Meillähän on keskustatunneli - metro / Vihreä Lanka 15.1.1998

Meillähän on keskustatunneli - metro
Päivi Sihvola
LAUSUNNOT tunnelisuunnitelmasta piti alunperin jättää tänään, mutta aikaa on jatkettu tämän kuun loppuun. Edellisellä lausuntokierroksella esillä oli vielä kolme erimittaista vaihtoehtoa, joiden saaman palautteen pohjalta nyt esillä oleva malli on laadittu.
   Nykysuunnitelman mukaan tunneli jatkuisi idässä Sörnäisten rantatielle asti ja lännessä – toisen rakennusvaiheen valmistuttua – Länsiväylälle. Ylitarkastaja Jussi Heinämies Uudenmaan ympäristökeskuksesta sanoo, että suunnitelma on mennyt parempaan päin, mutta suuria ongelmia on yhä jäljellä. Heinämies (vihr.) on myös Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen. "Sitäpaitsi Helsingissähän on jo keskustatunneli, nimittäin metro", Heinämies heittää.
   Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Pekka Sauri (vihr.) sanoo, että vihreät vastustavat koko tunnelihanketta. Jos sen kannalle on pakko taipua, ehdoton edellytys on laajan kävelykeskustan luominen. Lisäksi Sauri haluaa saada selvityksen siitä, miten tunneli vaikuttaisi länsimetron toteutumiseen.

"Helsinki menettää
kilpailuvalttinsa"

Yhteiskuntasuunnittelun seuran puheenjohtaja Mariitta Vuorenpää asettaa koko tunnelisuunnitelman perusidean kyseenalaiseksi. "Onko keskustan saavutettavuuden parantaminen mielekäs päämäärä kestävän kehityksen tai toimintojen tarkoituksenmukaisen sijoittumisen kannalta?"
   Vuorenpää katsoo, että Helsingin keskustan ei pitäisi lähteä kilpailemaan automarkettien ja aluekeskusten kanssa autoliikennettä lisäämällä. "Nyt on vaarana, että keskusta menettää väärillä liikenneinvestoinneilla todellisen kilpailuvalttinsa!"
   Vuorenpää rajoittaisi keskustan henkilöautoliikennettä. Autoista riippuvaiset palvelut saisivatkin pysyä aluekeskuksissa. Kaupunkimaisen elämäntavan löytäisi ydinkeskustasta.
   Heinämies pelkää, että tunneli toisi vain lisää tilaa henkilöautoille. "Näin käy, jos tehdään tunneli, mutta maan päällä ei kehitetä joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä ollenkaan", Heinämies arvioi.
   Suunnitelma olettaa, että Helsinginniemen läpikulkuliikenne kasvaisi vain noin prosentilla. Vuorenpää ei luota laskelmaan. Hän arvioi, että tunneli houkuttelisi entistä enemmän autoja nykyisiin liikkeisiin ja vetäisi lisäksi uusia keskustaan.
   Tunnelihankkeen esittelyssä sanotaan, että jalankulkija hyötyisi eniten, kun autojen saasteet pääsisivät taivaalle tunnelin piipuista, eivätkä katutasolla. "Tunnelin poistoputkien päähän tulisi ehdottomasti rakentaa suodattimet", Vuorenpää sanoo.

Mitä muuta miljardilla saisi?
Heinämies vaatii hankkeesta ympäristövaikutusten arviointia sekä sen yhteydessä myös nollavaihtoehdon arviointia. Siinä punnittaisiin, miten varojen käyttäminen tunnelin sijasta esimerkiksi joukkoliikenteen kehittämiseen vaikuttaisi ympäristöön. Esityksessä on sanottu, että ympäristövaikutukset pitäisi tutkia myös nollavaihtoehdon osalta, mutta sitä ei ole vielä tarkemmin määritelty.
   Heinämies ihmettelee, kuinka keskustatunnelia on voitu suuunnitella niin erillään joukkoliikenteestä. Hän laskee, että tunneliin menevällä miljardilla saisi koko Helsingin keskustan kerralla kuntoon niin, että siellä olisi hyvä kävellä ja pyöräillä. Lisäksi raitiotieliikenne voitaisiin tehdä todella houkuttelevaksi tihentämällä vuoroja ja lisäämällä reittejä.
   "On olemassa vaara, että tunnelin kustannukset syövät rahat joukkoliikenteeltä", Heinämies sanoo.
   Joukkoliikenteen lähiajan tavoitteeksi on määritelty raitiotieliikenteen kehittäminen. Myöhemmin voitaisiiin toteuttaa Pisara-malli, jossa Pasilan asemasta tulisi keskeinen solmukohta ja sinne olisi myös metroyhteys.
   Jos tunneli rakennetaan, hyötyjät pitäisi panna maksamaan, sanoo arkkitehti ja VTT:n erikoistutkija Maarit Kaipiainen, kaupunkisuunittelulautakunnan varajäsen (vihr.). Kaipiaisen mukaan alueen yritysten huolto- ja jakeluajot tulisivat helpommiksi. Suunnitelmassa on monia pelkästään näihin tarkoituksiin tehtyjä tunneleita. Niiden käyttöä eivät koskisi aikarajoitukset kuten nyt kävelykaduilla. Yritykset voisivat osallistua kukin tietyllä osuudella hankkeen kustannuksiin, hän esittää.
   Pekka Sauri pitää monien asukasyhdistysten esittämää tietullia hyvänä. Kokonaan eri asia on, meneekö se läpi.

Pitkä on parempi
Heinämiehen mielestä on hyvä, että tunneli ulottuisi Sörnäisten rantatielle asti. Myöskään Kaisaniemenrantaan ja Siltavuorenrantaan ei tulisi tunneliaukkoa.
   Aiempien suunnitelmien mukaan tunnelin liikenne olisi purkautunut Kaisaniemen rantabulevardille. Uudessa suunnitelmassa tunneliin tulisi ramppi Unioninkatu 43:n tyhjälle tontille.
   "Se aiheuttaa henkilöautoliikenteen ruuhkautumista ja muita ympäristöhaittoja Unioninkadun pohjoispäässä ja Siltavuorenrannassa", sanoo Heinämies.
   Heinämiehen mielestä myös se pitäisi tutkia, että Unioninkadun ramppia ei rakennettaisikaan. Uudessa mallissa ei ole tunneliyhteyttä esimerkiksi Kluuvin pysäköintiluolaan, vaan sinne mentäisiin edelleen katuverkon kautta. Heinämiestä tämä kummastuttaa.
   Maisemallista hyvää tunneli toisi Hakaniemeen siinä mielessä, että koko aluetta hallitseva Hakaniemen silta voitaisiin madaltaa ja sen ympäristöä kohentaa.

Kävelykeskusta
laajenisi vain vähän

Suunnitelma antaa kyllä mahdollisuuden kehittää kävelykeskustaa, arvioi Heinämies. Hän kuitenkin muistuttaa, että näin ei välttämättä käy.
   Vuorenpääkin ihmettelee, miksi tunnelisuunnitelmassa kävelykeskusta on jätetty niin pieneksi. Esitys tekisi kävelykaduiksi Keskuskadun sekä osan Kluuvikatua ja Pohjoisesplanadia.
   Hän kaavailee, että Pohjoisesplanadin jatkaminen kävelykatuna Kauppatorille asti antaisi Helsigille todellisen mahdollisuuden kehittää orastavaa kaupunkikultuuriaan. o