Bensiinin lisäaine herättää huolta / Vihreä Lanka 6.8.1998

Bensiinin lisäaine herättää huolta
Jyri Tyynelä
LYIJYTÖN BENSIINI otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1986, ja nykyisin kaikki bensiini on lyijytöntä. Bensiinin oktaanitasoa kohottanut lyijy on korvattu metyylitertiääributyylieetterillä (MTBE). Se on oksygenaatti eli hapetin, joka tehostaa niin sanotun reformuloidun bensiinin palamista ja vähentää pakokaasun häkä- ja hiilivetypäästöjä. Hiilivedyt muodostavat ihmisten terveydelle vahingollista alailmakehän otsonia, kun ne reagoivat typen oksidien kanssa.
    Tällä vuosikymmenellä laajamittaiseen käyttöön otettu MTBE on synnyttänyt Yhdysvalloissa kansalaisjärjestöjä, jotka ajavat sen käytön kieltämistä ympäristölle ja ihmisten terveydelle haitallisena aineena. Alaskan ja Pohjois-Carolinan osavaltioissa MTBE:n käyttö on jo kielletty.
    "Kohu voi olla uusi, mutta ongelma ei ole ensimmäistä kertaa keskustelussa. Kaliforniassa MTBE:stä on erittäin hyviä kokemuksia nimenomaan ilman laadun parantajana. Osavaltion standardeja ollaan nyt ulottamassa liittovaltion tasolle. Luulen, että nämä järjestöt vastustavat nyt sitä", arvelee europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.). Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin ministerineuvosto pääsivät heinäkuussa sopimukseen direktiivistä, jonka mukaan lyijyllisen bensiinin myynti loppuu unionissa vuoteen 2000 mennessä. Direktiivin tavoitteena on muun muassa edistää pakokaasuja puhdistavien hapettimien – kuten MTBE:n – käyttöä bensiinissä.

Suomi laatii riskiarvion
Ministerineuvosto antoi vuonna 1993 asetuksen kemikaalien vaarojen arvioinnista ja valvonnasta. Suomen vastuulla on riskiarvion tekeminen neljästä kemikaalista, joista yksi on MTBE. Suomen ympäristökeskus vastaa yhdessä Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen kanssa MTBE:n ympäristöriskien arvioinnista. Terveydelliset riskit arvioi Työterveyslaitos.
    Työn odotetaan valmistuvan vuoden loppuun mennessä. Laajan lausuntokierroksen ja mahdollisten jatkotutkimusten jälkeen hyväksyttävä riskiarvio määrää MTBE:n tulevaisuuden koko unionin alueella. Ainetta valmistava teollisuus on kiinteästi riskiarvion laadinnassa mukana.
    "Käsityksemme MTBE:stä perustuu tieteelliseen näyttöön. Se on yksi kaikkein tutkituimpia aineita viime vuosina, lääkeaineet mukaan lukien. Tutkimuksissa ei ole pystytty osoittamaan, että sillä olisi välittömiä terveysvaikutuksia ihmiselle. Myöskään syöpävaaraa ei ole millään tavalla pystytty osoittamaan", toteaa kemikaaliturvallisuuspäällikkö Hilkka Vahervuori Neste Oy:stä.
    MTBE:n valmistus tuottaa maailman öljynjalostusteollisuudelle yli 20 miljardin markan vuosittaisen liikevaihdon. Suomalaisen Nesteen osuus siitä on noin miljardi markkaa päämarkkina-alueina Yhdysvallat ja Eurooppa.

Akuutit vaikutukset
voidaan jo osoittaa

Useissa tutkimuksissa MTBE:n ja muiden eetterien on todettu aiheuttavan altistumistilanteissa akuutteja oireita, kuten päänsärkyä, silmien ärsytystä, nenän ja kurkun limakalvoärsytystä, yskää, pahoinvointia, epävarmuuden tunnetta ja huimausta. Oireita on havaittu lähinnä suurille bensiinipitoisuuksille altistuneilla työntekijöillä, kuten säiliöauton kuljettajilla. Myös ympäristöaltistus on aiheuttanut oireita.
    "Se, mikä tässä nyt kiinnostaa, on riskin suuruus eli se numeerinen arvo, millä haitan mahdollisuutta kuvataan. Sitä ei oikeastaan kukaan ole missään yhteydessä antanut. Varmasti MTBE jonkinlaisia haittoja aiheuttaa, mutta riski lienee tavalliselle kadunmiehelle aika pieni", kiteyttää laboratoriopäällikkö Lauri Saarinen Uudenmaan aluetyöterveyslaitokselta.

Syopävaara askarruttaa
Bensiinin ja pakokaasujen ylivoimaisesti myrkyllisin yhdiste on bentseeni, jonka tiedetään aiheuttavan ihmiselle syöpää. MTBE:tä on käytännössä kaikessa Suomessa myytävässä bensiinissä keskimäärin 10-12 tilavuusprosenttia. Bentseeniä on bensassa kymmenesosa tästä määrästä.
    "Eläinkokeista on saatu viitteitä siitä, että MTBE-altistuminen mahdollisesti aiheuttaa syöpää. Tulevan tutkimuksen tehtävänä onkin selvittää aineen pitkäaikaisvaikutukset ja mahdollinen karsinogeenisuus ihmiselle. Ongelmana on se, että MTBE on ollut laaja-alaisessa käytössä vasta muutaman vuoden, mistä johtuen altistusaika on lyhyt syöpäriskin arvioinnin kannalta", sanoo vastaava työterveyslääkäri Matti Hakkola Teboil Oy:stä.

Vaikea aine pohjavesissä
Monista bensiinin myrkyllisistä ainesosista poiketen MTBE on erittäin vesiliukoinen kemikaali. Päästessään maaperään se saattaa kulkeutua pohjaveteen liuenneena laajoillekin alueille. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa MTBE:tä löydettiin 27 prosentista kaupunkialueiden vesinäytteiden keräyskaivoista. Kolme prosenttia ei täyttänyt viranomaisten juomavedelle asettamaa terveyssuositusta.
    Suomessa kattavaa kartoitusta pohjavesien MTBE-pitoisuuksista ei ole tehty. Tiedot perustuvat pääasiassa pohjavesien pilaantumistapauksissa tehtyihin mittauksiin.
    "Pieniä MTBE-pitoisuuksia löytyy useista yksityistalouksien kaivoista sekä ainakin Kirkkonummen ja Loviisan vedenottamoista, jotka sijaitsevat vilkkaasti liikennöityjen teiden lähellä. Jos vuotoja tapahtuu kaiken aikaa, niin kuin näyttää tapahtuvan, niin kyllähän se vähitellen voi muodostua vakavaksikin ongelmaksi", arvelee ylitarkastaja Heli Herkamaa Uudenmaan ympäristökeskuksesta.
    Bensiinikuljetusten parantuva logistiikka vähentää pistevuotoja, muttei välttämättä poista ongelmaa. MTBE:tä on mitattu sadevedestä ja lumesta, mikä viittaa siihen, että ilmaan haihtuneesta kemikaalista osa voi sateen mukana kulkeutua pohjaveteen.
    Huonosti biohajoava MTBE on hyvin pitkäaikainen kemikaali pohjavesissä, josta sen puhdistaminen perinteisin menetelmin on vaikeaa ja erittäin kallista. Biohajoavuutta lisäävä bakteerikanta tunnetaan, mutta sen soveltuvuus pohjavesien puhdistukseen on vielä täysin avoin kysymys.

Korvaavat aineet
tunnetaan huonosti

MTBE voidaan korvata bensiinissä muilla eettereillä, joista Suomessa käytetään Nesteen valmistamaa tertiääriamyylimetyylieetteriä (TAME). TAME on huonommin haihtuva ja vähemmän vesiliukoinen kuin MTBE. Sen vaikutukset ihmiseen ja ympäristöön tunnetaan vielä huonommin kuin MTBE:n. Tilanne on sama kaikkien korvaavien eettereiden osalta.
    "TAME otettiin meillä käyttöön vuonna 1995 ilman perusteellista riskinarviointia. Sitä tullaan käyttämään hyvin suuria määriä, minkä vuoksi sen riskit tulisi tutkia nykyistä paremmin. Unionissa riskiarvio mahdollisesti myöhemmin tehdään, mutta valitettavan hitaalla aikataululla", Hakkola huomauttaa. o