Naturasta on moneksi / Vihreä Lanka 20.8.1998

Naturasta on moneksi
Jyri Tyynelä
VALTIONEUVOSTO TEKEE TÄNÄÄN torstaina virallisen päätöksen Natura 2000 -ohjelmasta. Poliittisesti hallituspuolueet pääsivät asiasta sopuun viime viikon tiistaina. Euroopan komissiolle Suomen ehdotus lähetetään kuukauden kuluttua, kun valitusaika korkeimpaan hallinto-oikeuteen on umpeutunut.
    "Tärkeintä tässä ratkaisussa on se, että komissiolle toimitetaan koko aineisto. Sen pohjalta komissio voi arvioida Suomen esitystä direktiivien määrittelemien luontoarvojen kannalta", ympäristöministeri Pekka Haavisto tähdentää.
    Natura-verkosto käsittää lähes 1500 aluetta, joiden pinta-ala on yhteensä noin 4,8 miljoonaa hehtaaria. Ympäristöministeriön keväällä 1997 julkaisemasta alustavasta esityksestä nyt päätettävä ohjelma on pienentynyt noin 300 000 hehtaarilla. Suurin osa karsituista alueista jää vanhoihin luonnonsuojeluohjelmiin.

Suojelun taso tyydyttää
"Poistetut kohteet olivat varsin johdonmukaisesti alueita, jotka eivät olleet suotuisan suojelun kannalta merkittäviä. Suomessa heikosti suojellut luontotyypit, kuten letot, boreaaliset luonnonmetsät, merenalainen luonto ja perinneympäristöt, pystyttiin aika pitkälle pitämään esityksessä mukana", sanoo luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen ympäristöministeriöstä.
    Luontodirektiivissä ei määritellä täsmällisesti suotuisan suojelun tasoa. Se ratkaistaan ilmastoalueittain pidettävissä kokouksissa, joissa komissio ja jäsenmaat tarkastavat kansalliset esitykset. Suojeluasiantuntija Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta arvioi, että Naturan jälkeenkin Suomeen jää muutama kymmen alisuojeltua lajia ja luontotyyppiä.
    "Lajien osalta pahoja ongelmia ei ole. Tunnettujen uhanalaisten lajien, kuten saimaannorpan, merikotkan, harmaahylkeen ja valkoselkätikan osalta saavutettu tulos on erittäin hyvä", Heikkinen vastaa.
    Hallituksen esitys kattaa paria aluetta lukuunottamatta Suomen kansainvälisesti tärkeät lintualueet, joita komissio käyttää lintudirektiivin toteutumista arvioidessaan vertailukohtana. Lisäksi esitykseen on listattu yli 300 muuta lintujensuojelualuetta.

Valtion maissa vara parempi?
"Yksi valmistelussa tapahtunut virhe oli se, että Etelä-Suomen valtion mailla olevien vanhojen metsien tarkastelu jätettiin Metsähallitukselle. Sen takia paine suojeluun yksityismailla kasvoi. Naturaan olisi hyvin voitu ottaa nykyistä enemmän valtion metsää", kritisoi pääsihteeri Tuomas Rantanen Luonto-Liitosta.
    Haavisto ei näe, että suuria korvaamattomia alueita olisi jäänyt esityksestä pois. Hän myöntää kuitenkin, että suojelutapa joillakin alueilla sallii esimerkiksi tietyt metsänkäyttötoimet. Hallituksen suojeluohjelmille sopima 3,3 miljardin markan budjettiraami vuosille 1996–2007 herättää myös kritiikkiä. Summasta 190 miljoonaa varattiin Natura-hankkeille.
    "Ympäristöhallinto käskytti jo varhaisessa vaiheessa aluekeskuksiin, että paljon uusia alueita ei kannata esittää, koska rahoitusraamista halutaan pitää kiinni. Aluekeskuksien esityksistä karsittiin kymmenesosa pois niin, etteivät ne menneet koskaan mihinkään kuulemiseen", Veistola ihmettelee.
    Heikkisen mukaan leikkaukset tehtiin kokonaisuutta silmälläpitäen.
    "Ministeriö lisäsi esitykseen sellaisia luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä, joita alueelliset ympäristökeskukset eivät olleet omasta näkökulmastaan pitäneet tärkeinä. Niillä oli kuitenkin valtakunnallista merkitystä, esimerkkeinä joki- ja järviluonnon kohteet, jotka olisivat muuten jääneet kokonaan pois".

Lapissa puolesta ja vastaan
Valtaosa Naturan uusista suojelualueista on Etelä-Suomesta, mutta pinta-alalla mitattuna ohjelma painottuu vahvasti Lappiin.
    "Lähtökohtana oli se, että olemassa olevat suojelualueet otetaan mukaan sellaisenaan. Kun Pohjois-Suomessa on isoja suojelualueita, on minusta loogista, että ne tähän ohjelmaan menee", toteaa maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä.
    Painotus ei ole miellyttänyt kaikkia Lapin kuntia, äänekkäistä Naturan vastustajista puhumattakaan.
    "Meillä on hyvin pitkä kokemus luonnonsuojelualueiden kansallisesta perustamisesta. Näiden alueiden status on aikojen kuluessa muuttunut. Uskon, että se on perimmäinen syy siihen, minkä takia Lapissa suhtaudutaan epäillen laajoihin suojelualueisiin", perustelee edunvalvontapäällikkö Jaakko Ylitalo Lapin liitosta.
    Ylitalon mukaan paikallisen väestön pelkoa hanketta kohtaan ei ainakaan vähennä EY:n tuomioistuimen toimivalta Natura-asioissa. Voimakkaimmin Naturaa ovat puolustaneet matkailuyrittäjät. Syynä siihen on luontomatkailun kasvava merkitys Lapin taloudelle.

Inventointia hyödynnetään suojelussa
"Erityisongelma Suomessa on se, että me ei tunneta olemassaolevien suojelualueiden luontoarvoja. Sen takia on ollut vaikea arvioida, kuinka laaja ohjelma meillä tarvitaan kotimaisten, jo perustettujen suojelualueiden lisäksi. Eikä sitä tietoa ole vieläkään olemassa", väittä ympäristöjohtaja Markku Tornberg Maataloustuottajain keskusliitosta.
    Haaviston mukaan Naturan yhteydessä on tehty tarkin inventointityö, mitä Suomen luonnosta on koskaan tehty olemassaoleva tieteellinen tieto hyödyntäen
    "Meillä on ensimmäistä kertaa paikallistettu ja merkitty karttoihin luontoarvoja niilläkin alueilla, jotka eivät tulleet Naturaan. Tämä tuotettu pohja-aineisto joudutaan ottamaan huomioon esimerkiksi metsälain mukaisissa toimenpiteissä tulevaisuudessa", Haavisto painottaa.
    Naturan pitkään syntilistaan on kirjattu myös puunhankinnan vaikeutuminen suojelualueilla ja niiden ympärillä.
    "Alalla on jo monen vuoden aikana opeteltu, mitä suojelualueiden vieressä voi tehdä. Uskon, että vielä tarkentuva Natura-esitys antaa tässä suhteessa riittävän työrauhan," arvioi johtaja Pertti Laine Metsäteollisuus ry:stä. o