Pääkirjoitus
Päivi Sihvola
Selvitysmies
ei selvittänyt

Pentti Arajärvi oli päättänyt jo ennen työhön ryhtymistään, että perustulo ei toimi.

SELVITYSMIES Pentti Arajärvi jätti pari viikkoa sitten muistionsa, jossa pohditaan toimeentuloturvaa koskevan lainsäädännön selkiyttämistä. Selvitys kyllä antaa mitä lupaakin. Se esittää, miten esimerkiksi työttömyysturvan, kodinhoidon ja koulutustuen vanhat palaset saadaan entistä virtaviivaisempaan ojennukseen. Sellaiseen, että se kannustaa työn tekemiseen eikä lisää valtion menoja, kun myös verotus ja erilaiset maksut otetaan huomioon.
    Muistiossa ei ole ollut toimeksiannon mukaan tarkoituskaan miettiä uusia ratkaisuja, kuten perustuloa. Vuodessa ei juuri muuhun kuin tekniseen viilaukseen olisi ollut mahdollisuuttakaan. Arajärven selvityksen "juuret ovat syvällä nykyisessä järjestelmässä", kuten johdannossa sanotaan.
    Muistiosta ei siis voi vetää perustuloon liittyviä johtopäätöksiä. Tätä taustaa vasten esityksen uutisointi on ollut kummallista. Perustuloa ei ainakaan tällä paperilla haudata. Etenkään, kun kyse oli yhden selvitysmiehen työstä, eikä esimerkiksi parlamentaarisesta toimikunnasta, joka näkemykset olisi punnittu laajalla lausuntokierroksella.

Lukija saa turhaan etsiä muistiosta sitä kohtaa, jossa perustulo todistetaan toimimattomaksi. Itseasiassa väittämä on leivottu toimeksiannon rivien väliin, eikä sitä sittemmin problematisoida. Perustuloa ei määritellä missään, mutta kaikesta päätellen Arajärvi on ajatellut vastikkeetonta markkamääräisesti korkeahkoa kansalaispalkkaa.
    Tällaista mallia Suomessa ei yksikään puolue ole esittänyt juuri siksi, että se on kallis eikä kannusta omaan vastuusteen henkilökohtaisesta taloudesta. Muutama tonni puhdasta käteen kuukaudessa ilman mitään kontrollia saattaisikin hyvin "rapauttaa sosiaaliturvan legitiimisyyden ja yhteiskuntamoraalin", kuten muistion loppujakossa todetaan. Varsinaisessa selvityososassa perustuloa ei käsitellä lainkaan.

Näin kapea toimeksianto haiskahtaa joidenkin perustulon kannattajien mielestä siltä, että demarit pelaavat aikaa. Sosiaalidemokraattien kanta taas heijastaa SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen pelkoa ansiosidonnaisen työttömyysturvan laskemisesta, jos perustulo toteutuu.
    Se on kuukausipalkan ja pitkien työsuhteiden mukanaan tuoma saavutettu etu, jonka merkitys pätkätöiden ja työttömyyden todellisuudessa kevenee. Pätkätöiden lisääntymistä ei selvityksessä kuitenkaan pidetty merkittävänä ongelmana. Siinä ei myöskään sanallakaan viitata jobless growth -ilmiöön, siihen, että kansantalous käy kuumana, mutta työttömyys ei vähene vastaavaan tahtiin. Perustulon ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan ristiriita ei kuitenkaan välttämättä ole ylittämätön.
    Selvitettävää ja tukittavaa siis riittää jatkossakin. Seuraavaan hallitusohjelmaan pitäisi saada määriteltyä toimeentuloturvan kehittäminen niin, että mukana olisi vähintäänkin laaja tutkimus perustulon eri mallien vaikutuksesta kansantalouteen, työttömyyteen ja sosiaaliturvaan.
    Suurissa tutkimushankkeissa on tärkeää, että esimerkiksi ministeriöiden rajat voidaan ylittää ja tilata kunnolla resurssoitu tutkimus. Maasta ei löytyne sellaista tutkijaa, joka voisi yksin selvitytyä tästä hankkeesta. Siksi kannattaisi koota laajempi projekti ja määritellä sen osille tarkat tavoitteet. Perustulonkin kohdalla on niin, että kysymyksenasettelu on jo puolet vastausta, kuten nyt on nähty. o