Viikon visiitti
Timo Lahti

Perässähiihtäjästä edelläkävijäksi?
Suomi voi nousta arktisen tuulivoiman suurvallaksi.

Kioton sopimuksen velvoitteita on väitetty Suomelle kohtuuttomiksi. Väitteen esittäjiltä on kokonaan jäänyt huomiotta sopimuksen tarjoamat mahdollisuudet uusien energiatekniikoiden markkinoilla. Tuulivoiman käyttämisessä Suomi on ollut tähän asti perässähiihtelijä, mutta onneksi ilmassa on merkkejä käänteestä.
    Tuulivoima työllistää huomattavasti paremmin kuin fossiiliset energialähteet. Etenkin tuulivoimaloiden komponenttivalmistus ja kokoonpano on työvaltaista konepajateollisuutta. Pioneerimaa Tanskassa alkaa olla jo vaikeuksia löytää riittävästi päteviä metallityöntekijöitä tuulivoimaloiden kovan kysynnän vuoksi.
    Suomessa valmistetaan kaikkia tuulivoimaloiden keskeisiä komponentteja, joiden viennin arvo on noin 200–300 miljoonaa markkaa vuodessa. Kokoonpanoteollisuus meiltä sen sijaan puuttuu.

Tuulivoiman rakentaminen lisääntyy maailmalla noin 30 prosentin vuosivauhtia. Merkittäviä tuuliresursseja sijaitsee arktisella alueella, joilla tarvitaan oloihin sopivaa teknologiaa.
    Suomella olisi sijainnin ja muiden edellytysten puolesta erinomainen mahdollisuus olla johtava arktisen tuulivoiman kehittäjä, teollinen valmistaja ja viejä. Oma ilmastomme, tuuliolomme, tekninen osaamisemme, kehittynyt infrastruktuurimme ja merkittävien markkinoiden läheisyys tekevät Lapista luonnollisen sijainti- ja rakennuspaikan arktiselle tuulivoimalle.
    Suomella itsellään on huomattavat tuuliresurssit tunturialueilla ja merellä. Ruotsi ja Norja aloittavat pian suuret rakennusprojektit pohjoisilla alueillaan. Pitemmällä tähtäimellä Kuolan niemimaa on arktisen tuulivoiman suuri rakennuskohde. Muun muassa Kiinassa, Kanadassa, Sveitsissä on runsaasti kohteita, joihin tarvitaan erityistä jäisiin oloihin kehitettyä laitteistoa.

Suomen puuttuva kokemus voimaloiden kokoonpanossa ja suunnittelussa on kierrettävissä yhteisyrityksellä sopivan voimalavalmistajan kanssa. Meillä pitäisi kehittää voimakkaasti alan tutkimusta, joka houkuttelisi yhteistyökumppaneita. Myös tuulivoiman rakentaminen Suomeen pitää saada kiihtymään niin, että tänne kannattaa perustaa oma kokoonpanolinja.
    Esimerkiksi Italiaan perustettiin keväällä tanskalaisvalmistajan tehdas noin 50 voimalan tilauksen jälkeen, kun markkinoille myös nähtiin jatkuvuutta. Suomessa olisi silloin valmius lähes sataprosenttisesti kotimaisten tuulivoimaloiden rakentamiseen – myös vientiin.
    Edellä kuvattu mahdollisuus ei toteudu automaattisesti. Avainasemassa on kauppa- ja teollisuusministeriö, joka hallitsee teollisuus- ja energiapolitiikkaa sekä teknologiarahoitusta. Lisäksi sen vaikutuspiirissä olevien yhtiöden rooli voisi olla merkittävä toiminnan käynnistämisessä.
    Myös ympäristöministeriö voisi luoda nykyistä selkeämmät pelisäännöt etenkin tuulivoiman rakentamiseen merialueille. Työministeriötä varmasti kiinnostaa työpaikkojen saaminen suurtyöttömyydestä kärsivään Lappiin. Ammattitaitoisia metalli- ja sähköalan työntekijöitä Suomesta kyllä löytyy.

Kioton sopimus pakottaa etsimään muita ratkaisuja kuin antaa mennä - politiikan hiilipäästöjen suhteen. Haikailu menneeseen maailmaan on paitsi turhaa, myös hedelmätöntä. Ymmärtääkö kukaan panna tänään alulle tulevaisuuden Nokiaa? o

Kirjoittaja on Lumituuli Oy:n hallituksen puheenjohtaja.