Pääkirjoitus
Päivi Sihvola
Itävalta jäi
ilman tukea

Unionin jäsenmaan pitäisi saada itse arvioida, mikä sen kansalaisille on terveellistä.

ITÄVALTA HALUAISI pitää porttinsa kiinni geenimuunnellulta maissilta. Asiasta on sukeutunut pitkällinen kiista Itävallan ja Euroopan komission kesken. Se näyttää nyt johtavan Itävallan häviöön. Riita alkoi puolitoista vuotta sitten, kun Itävalta ilmoitti, ettei se hyväksy Novartis-maissin tuontia siihen liittyvien terveysriskien vuoksi. Luxembourg ja Italia seurasivat esimerkkiä, mutta Italia taipui myöhemmin noudattamaan komission tulkintaa direktiivistä.
    Boikotti oli viimeksi kesäkuussa esillä Euroopan unionin ympäristöneuvostossa, joka ei kyennyt ratkaisemaan asiaa. Asiasta päätettiin pyytää kanta europarlamentilta. Sen määräaika meni kuitenkin umpeen heinäkuussa ilman, että se päätti asiasta yhtään mitään.
    Saksalaisten vetämä parlamentin sosialistiryhmä torppasi parlamentin ympäristövaliokunnassa Itävallan boikotin käsittelyn eli parlamentaarikot eivät päässeet ottamaan asiaan kantaa ollenkaan. Vihreät sanovat, että Saksan sosiaalidemokraatit käänsivät kelkkansa, koska eivät uskalla ärsyttää maan biotekniikkateollisuutta.
    Koska parlamentti ei puuttunut asiaan, se palaunee komissiolle. Olisi yllätys, jos komissio yhtäkkiä kääntyisi myötämieliseksi Itävallan tuontirajoituksia kohtaan.

Suomen hallitus ei tukenut Itävaltaa kesäkuisessa ympäristöministerien kokouksessa. Sosiaali- ja terveysministeri Terttu Huttu-Juntunen (vas.) ei kunnioittanut sen kummemmin eduskunnan suuren valiokunnan kuin oman puolueensa eduskuntaryhmänkään tahtoa esitellessään asian hallituksen EU-ministerivaliokunnalle. Molemmat olisivat antaneet tukensa Itävallalle samoin kuin ympäristöministeriö. Suomessa geenimanipuloidut elintarvikkeet kuitenkin kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle.
    Valtioneuvosto voi siis kävellä suuren valiokunnan yli ilman että siihen edes oppositio puuttuu. Liekö pellervolaisessa leirissä muhimassa omia manipulaatioita, joiden takia ei haluta ikäviä ennakkotapauksia?
    Tuskinpa Huttu-Juntusella sentään on aivan omaa lehmää – mutanttia tai muutakaan – ojassa. Parempi arvaus on, että hän arvostaa enemmän sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehiä kuin eduskuntaa.

Tapaus geenimaissi mittaa kahta tärkeää periaatetta unionin sisällä. Sitä, missä menee jäsenvaltion oman päätöksenteon raja, ja sitä, kumpi painaa enemmän, ihmisten terveys vai vapaan kaupan kaikkivoipaisuus.
    Rajankäynti on vaikeaa asioissa, joissa on ristiriitaisia tutkimustuloksia, vastakkaisia etuja ja suuria taloudellisia intressejä. Ympäristö- ja terveysasioissa päätöksenteon pitäisi kuitenkin aina olla mahdollisimman lähellä kansalaisia. Siksi niiden kohdalla jäsenmaille pitää sallia muita tiukemmat normit.
    On tietysti mahdollista, että markkinamekansimi pitää huolen siitä, että manipuloitu maissi ei valtaa peltoja. Tästä antaa viitteitä Greenpeacen Ranskassa keväällä teettämä tutkimus, jonka mukaan maissi jäi myyjien varastoon koska maanviljelijät eivät halunneet ostaa sitä. o