Kirjeitä ja keskustelua / Vihreä Lanka 13.8.1998

Kirjeet
Tekeekö mieli sanoa? Kirjoita Lankaan, mutta lyhyesti. Tarvittessa toimitus lyhentää tekstiä. Nimimerkkikirjoituksia emme mielellämme julkaise.
Osoite: Eerikink. 27, 00180 Helsinki
Fax: (09) 693 3056
Sähköposti: lanka@vihrealanka.fi
Metsän viisautta myös puutarhaan

Kirjava aluskasvillisuus vallatkoon kotipihat ja aukiot tasaiseksi leikatulta nurmelta.

Kävellessäni alkukesällä ostosmatkalta takaisin metsän halki vanhoja hevosteitä pitkin, huomasin useita laajoja alueita – jotka eivät kaikki sijainneet puiden alla – joita peitti vain matala aluskasvillisuus. Miten kauniita olivatkaan esimerkiksi nuo hennon vihreät kortteiden varret, vielä kukkivat valkovuokot ja kauniit ja kukintonsa lopettaneet metsätähtien matalat kasvustot.
    Tuli mieleen, että osa tällaisesta matalasta metsän kasvustosta sopisi ja voisi kasvaa myös kerros-, rivitalo-, paritalo- ja omakotitalotonteilla, sekä tietysti myös suuremmilla viheraukioilla. Säästyisi joutavaa ruohonleikkuuta. Olisi silti siistiä esimerkiksi vuokra-asuinalueillakin ja julkisilla paikoilla – kunhan vain roskat melko helposti siivottaisiin pois.
    Tietysti tällaisia sopivia matalia maanpeittokasveja nurmikoiden tilalle löytyisi myös puutarha-, niitty- ja kalliokasvien joukosta. Silloin voitaisiin heittää hyvästit pienpolttomoottorikoneiden suurimmalle ryhmälle: ruohonleikkureille, joita on noin miljoona maassamme. Loppuisi kaasu- ja äänisaaste, ja maisemat olisivat kauniimpiakin, eikä liian yksitoikkoisia.
    Tällaisen asian ajamiseen pitäisi luontoa ja luonnonsuojelua lähellä olevien yhdistysten ja yritysten paneutua. Uusi artikkeliryhmä: viheralueiden maanpeittokasvit! Eihän siitä luultavasti rahaa samalla tavalla heruisi kuin ruohonleikkureista, mutta esimerkiksi suunnittelu voisi tuoda uudenlaistakin tulonmuodostusta ja työtä. Myös hyönteisten ja kasvien kannalta tilanne olisi parempi, kun olisi runsaasti mesipaikkoja siitepölyn välittäjille.
    Siis uusyrittämään, vaikka työllistämisen kautta! Sopivista kasveista pitäisi kerätä keräilytietoja ja sen jälkeen varmasti siemeniäkin. Tässä olisi siis jälleen uusi vihreä tie kuljettavaksi!

Pentti Törmälä
Hamari


Korhonen häpäisi
Snellmanin

Pankinjohtaja Matti Korhonen väitti Savon Messuilla, että J.V.Snellman olisi kannattanut Emuun menoa, koska hän oli terveen taloudenpidon kannattaja? Herja on mauttomuudessaan ylivertainen. Snellman ei voi käyttää vastineoikeuttaan Savon Radiossa, josta Korhosen möläys lähti eetteriin.
    Snellman oli suomalaisuusmies ja kansallisuusliikkeen kiistattomia johtohenkilöitä. Hän oli aikansa yhteiskunta-, talous- ja kulttuurielämän keskeinen vaikuttaja: aikansa kapinallinen ja Suomen taloudellisen ja valtiollisen itsenäisyyden esitaistelija. Hänellä oli merkittävä rooli Suomen markan syntymisessä vuonna 1860 ja sen vakiintumisessa käytännössä ainoaksi maksuvälineeksi.
    Snellman pyrki rakentamaan Suomen sosiaalisen tulevaisuuden kansalaisyhteiskunnan kehittämisen pohjalle. Hänen mielestään tämä päämäärä edellytti kansan suurten joukkojen sivistämistä ja se taas suomen omaksumista kulttuuri- ja hallintokieleksi.
    En mene arvuuttelemaan, mitä mieltä Snellman olisi Emusta ja sen Korhosen tapaisista ajajista. Se olisi sekä hyödytöntä että moukkamaista.

Juhani Tanski
Kuopio