa käytetty tekniikka sinänsä. Ominaisuuden tulisi siksi olla riskinarvioinnin keskiössä. Euroopa unionin ongelmana on kuitenkin gm-säädösten (ja merkintöjenkin) tekniikkalähtöisyys. Tämä ei ole tieteellisesti perusteltua ja johtaa voimavarojen kohdentamiseen virheellisesti sekä turvallisuuden kannalta tehottomasti.
    Geenitekniikan tiedetään olevan usein puhtaampi ja hallitumpi vaihtoehto kuin vastaava geneettinen muuntaminen perinteiseen tapaan kaukoristeytyksillä tai mutaatiojalostuksella. Perinteisiäkään menetelmiä ei kuitenkaan tarvitse vieroksua, sillä huolellinen jalostajan työ on tuottanut muun muassa yli 1500 mutaatiolajiketta ilman haittoja ihmiselle tai ympäristölle.
    EU:n tiukan gm-lajikkeiden hyväksymismenettelyn lisäksi on käyttöön tulossa riskinhallintaa varmistava jälkiseuranta. Olin rakentamassa EU:n ensimmäistä gm-kasviin liittyvää seurantaohjelmaa. Pitkän linjan kasviekologina olen oppinut, että kunnollinen ekologinen tutkimus on kallista. Se on osattava kohdistaa tärkeisiin asioihin, jotta niistä voidaan saada käyttökelpoista tietoa. Laajan seurannan olisi oltava tarpeen mukaista, hyvin määriteltyä ja riskiin suhteutettua. Tuotteen laatua on kaikissa tapauksissa jatkuvasti seurattava ja valvottava, ja tiedot mahdollisista poikkeamista ja sivuvaikutuksista olisi kerättävä keskitettyyn, julkiseen rekisteriin.
    Tuotteiden laadun valvominen on myös valmistajan oman edun mukaista. Joissakin tapauksissa yhteisöllä on suuri intressi, kun halutaan esimerkiksi säilyttää uusien lajikkeiden ympäristöä säästäviä kestävyysominaisuuksia mahdollisimman pitkään käyttökelpoisina. Tavanomaista seurantaa laajempaa, perustavaa tutkimusta voidaan tuolloin järjestää esimerkiksi Euroopan unionin tutkimusohjelmien puitteissa.
    Kasvinjalostustieteen professorina aloitin mediassa vuonna 1987 kriittisen keskustelun geenitekniikasta, kasvinjalostuksesta ja biodiversiteetistä. Monet perusasiat olisivat tuohon aikaan vielä kaivanneet selkiyttämistä. Yritys jäi yksinpuheluksi. "Gm-keskustelu olisi pitänyt käydä jo kymmenen vuotta sitten", vaati kokous nyt aikahyppyä, toki aplodien höystämänä...
    Aukkoa ei voi täysin paikata, mutta ajattelussa ollaan kuitenkin etenemässä jo vuoden 1989 tasalle, jolloin Euroopan kasvinjalostustutkijoiden liitto (EUCARPIA) kiteytti uuden kasvinjalostuksen keskeiset periaatteet.

Jussi Tammisola
dosentti, erikoistutkija
Helsinki

Vihoviimeinen unohtui
Huutomerkki!-sarjan esittely (VL 15.10.) oli oikein mielenkiintoinen. Valitettavasti sarja sai sellaisen lopun kun sai.
    Lopusta puheen ollen: mainitsette viimeiseksi julkaisuksi sarjassa Jouko Elon ja Jukka Pakkalan teoksen Salvador, kansanmurhan päiväkirja. Seuraavana vuonna, 1983, ilmesty kuitenkin vielä Jukka Väyrysen toimittama pasifistinen pamfletti Eikä ketään vastaan. Se on merkittävä kokoelma suomalaisten vaikuttajien kirjoituksia rauhasta sen eri alueilla. Kirjoittajia on Esa Adrianista Erkki Tuomiojaan.
    Kirja on Suomen Sadankomitean 20-vuotisen taipaleen kunnianosoitus.

Joel Kuortti
Tampere