Antibiootit uhkaavat kansanterveyttä / Vihreä Lanka 6.11.1998

Antibiootit uhkaavat kansanterveyttä
Jyri Tyynelä
TAUDINAIHEUTTAJAMIKROBIEN vastustuskyky eli resistenssi antibiooteille on lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana hälyttävää vauhtia. Asiantuntijat varoittavat, että ongelmasta kehittyy kansanterveydellinen katastrofi, ellei sille tehdä mitään. Avainasemassa on ihmisille annettavien antibioottien liikakäytön karsiminen, koska se tehokkaimmin estää resistenssin kehittymistä ihmiselle vaarallisissa mikrobeissa.
    Perusteettominta antibioottien käyttö on kuitenkin eläinrehujen lisäaineena ja juuri sieltä pitäisi käytön rajoittaminen asiantuntijoiden mukaan aloittaa. Asia nousi esille syyskuun alussa Kööpenhaminassa järjestetyssä konferenssissa, jossa unionin jäsenmaat hahmottelivat yhteisiä toimia resistenssiongelman torjumiseksi.
    Pohjoismaiden edustajat katsoivat, että näyttö antibioottien rehukäytön kansanterveydellisistä riskeistä on riittävä käytön kieltämiseen. Etelä- ja Keski-Euroopan vaikutusvaltaiset maatalouslobbyt ovat kieltoa vastaan, koska nykyisen kaltainen tehotuotanto ei olisi mahdollista ilman antibiootteja. Samaa kädenvääntöä käydään asiasta päättävässä maatalousneuvostossa.

Resistenssi siirtyy ihmisiin
Selvin antibioottien eläinkäytön riski liittyy eläimestä ihmiseen leviäviin bakteereihin, kuten salmonellaan ja kampylobakteereihin. Monelle antibiootille vastustuskykyinen eli multiresistentti salmonella aiheutti tanskalaisen naisen kuoleman viime kesänä. Bakteeri jäljitettiin sikatilalle. Suomessa samaa salmonellaa on esiintynyt yksittäisinä tapauksina, joilla ei ole ollut yhteyttä elintarvikkeisiin. Sitä on löydetty myös kolmelta tuotantotilalta, joilta infektio hävitettiin.
    Salmonellan ja kampylobakteerien lisääntynyt resistenssi fluorokinoloneille on yhdistetty saman ryhmän antibioottien massakäytön aloittamiseen siipikarjalla ja sioilla 1980-luvun lopulla. Fluorokinoloneita käytetään ihmisen suolistoinfektioiden hoidossa. Maailman terveysjärjestön WHO:n suositusten mukaisesti niiden käytöstä eläinlääkinnässä ollaan Suomessa luopumassa.
    "Vankomysiini on moniin infektioihin ainoa ja viimeinen käyttökelpoinen lääke sairaalassa. Sen sukulaisainetta avoparsiinia on käytetty huomattavia määriä eläinten rehun lisäaineena. Tanskalaiset ovat DNA-sormenjäljillä kiistattomasti osoittaneet, että vankomysiinille vastustuskykyiset bakteerikannat siirtyvät eläimistä ihmisiin", toteaa ylilääkäri Pentti Huovinen Kansanterveyslaitokselta.
    Unioni kielsi avoparsiinin käytön rehuissa vuonna 1996. Suomessa sen käytöstä luovuttiin vuotta aiemmin.

Ruotsi on jo kieltänyt
Ruotsi on unionin ainoa jäsenmaa, joka on kieltänyt antibioottien lisäämisen rehuihin. Kielto asetettiin jo vuonna 1986, ja unioniin liittyessään Ruotsi sai erivapauden jatkaa sitä tämän vuoden loppuun asti. Suomen erivapaus tylosiini ja spiramysiini nimisten antibioottien rehukäytön kieltämiseen päättyi viime vuoden lopussa. Suomi on yksipuolisesti jatkanut kieltoa lisäainedirektiivin suojalausekkeen perusteella.
    Komissio on luvannut kieltää tiettyjen antibioottien rehukäytön jo lähiaikoina. Tiettävästi kieltoa ollaan esittämässä tylosiinille, spiramysiinille ja virginiamysiinille. Pohjoismaiden kieltopolitiikka voi saada tukea myös komission tieteellisen komitean asettamasta työryhmästä, jonka on määrä antaa kattava selvitys resistenssiongelmasta ensi keväänä. Väliraporttia odotellaan jo ennen joulua.
    Suomessa antibioottisten rehun lisäaineiden kulutus on tasaisesti laskenut tällä vuosikymmenellä. Niiden osuus antibioottien kokonaiskulutuksesta on noin viidennes. Eläinlääkekäytön osuus on yhtä suuri. Loput eli noin 60 prosenttia antibiooteista menevät ihmisten lääkintään.
    Varsinaisen antibioottiryhmän lisäaineiden käytöstä on meillä luovuttu kokonaa. Jäljellä ovat porsaille ja lihasioille annettavat antibioottiset kasvunedistäjät, karbadoksi ja olakvindoksi, sekä broilerituotannossa suolistosairauden ehkäisyyn käytettävät kokkidiostaatit. Euroopassa varsinaisen antibioottiryhmän valmisteita käytetään rutiininomaisesti kasvunedistäjinä sioilla, naudoilla ja siipikarjalla.
    "Ainoa peruste tälle käytölle kasvunedistämiseen on taloudellinen voitto. Nyt on kuitenkin vaarassa ihmisten terveys, jota ei voi rahassa mitata. Sen takia antibioottiset kasvunedistäjät pitäisi ensimmäisenä kieltää", Huovinen vaatii.

Teho laskee
Sikatalouden tutkimusasemalla Hyvinkäällä on havaittu, että kasvunedistäjien teho on vuosien saatossa laskenut. Ensimmäisissä kokeissa 1970-luvulla ne paransivat porsaiden kasvua 15–20 prosenttia ja sikojen kasvua 10–15 prosenttia. Nykyään parannukset ovat enää 5–7 prosenttia porsailla ja vain 2–3 prosenttia sioilla.
    "On selvää, että tehon lasku liittyy pitkän aikavälin resistenssin kasvuun, vaikka toki yleisen tuotantohygienian parantuminen on vähintään yhtä merkittävä selittävä tekijä", arvioi professori Tuula Honkanen-Buzalski Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitokselta.
    Tanskassa lihasioille syötettiin aikaisemmin tylosiiniä, jota Suomessa on käytetty vain eläinlääkintään. Tanskalaisista sioista eristetyistä bakteereista peräti 90 prosenttia oli tylosiinille resistenttejä, kun Suomessa vastaava luku oli vain 10-15 prosenttia.
    "Tulos osoittaa, että matalat antibioottipitoisuudet rehun lisäaineena riittävät muodostamaan resistenssiä. Se on hyvin voimakas argumentti Pohjoismaiden rajoittavan antibioottipolitiikan puolesta", Honkanen-Buzalski painottaa.

Olosuhteet ratkaisevat
"Tehokkain keino vähentää antibioottien käyttöä on tuotanto-olosuhteiden parantaminen esimerkiksi hygienian, ilmastoinnin ja eläinten tiheyden osalta. Terveydenhuolto-ohjelmien käyttöönotto ja rokotukset vähentävät myös sairastavuutta, jolloin antibiootteja tarvitaan vähemmän", sanoo eläinlääkintäylitarkastaja Pia Mäkelä maa- ja metsätalousministeriöstä.
    Antibioottisista rehun lisäaineista luopuminen edellyttää tiloilta huomattavia investointeja. Kasvunedistäjille on kehitteillä luonnonmukaisia vaihtoehtoja, joilla on jo saatu varsin lupaavia tuloksia.
    "Tutkimillamme lihasioilla muurahaishappo oli alkukasvatusvaiheessa yhtä tehokas kuin karbadoksi. Myös muilla orgaanisilla hapoilla on havaittu kasvua edistävää vaikutusta. Lisäksi probiootteilla eli mikrobivalmisteilla ja erilaisilla kuituvalmisteilla voidaan korvata kasvunedistäjiä", kertoo tutkija Kirsi Partanen Maatalouden tutkimuskeskuksesta Jokioisilta.

Rehuteollisuus ei vastusta
Suomessa Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ja rehuteollisuus ovat monista Euroopan maista poiketen olleet rajoittavan antibioottipolitiikan kannalla, koska se on nähty tärkeäksi osaksi suomalaisten elintarvikkeiden kilpailukykyä.
    "Olemme panostaneet hyvin voimakkaasti jo usean vuoden ajan ratkaisun löytämiseksi. Uskomme, että rehuissa viimeistenkin antibioottisesti vaikuttavien kasvunedistäjien korvaaminen muilla aineilla on mahdollista", toteaa kehitysjohtaja Asko Haarasilta Suomen Rehu Oy:stä. o