Jyrkin sanoin
Jyrki Räikkä

Rotuoppia ikä kaikki
Karhuvaara kalpenee Ahmavaaran rinnalla.

Käännynnäisen kiihko on tuhoisa luonnonvoima. Yrjö Ahmavaara nousi 1960-luvulla maineeseen radikaalin vasemmiston siipien suojassa, mutta stalinismin suudelmat alkoivat polttaa hänen poskiaan jo 1970-luvulla. Ahmavaaran tieteeksi naamioitu pamfletti Hyvinvointivaltion tabut – nykykulttuurimme kritiikki (Yliopistopaino 1998) osoittaa, että jääkylmä järkeisusko istuu hyvin myös poliittisen kentän oikeaan äärilaitaan.
    Professorin keppihevosena on sinänsä aiheellinen huoli matemaattis-luonnontieteellisen opetuksen tasosta. Täkyn alla piilee kuitenkin katala koukku.

Ahmavaara syyttää länsimaiden liberaaleja ja vasemmistoa tieteen, tapain ja nuorison turmelemisesta. Sallivan ja tasa-arvoa korostavan kasvatusidealismin mätiä hedelmiä ovat paitsi oppimistulosten heikentyminen, myös nuorisorikollisuuden kasvu ja raaistuminen. Ahmavaaran kauhistuttavat esimerkit tulevat lähinnä Yhdysvalloista ja Britanniasta. Ne eivät tosin olleet varsinaisia hyvinvointivaltioita edes ennen republikaanien ja konservatiivien näännyttävän pitkiä valtakausia.
    Sivistyksen tärvelijöihin kuuluvat myös pehmeät yhteiskuntatieteet, jotka eivät tarjoa matematiikan ja muiden eksaktien tieteiden tavoin "objektiivista ja pysyvää" tietoa. Ahmavaaran rappiotieteen näyttelyssä osoitellaan filosofiaa, historiantutkimusta, sosiologiaa ja kasvatustiedettä. Moniarvoisuus ja suhteellisuus ovat professorille myrkkyä. Yhteiskunta on matemaattinen konstruktio, jossa pätee vain yksi totuus: Ahmavaaran laki.

Psykometriikka eli matemaattinen älykkyys- ja persoonallisuustutkimus on Ahmavaaran lempilapsi. Hän valittaa etenkin kansojen ja rotujen välisen älykkyysvertailun vähättelyä. Kun psykometriikka on todennut juutalaiset lahjakkaimmiksi ja afroamerikkalaiset tyhmimmiksi, pitäisi tästä tehdä myös käytännön johtopäätökset.
    Kulttuuritekijöiden vaikutuksen älykkyystesteihin Ahmavaara torjuu toteamalla, ettei asiaa ole tutkittu matemaattisin menetelmin. Niinkin kulttuurisidonnaiset faktat kuin Nobel-palkintojen tai varallisuuden jakautuminen rotujen kesken kelpaavat kuitenkin hänen teoriansa tueksi. Kuinkahan totuudenmukaisen ja kulttuurisesti riippumattoman kuvan samat tilastot antavat esimerkiksi naisten älykkyydestä?
    Psykometriikan kukkasiin kuuluu myös oppi kovista rangaistuksista. Tulevien rikollisten psykopaattiset taipumukset – jotka voidaan havaita epäsosiaalisuuden tai jopa ruumiinrakenteen perusteella – on kitkettävä jo pienestä pitäen. Välittömillä ja ankarilla rangaistuksilla psykopaatit voidaan kuitenkin ehdollistaa parannukseen.

Sosiaalidarwinismin haudasta kumpuavat teesit saisivat maatua rauhassa huuhaatieteen kalmistossa, ellei Ahmavaara olisi saanut olalleen kannustavia taputuksia. Päättäjien veli Lasse Lehtinen suositteli Helsingin Sanomissa (27.6.) teosta opetusministeri Olli-Pekka Heinosen yölukemiseksi, koska "sillä saattaisi olla siunattu vaikutus kansakunnan tulevaisuudelle". Myös Suomen Kuvalehdessä (14.8.) älymystön portinvartijoihin kuuluva Seikko Eskola esitteli kirjan suopeasti yhteiskunnan tabujen rikkojana.
    Suomalaista älymystöä on jo syytetty laimeasta reagoinnista rasismiin. Enää eivät hätkähdytä edes avoimet rotuopit. Keisari saa käyskennellä rauhassa vaatteitta, eikä kukaan puhu, ei pukahda. o