Sertifiointi pysyy tapetilla / Vihreä Lanka 15.10.1998

Sertifiointi pysyy tapetilla
Päivi Sihvola
METSÄSEKTORI ESITTELI viime viikolla sertifiointimallin, joka on määrä saada hiottua loppuun asti vielä tämän vuoden puolella. Kestävän metsänhoidon mittariksi kaavaillun mallin takana ovat metsäteollisuus ja metsänomistajat, mutta eivät ympäristöjärjestöt.
    Pattitilanne ja asian kiireellisyys leimasivat sertifiointiseminaarinkin keskustelua. Umpisolmun ydin on FSC-sertifiointi (Forest Stewardship Council), jota Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK vastustaa ja ympäristöjärjestöt vaativat.

Hidastelu haittaa bisnestä
Markkinatilanteen herkkyyttä kuvasi kartonkidivisioonan johtaja Thomas Rohweder, joka vetää muun muassa Metsä-Serlan tapettiyksikköä.
    Hänen mukaansa edessä on "välitön liiketoiminnan menetyksen uhka", ellei sertifioinnissa edetä. Metsä-Serla valmistaa muun muassa tapetin puukuituista runkoa, jota puolestaan ostavat tapettitehtaat. Tärkeimmät asiakkaat sijaitsevat Britanniassa.
    Rohweder sanoo, että sikäläisen rautakauppaketju B&Q:n sitoutuminen FSC-sertifioituihin tuotteisiin heijastuu vahvasti myös puukuidun tuottajiin. "Paine tulee meille maksimaalisesti. Emme voi pettää pitkäaikaisia asiakkaitamme."
    Hän arvioi, että Britannian heikommat ja pienemmät ketjut seuraavat B&Q:n esimerkkiä, ja että tapettikartonki on vain jäävuoren huippu.

"Kovia sanoja"
Seminaarin ensisijainen tarkoitus oli esitellä sertifioinnin valmiusprojektin työn tuloksia. Kiivain keskustelu käytiin kuitenkin siitä, missä määrin puolitoista vuotta sitten sovituista kestävän metsänhoidon kriteereistä vallitsee edelleen yksimielisyys. Tuolloin standardointityöryhmässä olivat vielä mukana keskeiset ympäristöjärjestöt.
    Suomen WWF:n tuore pääsihteeri Timo Tanninen aiheutti salissa kuohahduksen, kun hän ilmoitti, että "se puolitoista vuotta vanha pohja ei ole riittävä enää."
    Seminaarin ja parin vuoden takaisen standardointityöryhmän puheenjohtaja osastopäällikkö Juhani Viitala maa- ja metsätalousministeriöstä luonnehti, että "Tanninen tuli käyttäneeksi aika kovia sanoja".
    Viitala muistutti sopimuksesta, jonka mukaan viiden vuoden määräajan kuluessa kriteerien sisältöä muutetaan vain yhteisellä sopimuksella. Yksipuolista irrottautumista hän ei hyväksy. "Kyllä sellaisten tahojen uskottavuudesta jatkossa pitää pahimmillaan tehdä vakavia johtopäätöksiä."

Tanninen tarkentaa
Tanninen sanoo kuitenkin, että hänet tulkittiin väärin. Hän ei tarkoittanut, että valmistelutyö pitäisi aloittaa alusta. "Eihän pyörää kannata keksiä uudelleen. Puolitoista vuotta sitten luotiin erittäin hyvä pohja."
    Tanninen kiitti seminaarissa myös valmiusprojektin tuloksia: "Työ, joka tänään on esitelty, on todella ansiokasta."
    Niin erinomainen se ei Tannisen mukaan kuitenkaan ole, että ympäristöjärjestöt voisivat hyväksyä sen sellaisenaan. Hän haluaisi muuttaa joitakin yksittäisiä kriteereitä sekä tiukentaa toisten tulkintaa. Yksittäisiinkin kriteereihin puuttumisesta voi kuitenkin lähteä purkautumaan iso riita. Seminaarissa väläytettiin, että "sitten kyllä avataan paljon muutakin".

Aikataulu tiukalla
Suomen luonnonsuojeluliiton pääsihteeri Esko Joutsamo puolestaan katsoo, että tässä vaiheessa kriteereihin ei tarvitse koskea, kunhan ne sertifiointikatekismuksen "mitä se on"- osassa esitetään selkeämmin. Hän huomauttaa, että myös kriteerien testaus nosti esille puutteita. "Ei ne ole meidän keksintöä."
    Joutsamo jaksaisi odottaa kriteerien uudistamista siihen asti, kun viiden vuoden määräaika menee umpeen. "Siitähän on jo mennyt puolitoista vuotta", hän sanoo. Joutsamo laskee, että uudistustyö pitäisikin aloittaa aika nopeasti, jos työn on tarkoitus olla valmis reilun kolmen vuoden kuluttua.

Briteistä voisi ottaa mallia
Tanninen heittää ilmaan ajatuksen, että valmiusprojektin työtä täydentämällä Suomeenkin saataisiin FSC-sertifioitua metsää. Hänen mallinsa on, että esimerkiksi metsäteollisuus lähtisi omilla metsillään mukaan FSC-sertifiointiin. Tällä tavalla saataisiin Suomessa FSC:n pää auki ja muun muassa perustettua virallinen FSC-työryhmä. Ne loput metsät eli lähinnä MTK:lainen sektori hoidettaisiin "FSC-yhteensopivalla tavalla".
    Tanninen määrittelee yhteensopivuuden siten, että MTK:laiset metsät hoidettaisiin esimerkiksi valmiusprojektin esittämällä tavalla edellyttäen, että kriteerit ovat hyvin lähellä FSC:tä. Näistäkin metsistä tuleva puu voitaisiin laskea mukaan silloin, kun arvioidaan, voiko lopputuote saada FSC-merkin vai ei.
    Malli on Tannisen mukaan samantyyppinen kuin Britanniassa on kaavailtu. Paljon riippuu siitä, hyväksyykö FSC kyseisen ennakkotapauksen. Joutsamokin arvioi, että tässä saattaisi olla ratkaisun avaimet.
    Samaa on viestittänyt johtaja Hannu Valtanen Metsäteollisuus ry:stä. Hänen mukaansa metsäteollisuudelle sopisi FSC, mutta MTK:ta siihen ei voi sitouttaa vastoin tahtoaan. Valmiusprojektin raportissa onkin esitetty, mikä sertifiointiorganisaation palanen voisi toimittaa FSC-työryhmän virkaa.

Selvyyttä sovellutukseen
Mitä metsässä sitten pitäisi tehdä toisin, että osapuolet löytäisivät sovun? Yksittäisiä parannusehdotuksia on ympäristöjärjestöjen ja ympärsitöhallinnon puolelta tullut useita, mutta kukaan ei pidä muutosten suuruusluokkaa dramaattisena.
    Ympäristöjärjestöjen mukaan tilanne on muuttunut siksi, että metsälain ja luonnonsuojelulain toteuttamisessa on esiintynyt puutteita, joista ei kriteereistä päätettäessä tiedetty. Lisäksi Suomenkin vaatimustaso nousi, kun Ruotsissa hyväksyttiin FSC-sertifikaatti. Järjestöt katsovat, että maiden ohjeistuksissa ei voi olla suuria eroja.
    Vesiensuojelupäällikkö Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksesta sanoo henkilökohtaisena mielipiteenään, että kriteeristö ei ole luonnon monimuotoisuuden kannalta vakuuttava, eivätkä kaikki ohjeet takaa, että kriteerit saavutetaan.
    Hän muistuttaa, että Ruotsissa esimerkiksi viidellä prosentilla metsäalasta voi tehdä vain sellaisia toimia, jotka edistävät luonnon monimuotoisuutta. Wahlgren ei myöskään ole tyytyväinen siihen, miten arvokkaat elinympäristöt on ajateltu turvata talousmetsissä. o